Ennakoivatko kuntavaalit maakuntavaalien tuloksia?

 

Teksti ja grafiikka: CAI MELAKOSKI   
Kuntavaalien tuloksia Pirkanmaalla esittelevän juttusarjan viimeinen osa tarkastelee todennäköisesti ensi tammikuussa järjestettävien maakuntavaalien lähtöasetelmia. Kuntavaalit ja eduskuntavaalit eroavat monella tavalla toisistaan. Mihin sijoittuvat maakuntavaalit?

Kuntavaalit ovat aivan eri vaalit kuin eduskuntavaalit. On kuitenkin vaikea vastustaa kiusausta katsoa miltä asetelmat näyttäisivät, jos tarkastelisi kuntavaaleja eräänlaisena eduskuntavaalien mielipidemittauksena.

Kaksi vuotta sitten järjestetyissä eduskuntavaaleissa kokoomus säilytti asemansa suurimpana ja perussuomalaiset kolmanneksi suurimpana puolueena Pirkanmaalla, vaikka molemmat puolueet menettivätkin ääniä ja ääniosuuksia. Keskusta puolestaan lisäsi kannatustaan lähes puolella, 6,2 prosenttiyksikön kannatusosuuden lisäys toi lisäpaikan, tosin tulevan hallituskumppanin, kokoomuksen kustannuksella.

Viime eduskuntavaaleissa viimeinen, 19. paikka meni perussuomalaisille vertausluvulla 12387,750. Saadakseen toisen kansanedustajan olisi vasemmistoliiton pitänyt saada 24776 ääntä (2×12387,750 = 24775,5), 2996 ääntä lisää.

 

Kuntavaaleissa perussuomalaisten ääniosuus Pirkanmaalla laski edellisiin kuntavaaleihin verrattuna 5,2 prosenttiyksikköä, keskustan 0,9 ja kokoomuksen 2,0 prosenttiyksikköä. Vuoden 2015 eduskuntavaaleihin verrattuna kokoomuksen kannatus kasvoi 2,8 prosenttiyksikköä, keskustan kannatus laski 5,1 ja perussuomalaiset romahti peräti 9,5 prosenttiyksikköä.

Eduskuntavaaleissa 2015 vasemmistoliitto olisi tarvinnut kahteen paikkaan liki 25 000 ääntä. Tässä simulaatiossa toiseen paikkaan riittää pienempi äänimäärä. Tämä johtuu siitä, että äänestysprosentti on kuntavaaleissa huomattavasti pienempi ja ääniä paljon vähemmän.

 

Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin kuntavaalien äänillä, menettäisi PS kolme neljästä kansanedustajastaan Pirkanmaalla. Keskusta menettäisi eduskunnassa yhden paikan, ja sosiaalidemokraatit, kokoomus, vihreät ja vasemmisto saisivat kukin lisäpaikan.

Hallitusta tukee nykyisessä eduskunnassa 11 Pirkanmaan 19 edustajasta. Kuntavaalien kannatusluvuin voimasuhde olisi päinvastainen opposition hyväksi.

Kuntavaalien tulos ei ole verrannollinen eduskuntavaalien tulokseen

Kuntavaalien äänet eivät kuitenkaan ole suoraan verrannollisia eduskuntavaalien ääniin muun muassa seuraavista syistä:

Äänestysaktiivisuus on paljon alhaisempi kuntavaaleissa

Kuntavaalien äänestysaktiivisuus on alempi kuin eduskuntavaalien, ja siksi sama äänimäärä antaa kuntavaaleissa paljon paremman ääniosuuden. Vasemmistoliitto sai Pirkanmaalla vuoden 2012 kuntavaaleissa 20 978 äänellä yhdeksän prosentin ääniosuuden, mutta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa puolue sai 800 ääntä suuremmalla äänimäärällä vain 7,8 prosenttiyksikön ääniosuuden.

Kuntavaalien ja eduskuntavaalien äänestyskäyttäytyminen poikkeavat toisistaan

Vasemmiston ääniosuus on kaikissa vaaleissa suurempi Pirkanmaalla kuin koko maassa. Vasemmistoliitto saa kaksi kolmasosaa äänistään Pirkanmaalla kolmesta suurimmasta kaupungista, Tampereelta, Nokialta ja Ylöjärveltä, joissa ääniosuus on valtakunnallista ääniosuutta suurempi. Sen sijaan vasemmiston ääniosuus on valtakunnallista ääniosuutta pienempi useimmissa kunnissa. Eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto ylittää Pirkanmaalla valtakunnallisen ääniosuuden vain viidessä kunnassa, kuntavaaleissa valtakunnallinen ääniosuus ylitetään kahdeksassa kunnassa.

