Artikkeli: Toimittajalta 2013–2018

14.9.2015 klo 08:34

Tyttöjenkin lukutaidottomuus lisääntyy

11 prosenttia 15-vuotiaista nuorista osaa lukea niin huonosti, että se haittaa heidän jokapäiväistä elämäänsä ja arjessa selviytymistä. (Kuva: Cai Melakoski)
11 prosenttia 15-vuotiaista nuorista osaa lukea niin huonosti, että se haittaa heidän jokapäiväistä elämäänsä ja arjessa selviytymistä. (Kuva: Cai Melakoski)

LIISA AHOLA

Sipilä on vaatinut kansalta tuottavuusloikkaa. Ilmeisesti hyppäämme sen taaksepäin. Hallitus leikkaa koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta. Se on järjettömintä, mitä se voi tehdä. Osaava ja sivistynyt kansa on kilpailukyvyn paras edellytys. Sellainen syntyy kasvatuksella ja koulutuksella.

Olimme kansallisesti ylpeitä hyvästä Pisa-menestyksestä. Enää meillä ei ole syytä ylpeilyyn. Menestyksen suunta taittui vuonna 2009 ja jos kehitys kulkee hallituksen jouduttamalla kiihtyvällä vauhdilla, olemme seuraavassa tutkimuksessa enää tutkimusmaiden keskikastia.

Vielä vuonna 2011 hallitus unelmoi Suomen olevan vuoteen 2020 mennessä maailman edistynein maa koulutuksen, osaamisen ja sivistyksen suhteen. Jyväskylän yliopiston koulutustutkimuskeskus julkaisi vuoden 2012 Pisa-tutkimuksen tuloksista tehdyn analyysin. Sen tulos osoittaa, että 11 prosenttia 15-vuotiaista nuorista osaa lukea niin huonosti, että se haittaa heidän jokapäiväistä elämäänsä ja arjessa selviytymistä.

 

Heikko lukutaito haittaa ammattiopintoja

Peruskoulunsa päättäneet nuoret suuntaavat toivottavasti jatko-opintoihin. Ammattiopistossa eteläisessä Suomessa logistiikkaa opettava Simo Tolkki kertoo noin viidenneksellä olevan huomattavia vaikeuksia kirjallisten töiden kanssa. Hänen käsityksensä mukaan siltä joukolta puuttuu peruslukutaito, joka näkyy myös olemattomana kirjallisena ilmaisuna.

‒ Kunpa siellä koulussa opetettaisiin niille edes Aku Ankan lukua. Nuorten suosimissa pikaviesteissä korvataan kokonaiset lauseet alkukirjaimilla. ”En minä tiedä = emt”. Sen sijaan Tolkki pitää nuorten medialukutaitoa kokonaisuutena yllättävän hyvänä. Jos nuori jaksaa lukea A4-arkillisen asiaa, hän myös usein osaa erottaa, onko se asiaa vai humpuukia.

‒ Valitettavasti koulun vaatima läsnäoloilmoituskaavakkeen täyttäminen herättää joissakin oppilaissa avutonta ahdistusta. Täytyy vain toivoa heidän saavan apua muiden viranomaisasiakirjojen kanssa.

 

Jopa toimeentulotukihakemuksen täyttö voi olla ylivoimaista

Peruskoulussa pitäisi opettaa perusasiat jatko-opintoja varten. Oppimisen perusta luodaan varhaiskasvatuksessa. Kodin merkitystä ei voi vähätellä. Lukutaito ja perheen kirjamäärä korreloivat. Merkittävimmin se on nähtävissä tyttöjen kohdalla. Alhaisin lukutaito on vain peruskoulun käyneiden vanhempien lapsilla, pojilla vielä heikompi kuin tytöillä.

Tyttöjen pudotus edelliseen tutkimukseen verrattuna on kuitenkin poikia suurempi heikkojen osalta. Näiden nuorien katsotaan kuuluvan huono-osaisten ja syrjäytymisvaarassa olevien joukkoon. Jopa toimeentulotukianomuksen täyttö saattaa tuottaa ylivoimaisia ongelmia aikuisiässä.

Hallitus edistää huono-osaisen joukon kasvua ja kuilun syvenemistä ja levenemistä jo varhaislapsuudesta lähtien. Tähän johtaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden poisto. Kiihtyvä köyhyyden kierre kaikkine lieveilmiöineen on hallituksen toimien tulos. Vaikka hallitus puhuukin tuottavuuden kasvun tarpeesta, sen toimet tuovat päinvastaisen tuloksen.

Sen sijaan, että koulutuksesta säästetään, siihen pitäisi lisätä resursseja. Aivokapasiteetti on ihmiskunnan arvokkain omaisuus ja luonnonvara. Ravitseva, monipuolinen ruoka, riittävä uni, rakkaus ja liikunta luovat hyvän pohjan aivojen kehitykselle. Hyvät ja oikea-aikaiset virikkeet rauhallisessa oppimisympäristössä yksilölliset oppimiserot huomioon ottanen tuottavat monipuolisesti osaavan kansan. Silloin kansa loikkii ihan itse ilman patisteluja tuottavasti kaikilla hyvinvoinnin mittareilla eteenpäin.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *