Portugali — Portus Cale eli kaunis satama

Teksti ja kuvat: HEIKKI TOIVAINEN

Ilmaston muutos näkyy Suomessa lyhyinä talvina, myrskyinä, sateina ja keskilämmön nousuna. Portugalissa merenpinnan nousu tuo Atlantin valtameren valtavia jättiaaltoja yhä lähemmäs asutusta ja aiheuttaa tuhoa rannikolla. Ovarin Furadourossa oli 30 vuotta sitten laskuveden aikana hiekkarannalta 200 metrin matka aaltoihin uimaan. Nyt 20 metriä. Rannalla olevat kauniit hiekkadyynit häviävät mereen vääjäämättä.
USA ja Kiina ovat kiinnostuneita vain omista lyhytnäköisistä taloudellisista eduistaan. Maapallon suojeleminen ei heitä kiinnosta heidän lyhytnäköisten taloudellisten etujensa tähden. Ilmastosopimukset ovat avain saada muutosta aikaan.

Atlantin valtamerta rakastetaan ja pelätään

Portugali on kaunis maa Atlantin valtameren rannalla. Atlantti vyöryttää loputtomasti voimakkaita aaltojaan pitkin maan rannikkoalueita. Ihmiset rakastavat ja pelkäävät Atlantin valtamerta. Meri antaa kulkureitin ja elannon kalastajilleen ja virkistäytymisen lomien ja vapaa-aikojen myötä. Meren pinta on hiljaa nousemassa ilmastonmuutoksen, jäävuorien ja napajäätiköiden sulamisen takia.

Jokainen myrsky ja hyökyaalto, joka iskee rannikkoalueille, lohkaisee palan kallioita, kiviä, hiekkaa ja multaa. Lopullisesti. Lähivuosikymmeninä on odotettavissa muutoksia maan infrastruktuuriin ja väestön mahdollisuuksiin asua meren läheisyydessä. Selviytyäkseen meren loputtomasta voimannäytöstä, maa joutuu tulevaisuudessa investoimaan merkittävästi aallonmurtajiin ja patorakennelmiin.

Lasku ilmastonmuutoksesta on edessä

Portugalilla on merirajaa yli 1 700 kilometriä, joten suojellaksemme maan rannikkoalueita on ilmastonmuutokselle tapahduttava jotain ja pian. Lasku ilmastonmuutoksesta tulee olemaan iso ja osan siitä maksamme me EU:n kansalaiset yhdessä. Tähän laskuun lisätään myös muut EU-alueen rantavaltiot.

Kahdeksan kuukauden työmatkallani sain henkilökohtaisesti tuntea ja kokea jo alkaneita muutoksia ja on tunnustettava, että myös minua pelottaa. Me voimme silti vielä tehdä ilmaston muutokselle jotain, ei pidä lamaantua pelon edessä. On katsottava omaa asennettaan ja otettava vastuu itsestään ja jälkipolvista ja lisättävä painostusta päättäjiä kohtaan. Tulevaisuutemme on yhteinen.

Lissabon, tsunamin tuhosta miljoonakaupungiksi

Lissabon on tuhoutunut kerran historiassaan lähes kokonaan valtavan, tuhoisan tsunamin voimasta. Tsunami ja siitä aiheutuneet tulipalot tappoi toista sataatuhatta ihmistä. Kaupunki on rakennettu lähes kokonaan uudelleen.

Tänä päivänä Lissabon on Portugalin sykkivä sydän. Kaupungissa sekoittuu maan kulttuuriperintö historiallisine kohteineen, vanhaa ydinkaupunki ja nykypäivän satelliittikaupunginosat, korkeat kerrostalot, ostoskeskukset ja puistot. Expo ‘98 maailmannäyttelyn rakentamia nykypäivän monumentteja ovat Vasco da Gama keskus ja Euroopan suurin meriakvaario Oceanário,  Melo-areena konsertti- ja urheilutapahtumille sekä meri kaikkine mahdollisuuksineen.  Historiallisesti merkittävimmät kohteet ovat rannikon lähellä Belemin alueella.

