Osa 4/6 Luokan liikkeet

 Vasen Kaista julkaisee Vesa Suomisen luokkasuhteiden muutoksia kapitalismin viimeisellä rannalla käsittelevän artikkelin kuudessa osassa. Tämä on neljäs osa. (Kuva: Cai Melakoski)
Vasen Kaista julkaisee Vesa Suomisen luokkasuhteiden muutoksia kapitalismin viimeisellä rannalla käsittelevän artikkelin kuudessa osassa. Tämä on neljäs osa. (Kuva: Cai Melakoski)

 

VESA SUOMINEN   
Yhteiskunnalliseen uudistus- ja muutostyöhön ja vallitsevien olojen kumoamiseen tähtäävää vasemmistolaista politiikkaa on ollut tapana luonnehtia sosialistiseksi. Tuon sosialistisen politiikan alkuperäinen toteuttaja oli teorian sille antaman tehtävän mukaan työväenliikkeeseen järjestäytyvä työväenluokka, jolla ei ollut kapitalismissa muuta menetettävää kuin kahleensa.

Eurooppalainen sosiaalidemokratia hyvästeli vähitellen sekä sosialismin että työväenluokan varaan rakentuvan poliittisen identiteetin, ja SPD:n Bad Godesbergin ohjelman hyväksyminen vuonna 1959 merkitsi vain tapahtuneen muutoksen kirjaamista. SPD omaksui roolin työväenpuolueen sijasta kansanpuolueena, joka hyväksyi kapitalistisen markkinatalouden, mutta ymmärsi valtion ohjauksen merkityksen. Sittemmin se siirtyi kannattamaan talouden ja politiikan markkinaohjausta.  

Sosiaalidemokraatit jättivät työväenluokan

Italialaisilla on sanonta, jonka mukaan ystävänsä hylkäävä ja vastustajan leiriin siirtyvä rupeaa ”jaguaarin ystäväksi”. Yksi Tony Blairin, Gerhard Schröderin ja heidän kaltaistensa Euroopan sosiaalidemokraattisen liikkeen markkinauskovaisten uudistajien virhearvioista perinteisen palkkatyöväestön suhteen oli näköharha, jossa perinteisen työväestön supistuva osuus työvoimasta tulkittiin suoraan poliittisen painoarvon menetykseksi. Eihän niin sanottu perinteinen työväenluokka ole koskaan väestön enemmistönä ollutkaan eikä sen supistuminen tarkoittanut sen katoamista.

Kapitalismi osoittautui kuitenkin lopulta… kapitalismiksi, joka vei nuo aatteelliset uudistajat mennessään ja jätti jäljelle vain unelmien usvakiehkuroita ”eettisestä markkinataloudesta”. Jaguaari söi uudet ystävänsä.

Etujoukkopuolue teki työväenluokasta ikonin

Neuvostoliitossa toteutettiin oletettua proletariaatin diktatuuria. Oletuksen korvasivat vankileirien saaristot, musertava diktatuuri proletaareja sekä kaikkia muita yhteiskuntaluokkia ja kansankerroksia kohtaan.

Kommunistisen puolueen jäsenvärväyskampanjoissa näkyi kyllä työläisille teoriassa suotu erityisasema ‒ tietysti puolueen käskyvaltaan alistettuina. Leninin oletushan oli, että työväestö kykenisi yksin ja ilman viisaan etujoukon opastusta korkeintaan ”ammattiyhdistystietoisuuteen”.

Neuvostoliiton kommunistista puoluetta tutkineen T.H. Rigbyn mukaan Leninin johtamat bolševikit koettivat puolueen jäsenvärväyksissä 1910-luvun lopulla saada mukaan mahdollisimman paljon työläisiä muun muassa siksi, että he uskoivat proletariaatin suhteelliseen korruptoitumattomuuteen ja olettamaansa työläisten ja neuvostohallituksen etujen keskinäiseen solidaarisuuteen. Bolševikit sovelsivat Rigbyn mukaan neuvostotodellisuuden työväenluokkaan mekaanisesti Marxin myyttiä ”jalosta villistä”.

Nykykommunismin painotukset ovat tietysti toiset, kun Kiinassa on jo 89 000 miljonääriä ja Kiinan parlamentissa oli vuoden 2013 tiedolla jo 83 miljardööriäkin. Kiinan kommunistisen puolueen jäsenistöstä (80 miljoonaa vuonna 2010, lähes 88 miljoonaa vuonna 2015) työläisten osuus oli puolueen omien tilastojen mukaan vuonna 2009 enää 12 prosenttia.

Työväenluokka ei ole kenenkään omaisuutta

Autuaat4_nosto1Martin Jacquesin mukaan uusliberalismin iltahämärissä poliittiseksi voimatekijäksi uudelleen noussut työväenluokka ei kuulu enää kenellekään. Mikään poliittinen suuntaus ei voi omia sitä itselleen. Työväenluokan poliittinen suuntautuminen ei ole ennalta määrättyä sillä tavalla kuin vasemmisto on halunnut käsittää.  Sen suuntautuminen ja suhtautuminen riippuu nykyisin vain siitä, vastaako harjoitettu politiikka odotuksia.

Euroopan unionista irtautumista kannattanut ja maahanmuuttoa vastustava UKIP on ollut Isossa-Britanniassa vähintään Labour-puolueen veroinen tekijä, kun työväenluokka on saanut äänensä uudelleen kuuluviin.

Ranskan rapistuvilla teollisuusalueilla Le Penien ‒ ensin isän, sitten tyttären ‒ Kansallinen rintama -puolue on kerännyt globalisaation vankkurien tienposkeen viskaamien ihmisten kannatuksen.

Saksan AfD:n ja Pegida-liikkeen pelosta ja raivosta kirkuvissa mielenosoituksissa on myös työväenluokkaista väkeä.

Yhdysvalloissa työväenluokkaiset ihmiset eivät aktivoituneet kannattamaan ainoastaan sosialistiksi julistautunutta Bernie Sandersia vaan myös teollisuus- ja kaivostyöpaikkojen palauttamista lupailevaa miljardööri Donald Trumpia.

<Osaan 1> <Edelliseen osaan> <Seuraavaan osaan>

Lukemista

Esko Seppänen arvioi Anna Kontulan uuden kirjan Luokkalaki (Vasen kaista 10.10. 2016)

Tuukka Pääkkönen: Tavallisen työväen puolue (Kansan Uutiset verkkolehti 17.9.2016)

The death of neoliberalism and the crisis in western politics (Martin Jacques, The Guardian 21.8.2016)

Jutussa esiintyvien puolueiden ja liikkeiden selite:

  • SPD, Saksan sosiaalidemokraattinen puolue, Sozialdemokratische Partei Deutschlands
  • NKP, Neuvostoliiton kommunistinen puolue, Коммунистическая партия Советского Союза
  • Labour, Yhdistyneen kuningaskunnan Työväenpuolue, The Labour Party
  • UKIP, Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolue, United Kingdom Independence Party
  • FN, Kansallinen rintama, Front National
  • AfD, Vaihtoehto Saksalle, Alternative für Deutschland
  • Pegida, Isänmaalliset eurooppalaiset Lännen islamisoitumista vastaan, Patriotische Europäer gegen die Islamisierung des Abendlandes

||

Autuaita ovat yksinkertaiset? on Vesa Suomisen luokkasuhteiden muutoksia kapitalismin (ja pahimmassa tapauksessa koko ihmiskunnan) viimeisellä rannalla käsittelevä artikkeli, jonka Vasen Kaista julkaisee kuudessa osassa.

Osa 1: Tuhoalue leviää länsimaihin
Ympäristötuhon ja tuhokapitalismin uhon leviämisestä globalisaation myötä myös länsi-Eurooppaan

Osa 2: Vihan hedelmät
Ylpeän ammattilaisen tiestä kilpailukyykytetyksi silpputyöläiseksi

Osa 3: Valkoisen miehen taakka
Ystävien ilmaantumisesta kadonneeksi luullulle työväenluokalle

Osa 4: Luokan liikkeet
Työväenluokan putoamisesta äänestyskoppien vapaaksi riistaksi

Osa 5: Tulevaisuus onkin paluuta menneisyyteen
Vasemmiston tulevaisuusvision loikasta viime vuosituhannelle

Osa 6:  Taistelu perustulosta
Perustulon nousemisesta Elinkeinoelämän keskusliiton keskeiseksi tavoitteeksi

*

Leave a Reply