Kuninkaantietä ‒ vaikka Trömperin kestikievariin

Tästä kulki 1800-luvulla valtakunnan ykkösväylä, tie Turusta Viipuriin. Kuninkaantie oli alunperin rakennuksen alapuolella, entinen sisäänkäynti näkyy rakennuksen takimmaisessa osassa. Tietä on moneen kertaan korotettu, eikä tienpuoleista kestikievarin ovea enää käytetä.

 

Teksti ja kuvat: CAI MELAKOSKI
Ruotsin suurvaltakaudella syntynyt, jo 1300-luvulta peräisin oleva Kuninkaantie kulkee nykyisin neljän valtakunnan alueella, Norjan Bergenistä Venäjän Pietariin. Posti kulkee nykyään muita reittejä, mutta matkailijoille tie tarjoaa oppia historiasta ja paljon mielenkiintoista nähtävää.

Suomessa Kuninkaantie kulkee Turusta Virolahdelle. Alkuperäinen tie ei poikkea Helsingissä, eihän sellaista paikkakuntaa Kuninkaantien kehittymisen aikaan ollut. Tie kulki 18 nykyisen kunnan kautta, joukossa Paimio, Salo, Raasepori, Sipoo, Porvoo ja Kotka.

Kuninkaantien kulkijaa velvoittivat säännöt, jotka nykyisinkin sopivat ohjenuoraksi matkustavaisille. Kiljuminen, kiroaminen ja meluaminen oli sakon uhalla kielletty, humalassa ei pitänyt ajaa tai ratsastaa. Kehotusta hevosen vaihtamisesta seuraavassa kestikievarissa on sen sijaan nykypäivänä hankala noudattaa.

Yksi Kuninkaantiellä museona toimivista kestikievareista löytyy Halikon Hajalasta. Halikko liitettiin Salon kaupunkiin vuonna 2009.

Trömperin kestikievarilla oli alunperin umpipiha. Vasemmanpuoleisen päärakennuksen ja oikealla olevan navettarakennuksen lisäksi pihaa ympäröivät sauna ja riihi. Pihaa käytetään nykyään museokahvilan terassina.

 

Kauppias Fredrik Strömberg tuli 1830-luvulla kotivävyksi Portaanpään tilalle, joka oli alunperin perustettu Halikon pappilan torpaksi. Strömberg ehdotti ohikulkijoiden kestitsemistä, ja näin Trömperi sai alkunsa. Virallisena Kestikievarina se ei kuitenkaan toiminut.

Sama suku asui tilalla 1700-luvulta asti. Viimeinen asukas, Suoma Saarinen (1899‒1971), testamenttasi omaisuutensa Halikon kunnalle.

Nykyään rakennusperintölain perusteella suojeltu Trömperi on Salon kaupungin historiallisen museon vastuulla. Sen ylläpitoon osallistuu kotiseutuyhdistys Rikala-seura.

Museossa voi tutustua tilan alkuperäiseen kalustukseen, esineistöön ja työkaluihin. Historiasta ja kädentöiden kauneudesta kiinnostuneiden on syytä varata riittävästi aikaa.

 

Museokahvilassa valmistetaan leivonnaiset itse. Museoon tutustunut nelihenkinen ryhmä oli yksimielinen tarjonnan herkullisuudesta. Museo on avoinna juhannuksesta koulujen alkuun, kesäkausi päättyy siis ensi sunnuntaina. Ensi kesänä lounais-Suomen matkaavan kannattaa panna muistiin Trömperi, ja varata tauolle aikaa ainakin pari tuntia.

Aiheesta lisää muualla verkossa:

Salon historiallisen museon sivut
Rikala-seuran sivut
Trömperi Facebookissa 

Kesäkaista

Kesäkaista on juttusarja, jossa Vasen Kaistan toimittajat jakavat elämyksiään eri puolilta kesäsuomea. Myös menovinkit ovat kuvassa mukana. Vuonna 2017 ilmestyneet kesäkaista-jutut:

Progea suviyössä Pyynikin kesäteatterissa (18.8.2017)
Kuninkaantietä ‒ vaikka Trömperin kestikievariin (9.8.2017)
Spraycankontrol ‒ katsaus graffitikulttuurin sydämeen (4.8.2017)
Juupajoki on yliopistokunta Pirkanmaalla (16.7.2017)
Oriveden Purnun Loistava aika. ‒ Ei enää muttei vielä (15.7.2017)
Luopioisten kesäinen Taidenavetta (5.7.2017)
Ponimaan taianomaista tunnelmaa Orivedellä (2.6.2017)

Kaikki Kesäkaistan jutut:

Kesäkaistan artikkelit 2015-2017 vanhimmasta uusimpaan

Kesäkohteita esittelee myös Pohjaslahti-sarja:

Pohjaslahti ‒ kadonneen kunnan historiaa (19.6.2017)
Yllätyksiä erämaassa ‒ Pohjaslahden Egypti (21.6.2017)
Pohjaslahden Vehkaniemi: aikamatka antaa levollista voimaa (28.6.2017)

*

Leave a Reply