Koti ei ole aina vanhukselle paras paikka

Ulla-Leena Alppi, kuva Markku BöökULLA-LEENA ALPPI      Sirpa Pursiainen kirjoitti (AL16.5) ikäihmisten kotihoidosta. Ymmärsin perusviestiksi sen, että vaikka vanhusten kotona asuminen on monelle toivottu ja hyvä vaihtoehto, se ei välttämättä ole sitä kaikille heillekään, jotka sitä itse toivovat. Esimerkiksi muistisairas ihminen ei aina pysty arvioimaan omaa kuntoisuuttaan ja hoidon tarvettaan. Pursiainen myös arveli, että vanhushoivan painopisteen siirtäminen kotihoitoon on taloudellisten säästöjen toivossa tehty valinta.

Valtakunnallisesti ja kuntien strategioissa tosiaankin on asetettu tavoitteeksi, että yli 90 % yli 75-vuotiaista asuisi kotona. Mielestäni tavoite on mekaaninen. Lähtökohtana tulee olla se mikä on kullekin vanhukselle inhimillisesti oikea paikka elää vanhuutta. Taloudelliset syyt eivät saa olla lähtökohtana. Tampereella ikäihmisten palveluiden johto on vakuuttanut, ettei näin ole. Onkin sitä paitsi kyseenalaista, tuleeko kotihoito edes taloudellisemmaksi, jos kotihoito on niin monipuolista ja intensiivistä kuin monien asiakkaiden hoidontarve on.

Valtuutettu Jari Heinosen valtuustoaloitteessa esitetyn mukaisesti tutustuin kevättalvella kotihoitoon sekä aamu- että yövuorossa. Useiden vanhusten huonokuntoisuus hätkähdytti. Halusin nähdä miten näiden ihmisten kuntoisuus eroaa laitoshoidossa olevista ja sen vuoksi osallistuin myös yhteen työvuoroon Koukkuniemen vanhainkodissa. Monet siellä tapaamani asukkaat vaikuttivat parempikuntoisilta kuin kotikäynneillä tapaamani.

Kahdenkymmenenneljän tunnin opiskelulla ei tule minkään asian asiantuntijaksi, mutta noiden työvuorojen yhteydessä pääsin myös keskustelemaan kymmenien ammattilaisten kanssa ja sain heiltä arvokasta tietoa vanhushoivan arjesta. Heidänkin mielestään osa kotihoidon asiakkaista tarvitsisi ympärivuorokautista hoitoa laitoksessa.

Kotona asuminen on monesti omaisten toivomus tai vaatimus, ja monien kohdalla kyse on juuri siitä, ettei muistisairas ihminen pysty itse arvioimaan hoidon tarvettaan. Vanhushoivasta vastaavan kaupungin tilanne on tällöin pulmallinen, koska ketään ei voi pakottaa pois kotoaan.

Iäkkäiden ihmisten määrän edelleen kasvaessa tarvitaan joka tapauksessa lisää palveluasumispaikkoja, sekä intensiivistä kotihoitoa niille vanhuksille, jotka syystä tai toisesta ilmaisevat halunsa asua kotona. Työntekijät ovat tuoneet esiin toiveita, joita toteuttamalla heidän työtään voitaisiin kehittää ja palvelua edelleen parantaa.

Esiin ovat tulleet sijaisjärjestelyt, teknisten työvälineiden toimivuus, liikkuminen hoitopaikkojen välillä, avustajien tarve, omalääkärin tarve, työntekijöiden kuuleminen suurissa muutoksissa ja monet muut asiat. Luottamushenkilöiden tutustumiskäynneistä tehtävä yhteenveto vie toivottavasti eteenpäin vanhusten hyvää hoivaa.

Kirjoittaja on tamperelainen vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu

KIrjoitus on julkaistu myös Aamulehden yleisönosastossa 1.6.2016

|||

Etusivun kuva: Cai Melakoski
Etusivun kuva: Cai Melakoski

*

Leave a Reply