Artikkeli: Artikkelit 2013–2018

3.5.2016 klo 13:02

Kirjallisuuskerho – 50 vuotta kulttuuria

Kirjapainoväen kuva 70 -otsikolla avattu taidenäyttely Hämeen Työväen Säästöpankin tiloissa avasi  aikoinaan Tampereen kirjatyöntekijäin Kirjallisuuskerhon näyttelytoiminnan. Kerhon retro
Kirjapainoväen kuva 70 -otsikolla avattu taidenäyttely Hämeen Työväen Säästöpankin tiloissa avasi aikoinaan Tampereen kirjatyöntekijäin Kirjallisuuskerhon näyttelytoiminnan. Näyttelyä pystyttämässä Juhani Hilden, Jussi Kestilä, Pekka Terho ja Vilho Puro. Yhdistyksen retrospektiivinen 50-vuotis­juhla­näyttely on esillä Tampereen Vanhan kirjastotalon Emil-salissa 8.5.–28.5.

 

Teksti: JUSSI KESTILÄ
Tampereen kirjatyöntekijäin Kirjallisuuskerho on toiminut monimuotoisesti kulttuurin saralla jo 50 vuotta. Taiteesta, kirjallisuudesta ja kulttuurista kiinnostuneet konelatojat perustivat kerhon vuonna 1966 Aamulehden latomossa. Vuosikymmen oli osallistumisen ja kannanottojen aikaa.

Vuosikymmenien aikana kerhossa ovat luovuuttaan saaneet julki kulttuurin kirjossa monet kirjapainoissa työskennelleet henkilöt. Vuosien saatossa voidaan nähdä maailman muuttuneen. Kerhon periaatteina ovat olleet monimuotoinen suvaitsevaisuus ja kannanotto heikompien puolesta.

Tapahtui voimakas kulttuurinen ja sosiaalinen murros. Maailma muuttui. Mao uiskenteli mutaisessa Jangtsessa aloitellen kulttuurivallankumousta. Vietnamin sota kiihtyi, samaan aikaan sodanvastaiset mielenosoitukset ja väkivaltaisten ryhmien toiminta yleistyivät. Suomessa tyydyttiin sosiaalipoliittisiin uudistuksiin ja valtaamaan Vanha ylioppilastalo. Arvo Salon ja Kai Chydeniuksen Lapualaisooppera kehotti punapappeja riehumaan, pilkaten vanhoja sekä luoden uusia arvoja.

Kulttuuriharrastusta ja mielipiteitä haluttiin viedä laajempaan tietoisuuteen. Kerhon saatua toimintansa käyntiin alkoi jäsenmäärä lisääntyä. Kirjallisesta nimestään huolimatta toimintaan ovat kuuluneet voimakkaasti kuvataide, musiikki, luonto- ja erilaiset kirjalliset tilaisuudet. Myös kirjoituskilpailut, ovat tulleet jäsenille ja toimintaa seuranneille tutuiksi.

Julkaisutoimintaa

Jyväskylän yliopistossa pidetyssä taidenäyttelyssä, 70-luvun alussa, julkistettiin ensimmäinen runovihkomme Loitto. Sen ajan kriitikot kirjoittivat myönteisesti lehdissä runoistamme.

Kirjailija Kauko Kare kirjoittaa Nootti -lehdessä 10/71:
”Mitä ihmettä. Suomenmaassa osataan vielä kirjoittaa muitakin kuin porno-, p-ska-, poliittisia ja itsekeskeisiä runoja. Mutta niinpä runoilijat eivät olekaan Suomen Kirjailijaliiton tai Otavan tai Tammen katrasta, vaan Aamulehden konelatojia. Minua on myös miellyttänyt latoja-lyyrikoiden sivistynyt, humaani – etten sanoisi humanistinen asennoituminen. Kukaan ei vihaa, kukaan ei kiemurtele (teko) tuskien vuoteella…”

Kerho on julkaissut vuosien varrella noin kymmenkunta teosta, esseitä, novelleja ja runoja. Musta kaarti muistelee, tamperelaisten kirjapainoveteraanien kertomaa sisältää kuvauksia kirjaltajaveteraanien tekemisistä elämäntaipaleella. Kirjassa kerrotaan kuinka Nobel-kirjailija Frans Emil Sillanpää kävi vippailemassa rahaa Kansan Lehden konttorista tai -konelatojilta. Taisi siellä käydä itse lehtikeisari Urpo Lahtinenkin samoilla asioilla uransa alkuvaiheissa.

