Voiko yliopistoa johtaa kuin yritystä?

Somenäkyvyyttä kerättiin hashtageilla #tampere3 ja #nosignal
Somenäkyvyyttä kerättiin hashtageilla #tampere3 ja #nosignal

 

Teksti: JAAKKO REINIKAINEN, kuvat ANTTI YRJÖNEN   
Onko tuleva korkeakoulu korkeakouluyhteisön korkeakoulu, vai jonkun muun? Kenen etua yliopistofuusiossa loppujen lopuksi edes ajetaan? Tampereen yliopiston ylioppilaskunta TAMY, yhdessä teatterityön opiskelijoiden Näty:n kanssa, järjesti näitä asioita pohtimaan tänään mielenilmauksellisen No Signal -tapahtuman yliopiston Linna-kirjastossa .

Osallistujia, pääsääntöisesti opiskelijoita, oli noin 100. Pääaiheena oli niin kutsuttu T3-hanke, jonka päämääränä on yhdistää Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu yhdeksi korkeakouluksi. Hanke on ollut virallisesti vireillä keväästä 2014 alkaen.

Näty:n opiskelijat avasivat tapahtuman kantaaottavalla näytöksellä.
Näty:n opiskelijat avasivat tapahtuman kantaaottavalla näytöksellä.

 

No Signal -tapahtuman ajoitus liittyy ensi perjantaihin, jolloin Tampereen yliopiston hallituksen on tarkoitus tehdä päätös, luovuttaako se yliopiston rehtori Liisa Laaksolle valtuudet allekirjoittaa uuden yliopiston perustamisasiakirjat. TAMY:n puheenjohtaja Mikael Malkamäki kuitenkin puheessaan tiedotti, että yliopiston hallitus on päättänyt lykätä päätöstä toistaiseksi määrittelemättömäksi ajaksi.

Mikael Malkamäki edusti TAMY:a tilaisuudessa
Mikael Malkamäki edusti TAMY:a tilaisuudessa

 

Linnan ala-aulassa tapahtuman aloitti yliopiston teatterityön opiskelijoiden lyhyt esitys, joka parodioi kuvaa yliopistosta yritysmäisenä organisaationa. “Tehdas 3:n” uusia “tuotteita” – opiskelijoita – kehuttiin vuolaasti kuin ostos-tv:ssä konsanaan. Lopussa kaikui yhteislaulu, sovitettu versio Lauri Siparin sanoittamasta kappaleesta Euroopan syrjäkylät.

Ensimmäisen puheen piti yliopiston professori Frans Mäyrä, joka on kuulunut T3:a valmistelevaan Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmään vuodenvaihteesta alkaen. Yhteistyötä ammattikorkeakoulun ja yliopistojen välillä, etenkin T3: edustamaa “poikkeuksellisen laajaa” sellaista, hän piti tärkeänä ja edistyksellisenä tavoitteena. Samalla Mäyrä muistutti, että perustuslain turvaama yliopistojen autonomia sekä yliopistoyhteisön (opiskelijoiden ja henkilöstön) vaikutusvalta tulee turvata myös uuden yliopiston perustusasiakirjoissa.

Frans Mäyrän ensimmäinen puheenvuoro ruoti T3:n valoisia ja varjoisia puolia.
Frans Mäyrän ensimmäinen puheenvuoro ruoti T3:n valoisia ja varjoisia puolia.

 

Erityistä huolta Mäyrä esitti T3:lle kaavaillun säätiömuodon vaikutuksesta demokratiaan yliopistossa. Esimerkiksi nimitysoikeudessa säätiöyliopiston monijäseniseen hallitukseen tulisi yliopistoyhteisön ääni ja mandaatti olla turvattu.

Samasta aiheesta jatkoi yliopiston pääluottamushenkilö Sinikka Torkkola. Puheessaan hän vetosi yliopiston hallitukseen yliopistodemokratian varjelemisen puolesta lyhyen tähtäimen taloudellisia pikavoittoja vastaan. “Yliopisto ei ole yritys,” hän sanoi. “Yliopisto on yhteisö”.

Sinikka Torkkolan mukaan yliopisto on yhteisö, ei yritys.
Sinikka Torkkolan mukaan yliopisto on yhteisö, ei yritys.

 

Torkkolan mukaan yliopistoyhteisön osallistaminen päätöksentekoon näkyi esimerkiksi siinä, että Tampereen yliopiston yt-neuvotteluissa viime vuosina ollaan vältytty irtisanomisilta ja lomautuksilta, toisin kuin vastaavassa tilanteessa teknillisellä yliopistolla. Osasyynä eroon Torkkola näki nimenomaan sen, että TTY:llä merkittävää valtaa käyttävät yliopiston ulkopuoliset tahot.

Huoli yliopistodemokratian tulevaisuudesta sai monet opiskelijat liikkeelle.
Huoli yliopistodemokratian tulevaisuudesta sai monet opiskelijat liikkeelle.

*

 

Leave a Reply