Eduskuntavaaleissa ei kaikissa kunnissa ole omia ehdokkaita

Kuntavaalien ja eduskuntavaalien tulosten vertailua vaikeuttaa myös se, että kuntavaaleissa ehdokasasettelun ja paikallisen vaalityön onnistumisella on hyvin suuri merkitys. Eduskuntavaaleissa ei useimmissa kunnissa ole omia ehdokkaita. Pirkanmaalla on 22 kuntaa mutta vain 19 kansanedustajaa. Ja Tampereella, jossa on liki puolet äänioiketetuista, pitää asettaa useampia ehdokkaita. Sen vuoksi yli puolet kunnista jää ilman omaa kansanedustajaehdokasta.

Kuntavaaleissa joka kunnassa ei voi äänestää kaikkia puolueita

Jossain määrin kuntavaalien ja eduskuntavaalien tulosten vertailukelpoisuutta haittaa myös se, että kuntavaaleissa ei voi äänestää puoluetta, joka ei ole asettanut ehdokkaita, mutta eduskuntavaaleissa voi äänestää kaikkia vaalipiirissä ehdokkaita asettaneita puolueita.

Pirkanmaan vasemmistolle tällä asialla ole suurta merkitystä. Kaikki kolme kuntaa, joissa vasemmisto ei kaksissa viime vaaleissa ole asettanut ehdokkaita (Kihniö, Urjala, Vesilahti) kuuluvat pienimpiin, alle 5000 asukkaan kuntiin. Vasemmistoliitto sai viime eduskuntavaaleissa näistä kunnista yhteensä 202 ääntä.

Vain vihreät ja vasemmistoliitto nousussa kaikilla mittareilla Pirkanmaalla

Kun verrataan vuoden 2017 kuntavaalien äänimäärien ja ääniosuuksien kehitystä sekä vuosien 2011 ja 2015 eduskuntavaalien että vuoden 2012 kuntavaalien tuloksiin, ovat vain vihreiden ja vasemmistoliiton tulokset positiivisia kaikilla kuudella mittarilla. Myös sosiaalidemokraatit pärjäävät kohtuullisen hyvin, kolmanneksi parhaiten. Sen sijaan perussuomalaisilla on pelkkää miinusta, ja keskustalle tulee vain yksi plusmerkkinen tulos, ääniosuus oli tämän kevään kuntavaaleissa parempi kuin vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.

Kuvateksti: 2010-luvun vaalitulosten vertailu osoittaa, että vain vihreät ja vasemmistoliitto tekivät tämän kevään kuntavaaleissa parhaan tuloksensa niin äänimäärissä kuin ääniosuuksissa

 

Maakuntavaltuustoon valitaan Pirkanmaalla todennäköisesti 79 jäsentä. Kukin vaaliin osallistuva puolue tai yhteislista voi asettaa 118 ehdokasta. Kun Pirkanmaalla on 22 kuntaa, asettanevat kaikki puolueet ehdokkaita kaikissa kunnissa, joissa halukkaita löytävät.

Jos 118 ehdokaspaikkaa jyvitettäisiin asukasluvun mukaan Pirkanmaan 22 kunnan kesken, jäisivät tosin kaksi alle 2000 asukkaan kuntaa ilman paikkaa, mutta mitään kuntaa ei tietenkään kannata jättää ilman ehdokkaita, jos ehdokas kunnasta löytyy. 31.10.2016 Juupajoella oli 1 963 asukasta ja Kihniössä 1 992.

Mekaanista paikkojen jyvitystä seuraten Tampereen osuus olisi 53 ehdokasta, mutta puolueet pärjäävät kaupungissa varmaan pienemmälläkin ehdokasjoukolla. Niissä asukasmäärältään pienemmissä kunnissa, joissa puolueen potentiaalinen kannatus on suuri, on varmasti tarkoituksenmukaista asettaa useampi ehdokas kuin taulukkolaskentaohjelma ehdottaa.

 

Tätä simulaatiota voidaan arvostella aivan aiheesta siitä, että se ottaa huomioon vain eduskuntapuolueet. Muut puolueet ja ryhmät saivat kuntavaaleissa liki 13 000 ääntä, enemmän kuin kristillisdemokraatit. Sopivin yhdistelmin voisivat muut ryhmät tässä simulaatiossa saada neljä paikkaa. Silloin keskusta, perussuomalaiset, kokoomus ja kristillisdemokraatit menettäisivät kukin yhden paikan.

 

Ylläolevaa kuntavaalien äänimäärien simulaatiota maakuntavaaltuuston paikoiksi koskevat samat ongelmat kuin eduskuntavaalisimulaatiota tämän artikkelin alussa.

Montako ääntä maakuntavaltuutetun paikkaan tarvitaan?

Maakuntavaalin äänikynnys, se ääniosuus tai äänimäärä, joka tarvitaan valtuutetun paikkaa kohden on helppo laskea. Otetaan äänioikeutettujen määrä, joka Pirkanmaalla tämän kevään kuntavaaleissa oli 409490 ja jaetaan se valittavien määrällä.