Eräässä haastattelussa silloinen TKY:n puheenjohtaja Lauri Pihlaja kertoo Leninin ja Stalinin ensitapaamisesta Tampereen Työväentalolla. Yönsä Lenin vietti kertoman mukaan Kansan Lehden kirjapainon sitomon pöydällä. 

Näyttelytoimintaa

Kirjapainoväen kuva 70 -otsikolla avattu taidenäyttely Hämeen Työväen Säästöpankin tiloissa avasi näyttelytoiminnan. Vuosien mittaan kyseisessä pankissa oli monta näyttelyä. Arvovaltaisimmat näyttelyt ovat olleet Tampereen Nykytaiteen museossa ja Vanhalla kirjastotalolla.

Kerholaisten töitä on ollut esillä myös Kiovassa. Näyttelystä saimme runsaasti myönteistä palautetta. Isännät esittivät pyynnön näyttelyn jatkamista Ukrainan ja silloisen Neuvostoliiton osavaltioiden kulttuuripalatseihin, joissa se sitten kiersikin kesän ajan.

Työväenkirjallisuus

Kerhossamme on pohdittu myös teemaa, mitä se työväenkirjallisuus on? Sitä on ihmetellyt itse Raoul Palmgrenkin, joka on kirjoittanut aiheesta muutaman kirjan. Ilmeisesti työläiskirjailijalla täytyy olla proletaarinen tausta – ja olla tietenkin oikea kirjailija, joka on kosketuksessa työväenluokkaan. Johan Wilhelm Snellman otti asiaan kantaa Kallavesi-lehdessä Herran vuonna 1846.

”…Kukaan aito runoilija ei ole vielä ollut aikansa ja kansakuntansa ulkopuolella; ja se mitä hän on laulanut, on ollut ainoastaan hänen oman aikansa parasta tietoisuutta. Ja miksi olisikaan työläisen rohkea taistelu sitä hätää ja sortoa vastaan, johon vallitseva yhteiskuntajärjestelmä hänet vaivuttaa, arvottomampi runon aihe kuin tasavaltalaismielisen ylimyksen kamppailu sortovaltaa vastaan.”

Näin tietoisesti tuki Johan Wilhelm oman aikansa työväenkulttuuria.

Kerhon 40-vuotishistoriikki Kun mao mutaisessa jangtsessa uiskenteli kertoo lähihistorian tamperelaisen kirjapainoväen kulttuuriharrastuksista, toiminnasta ja ajan hengestä. Ihmisistä, jotka ovat olleet mukana kerhon toiminnassa ja luoneet työväenkulttuuria.

Historiikkia saattavat vielä joskus työväenperinteen tutkijat selailla. Kerholla oli perustamisajankohtana sosiaalinen tilaus, uskoimme pystyvämme vaikuttamaan yhteiskunnan kehitykseen, sekä henkilökohtaisesti, että myös järjestöissä toimimalla. Kulttuuritoiminnalla on tässä keskeinen tehtävä. Yhteiskunnallinen osallistuva taide ja kulttuuri innoittavat ajattelevia kansalaisia. Kerhon puheenjohtajana toimii Martti Höglund ja sihteerinä Jussi Kestilä.

Lue aiheesta lisää Vasen Kaistalla:

Taide antaa ihmisen kasvaa mittoihinsa (11.5.2016)

Kirjallisuuskerhon 50-vuotisjuhla avasi upean näyttelyn (9.5.2016)

|||

50-vuotta kulttuuria

Kirjallisuuskerhon retrospektiivinen 50-vuotisjuhlanäyttely Tampereen Vanhan kirjastotalon Emil-salissa 8.5.-28.5. Esillä Veistoksia, maalauksia ja valokuvia vuosien varrelta.

Avoinna ma–pe 10–16, ti–to 10–18 la–su 11–17.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *