Teksti: MINNA MINKKINEN
– Haluammeko me myydä oikeusjärjestelmämme? Näin nimittäin käy jos Euroopan unioni ja Yhdysvallat solmivat investointisuojan sisältävän vapaakauppasopimuksen, arvioi europarlamentaarikko Merja Kyllönen (vas.) EU:n ja Yhdysvaltain valmisteilla olevaa vapaakauppasopimusta eli TTIP-sopimusta lauantaina Tammelan torilla pitämässään puheessa.
Suomessa on keskusteltu verrattain vähän TTIP-sopimuksesta ja sen vaikutuksista, eivätkä kansalaiset tunne sopimusta. Kyllösen Taloustutkimuksella teettämän selvityksen mukaan 79 prosenttia suomalaisista tuntee TTIP-sopimuksen melko huonosti tai ei ollenkaan. Kyllönen peräänkuuluttaakin laajaa keskustelua vapaakauppasopimuksesta.
– Yhdysvaltain vapaakauppasopimuskseen haluamaa investointisuojaa kaunistellaan Euroopan parlamentissa. Investointisuojalla pyritään siihen, että Euroopan markkinoille tulevat yhdysvaltalaiset yritykset, jotka katsovat oikeutensa tulleen loukatuksi, voisivat haastaa valtioita oikeuteen. Esimerkiksi jos kaivosyhtiö ei saisi Suomessa lupaa aloittaa kaivostoimintaa, se voisi haastaa valtion oikeuteen, kuvaa Kyllönen TTIP-sopimuksen investointisuojalausekkeen riskejä.
Euroopassa äänekästä vastustusta
Toisin kuin Suomessa, muualla Euroopassa poliittinen keskustelu TTIP-sopimuksesta käy vilkkaana ja sitä vastustetaan äänekkäästi. Saksassa, Hannoverissa marssi lauantaina 90 000 ihmistä TTIP:n vastaisessa mielenosoituksessa. Mielenosoitus oli järjestetty samaan aikaan kun Yhdysvaltain presidentti Barak Obama ja Saksan liittokansleri Angela Merkel vierailivat Hannoverissa. Vasemmistoliiton aktiivit, Henrik Jaakkola ja Heli Stin olivat mukana mielenosoituksessa Hannoverissa.
– Osallistuttiin, koska TTIP on poliittisen ja taloudellisen eliitin projekti, mitä ajetaan läpi sammutetuin lyhdyin, vaikka Atlantin molemmin puolin kansalaiset vastustavat sitä selvästi ja kuuluvasti. TTIP-on demokratian vastainen hanke, kertoo Jaakkola osallistumismotivaatioitaan mielenosoitukseen.
Sopimustekstiä piilotellaan
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kirjoittaa Facebook-päivityksessään kuinka sopimusta piilotellaan ja kuinka vaikeasti se on kansanedustajien luettavissa. Eduskunnan suuri valiokunta on valinnut kymmenen kansanedustajaa, jotka pääsevät lukemaan sopimusasiakirjoja. Arhinmäki on yksi heistä. Asiakirjoihin tutustuminen on hyvin hankalaa.
Asiakirjoihin voi tutustua tiistaisin ja torstaisin klo 14–16, jos ilmoittaa käynnistään kaksi arkipäivää aikaisemmin ja kertoo ”konsultoitavat asiakirjat”. Lukuhuoneeseen ei saa ottaa mukaan matkapuhelimia, tietokoneita, elektronisia laitteita tai henkilökohtaisia tavaroita (esimerkiksi käsilaukkuja), kuvailee Arhinmäki asiakirjoihin tutustumista.
Asiakirjoihin tutustumista vaikeuttaa myö se, että tiistaisin on eduskunnassa täysistunto ja torstaisin ryhmäkokoukset.
Arhinmäki julkaisi päivityksessään myös seuraavan sopimustekstin, joka asiakirjoihin tutustuvan kansanedustajan pitää allekirjoittaa:
”Allekirjoittamalla tämän lomakkeen vierailijat sitoutuvat suojelemaan TTIP RESTREINT UE/EU RESTRICTED tietoja luvattomalta ilmitulolta EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevien turvallisuussääntöjen mukaisesti ja sitoutuvat noudattamaan oheisia lukuhuoneeseen pääsyä koskevia ohjeita, joista heitä on tiedotettu ennen tämän lomakkeen allekirjoittamista ja ymmärtävät, että tietojen luvaton paljastaminen voi johtaa kurinpidollisiin ja/tai oikeudellisiin toimiin voimassa olevien lakien, asetusten, määräysten ja sääntöjen mukaisesti.”
Lisää aiheesta muualla verkossa
Laaja kansalaiskeskustelu TTIP:stä tarpeen (vasemmistoliiton verkkosivut, 21.4.2016)