Jos jokainen äänioikeutettu äänestää, on äänikynnys lähes 5200 ääntä. Jos aktiivisuus on yleistä eduskuntavaalitasoa, 70 prosenttia, laskee laskennallinen äänikynnys runsaaseen 3600 ääneen ja kuntavaalien 60 prosentin luokkaa olevalla äänestysprosentilla 3100 ääneen.

Kaikissa tapauksissa on laskennallinen äänikynnys 1,27 prosenttia annetuista äänistä.

Maakuntavaalien paikkajakosimulaatio edellä kuitenkin osoittaa, että viimeisen paikan saamiseen kuntavaalien äänestysprosentilla riittäisi 2813 ääntä. Onko laskelmissa vikaa?

Hukkaääniä ei olekaan

Laskelmissa ei ole vikaa. Laskennallinen äänikynnys 3100 ääntä putosi 2800 ääneen, koska äänestysaktiivisuus ei ole ainoa äänikynnystä määräävä tekijä.

Äänestyskynnykseen vaikuttaa myös se, paljonko on sellaisia ääniä, jotka eivät vaikuta paikkajakoon. Jokaiselta paikkoja saavalta ryhmältä jää viimeisen paikan vertailuvun päälle ääniä, jotka eivät johda lisäpaikan saamiseen, ja ovat siten ikäänkuin ylimääräisiä ääniä. Niiden määrä kuitenkin vaikuttaa käytännön äänikynnykseen sitä alentavasti.

Vielä suurempi käytännön äänikynnystä alentava äänijoukko koostuu niiden puolueiden ja yhteislistojen äänistä, jotka eivät saa yhtään paikkaa. Näitä ääniä kutsutaan joskus hukkaääniksi, mutta hukkaääniä ne eivät missään nimessä ole. Joukko kansalaisia on voinut toteuttaa demokraattisia oikeuksiaan äänestämällä tukemansa ryhmän ehdokasta. Ääni ei ole siten voinut mennä hukkaan.

Lisäksi nämä äänet, vaikkakaan eivät johda valintaan, voivat vaikuttaa kahdella tavalla. Ne voivat vähentää jonkun toisen ryhmän äänimäärää, ja ennen kaikkea ne laskevat käytännön vaalikynnystä.

Kevään kuntavaaleissa muut kuin eduskuntapuolueet saivat Pirkanmaalla yhteensä liki 13 000 ääntä. Maakuntavaaleissa äänimäärä riittäisi jopa neljään paikkaan.

Piraattipuolue sai vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 3037 ääntä Pirkanmaalla. Kuntavaaleissa puolue sai 1042 ääntä, mutta oli ehdolla vain kahdessa kaupungissa, Tampereella ja Ylöjärvellä. Piraattipuolueella on hyvät mahdollisuudet saada maakuntavaltuutettu.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Pirkanmaan sitoutumattomien yhteislista sai 2469 ääntä. Maakuntavaaleissa ei ole lainkaan mahdotonta, että tämänkaltainen lista yltäisi paikkaan maakuntavaltuustossa.

Myös erilaisten erityisryhmien etuja ajavien kansalaisjärjestöjen ja liikkeiden voidaan ajatella voivan koettaa onneaan elleivät ne luota siihen, että omaishoitajien, mielenterveyspotilaiden, liikuntaesteisten ja muiden erityisryhmien asia tulee kuuluville puolueiden kautta.

Miten äänestysakviitisuus vaikuttaa vaalitulokseen

Vuosikymmenien ajan on työväenliikkeessä vaalien alla vedottu:

‒ Käykää vaaliuurnilla, että saadaan hyvä tulos. Porvariperheet osaavat aina käydä äänestämässä, ja porvarit voittavat,  jos työväki laiminlyö äänestämisen.

Korkean äänestysprosentin on siten arveltu suosivan vasemmistopuolueita. Oheinen taulukko vahvistaa, että asiassa on perää. Useimmissa vaaleissa vasemmiston kannatuksen lisääntymistä ja äänestysprosentin nousua ilmaisevat oranssit palkit kulkevat vierekkäin, kuten myös työväenpuolueiden kannatuksen laskua ja äänestysaktiivisuuden laskua osoittavat keltaiset palkit.

Mutta kuvio rikkoutui vuoden 2008 kuntavaaleissa, jolloin perussuomalaiset nousivat alle yhden prosenttiyksikön kannatuksen pikkupuolueesta varteenotettavaksi poliittiseksi voimaksi 5,4 prosenttiyksikön osuudella äänistä. Vuosien 2011 ja 2015 eduskuntavaalien tulos viittaa siihen, että perussuomalaisten suurkannatus särki lopullisesti koko kuvion. Äänestysprosentti kasvoi reilusti, mutta työväenpuolueiden yhteinen ääniosuus laski jyrkästi.