Junat vievät vauhdilla perille

Portugalin länsiosia halkovat EU:n rahoittamat korkealuokkaiset moottoritiet. Niillä kaikilla peritään tietullimaksut. Myös sähköistetty junaraideliikenne kulkee pohjoisesta etelän. Matkustaminen on edullista. Keskinopeus junilla on 150–200 kilometriä tunnissa. Junien vauhti ei juurikaan hidastu pienillä kyläasemilla tai suurilla kaupunkiasemilla. Asemalaitureilla on oltava erityisen tarkkana, ettei nopeudesta johtuva ilmavirta repäise junan alle. Junan kyydissä 250 kilometrin matkalla Portosta Lissaboniin pääsee näkemään maan kauneuden ja hyvän läpivalaisun maataloudesta, rakentamisesta, metsistä ja koko luonnosta.

Kostea meri-ilmasto rapauttaa nopeasti rakennuksia. Talouslaman jäljet näkyvät tyhjinä yrityshalleina lähes joka taajamassa ja kaupungissa. Monessa kaupungissa on jäänyt kerrostalojen rakentaminen kesken ja ikkuna-aukot ammottavat kolkosti tyhjyyttään.

Portviini on maailman parasta

Lähes koko Portugalin itäosa on vuoristoista aluetta. Joka vuosi vuorilla on useita tulipaloja, jotka lisäävät eroosion mahdollisuutta. Rinteitä on alettu paloalueilla porrastaa ja niille on istutettu puustoa sitomaan maata. Vuoristo ei ole kovin korkeaa, mutta pilvet peittävät ne hyvin ja sateet huuhtovat maa-aineksia vuorten rinteiltä.

Ovarin alueella on valtavat alueet vuorilta valunutta hiekkamaata aina merelle asti. Eroosio tuo hiekkaa koko ajan lisää alueelle. Ovarin ja Esmoritzin välillä kasvaa jyhkeää komeaa pinjametsää. Alue on luonnonsuojelualuetta. Porton läpi virtaa Douro-joki. Douro-joen laakso on maailmankuulua viinin ja Portviinin valmistusaluetta. Jokilaaksossa on ainutlaatuisen suotuisat olosuhteet viljellä viiniköynnöksiä. Viime vuodet ovat olleet erityisen hyviä kosteuden takia viinin ja Portviinin valmistukselle. Porton Gaian kaupunginosassa vuorten sisällä ovat kaikki parhaat portviinin valmistustehtaat, kuten Calem, Ferreira ja  Sandeman.

Kättelyn kautta tutustuu ihmisiin ja saa ystäviä

Portugalilaiset ihmiset ovat ahkeria ja yritteliäitä ihmisiä. Tavallisen turistin on ehkä hankalampaa tutustua paikalliseen väestöön, sillä kielimuuri on korkea. Palveluammateissa maan eteläosassa isoimmissa kaupungeissa on espanjan -ja englanninkielen taitoisia. Pohjoisempana löytyy ranskan- ja englanninkielen taitoisia.

Olen tutustunut pitkällä työmatkalla useisiin portugalilaisiin ja saanut ystäviä heistä. Ihmiset ovat kohteliaita, iloisia ja vieraanvaraisia. Meillä suomalaisilla olisi opittavaa portugalilaisilta tervehtimisessä. Kun lähdin aamulla töihin kävellen, niin tervehdin kädestä pitäen 10–20 miespuolista henkilöä ja sain halata muutamaa naista, ennen kuin pystyin aloittamaan työni. Kättelyt jatkuivat työpäivän aikana. Tämä toistui joka työpäivä kahdeksan kuukauden ajalla. Jos et tervehdi kädestä, niin se on loukkaavaa käytöstä. Alkuun tapa oudoksutti minua, sillä kättely ei ole ominaista meille suomalaisille. Pian siihen tottui ja aloin pitää siitä. Kättelyn kautta on helpompaa tutustua paikallisiin ihmisiin.

Lue myös kirjoitussarjan ensimmäinen osa:

Olá Portugali — minne menet? (Vasen Kaista 23.2.)