Seuraavat eduskuntavaalit ehkä antavat viitettä siitä, onko äänestysaktiivisuuden ja vasemmistopuolueiden kannatuksen yhteinen suunta lopullisesti ohi, vai muodostiko perussuomalaisten pyrähdys suurten puolueiden joukkoon poikkeuksen.

Kun katsomme vasemmistoliiton tämän vuosikymmenen vaalituloksia Pirkanmaalla, saamme syyn toivoa, että maakuntavaalien äänestysprosentti on korkea.

Vuoden 2017 kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus oli yhden prosenttiyksikön suurempi kuin vuoden 2012 kuntavaaleissa, ja ääniosuus 0,8 prosenttiyksikköä suurempi.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänestysaktiivisuus oli 1,1 prosenttiyksikköä heikompi kuin vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, ja vasemmistoliiton kannatus vastaavasti 0,5 prosenttiyksikköä alhaisempi.

Vaalitulokseen toki vaikuttaa monta muutakin tekijää kuin äänestysaktiivisuus. Vasemmistoliiton aktiivien kannattaa tarkkaan eritellä tässä kirjoitussarjassa esiteltyjä vaalityön tuloksia Pirkanmaan kunnissa tämän kevään kuntavaaleissa. Vasemmistoliitto kasvatti ääniosuuttaan 15 kunnassa, sille kokemukselle on hyvä rakentaa onnistunut kampanja ensimmäisiin maakuntavaaleihin.

|||

Vasen Kaistan 20-osainen kuntavaaliraportti päättyy tähän. Kooste koko Pirkanmaan kuntavaalituloksista on ensimmäisessä osassa, osat 2-17 esittelevät kuntien vaalituloksia, ja osat 18-20 analysoivat vaalien tulosta yleisemmällä tasolla.
Palaamme paikallishallintokysymyksiin kesäkuussa, kun uudet valtuustot ovat järjestäytyneet ja uudet luottamushenkilöt valittu.

|||

Vuoden 2017 kuntavaalien tulokset – artikkelisarja Vasen Kaistassa:

20: Ennakoivatko kuntavaalit maakuntavaalien tuloksia? (10.5)
19: Keskusta voittaa aina? (7.5.)
18: Punaisen Pirkanmaan paluu? Miten kukin kuntavaaleissa menestyi (28.4.)
17: Kihniössä, Urjalassa ja Vesilahdella vasemmistolla ei ehdokkaita, vaikka kannatusta on (27.4.)
16: Mänttä-Vilppulassa kolmannesta paikasta uupui 13 ääntä, Punkalaitumella vaaliliitto (26.4.)
15: Vasemmistolle lisäpaikka Parkanossa, myötätuulta Ikaalisissa, Juupajoella ja Pälkäneellä (26.4.)
14: Ruovesi: perussuomalaiset romahti, yhteislistojen kannatus kasvoi (24.4.)
13: Sosiaalidemokraatit, vasemmisto ja vihreät Sastamalan suurimmaksi ryhmäksi (23.4.)
12: Oikeisto hävisi kuntavaalit Tampereella (21.4.)
11: Virtain vasemmiston paikkojen triplaus jäi 24 äänen päähän (20.4)
10: Lempäälän vasemmisto piti asemansa kuntavaaleissa (20.4.)
09: Vasemmiston suurin valtuustoryhmä Pirkanmaalla kasvoi, vaalivoitto Nokialla (19.4.)
08: Valkeakoski yhden paikan päähän vasemmistoenemmistöstä (19.4.)
07: Pirkkalassa vasemmiston kolmas paikka jäi kahdeksan äänen päähän (18.4.)
06: Pirkanmaan vasemmiston suurin vaalivoitto tuli Hämeenkyrössä (16.4.)
05: Akaan valtuusto pieneni, vasemmisto menetti vain yhden paikan (15.4.)
04: Ylöjärven vasemmiston valtuustoryhmä kasvoi ja nuortui (12.4.)
03: Kangasalla vasemmisto ja vihreät voittivat vaalit (11.4.)
02: Vasemmistoliitto vahvistui Orivedellä (11.4.)
01: Vasemmistolle vaalivoitto myös Pirkanmaalla (10.4.)

|||

Maakuntavaaleista Vasen Kaistassa

Tampereen vasemmisto keskusteli maakuntavaaleista ja sotesta (2.6.2017)
Vasemmiston valtuutetut tapaavat säännöllisesti (28.5.2017)
Ennakoivatko kuntavaalit maakuntavaalien tuloksia? (10.5.2017)
Voiton ilolla kohti maakuntavaaleja (24.4.2017)

*

Leave a Reply