Vasemmisto voittoisa ‒ Islannin tarkat vaalitulokset

Maailman vanhimman kansanedustuslaitoksen, 900-luvun alkuvuosista toimineen Islannin Alltingin ennenaikaiset vaalit järjestettiin eilen. Vasen Kaista kertoo tarkat vaalitulokset ja esittelee kaikki Islannin eduskuntapuolueet. Kuvassa oikealla nykyinen parlamenttirakennus kuvattuna vuonna 1900. Vasemmalla kansalliskatedraali. Rakennukset ovat edelleen paikoillaan, mutta ympäristö on muuttunut. (Kuva on julkaistu Cornellin yliopiston kirjaston luvalla.)

 

Teksti ja grafiikka: CAI MELAKOSKI   
Islannissa järjestettiin vuoden sisään jo toiset ennenaikaiset Alltingin (Alþingi), parlamentin, vaalit. Molemmilla kerroilla oikeistolaisen pääministeripuolueen aiheuttama skandaali johti hallituskriisiin. Viime vuonna vasemmistopuolue voitti, mutta sosiaalidemokraatit kärsivät rökäletappion. Siksi hallitus muodostettiin lopulta kolmen oikeistopuolueen kesken.

Nyt tilanne on toinen. Sekä vasemmistopuolue että sosiaalidemokraatit voittivat, ja eduskuntaan nousi kolmaskin vasemmistopuolue, Kansanpuolue.

Parlamentissa on 63 jäsentä, enemmistöhallitukseen tarvitaan siten 32 kansanedustajaa. Vaikka kaikki vanhat oikeistopuolueet hävisivät vaaleissa, säilyi eduskunnassa porvarillinen enemmistö, sillä uusi Keskustapuolue sai kuusi paikkaa. Uuden puolueen perustaja on viime vuonna hallituskriisin Panama-sijoitustensa vuoksi aiheuttanut silloinen pääministeri.

Vasemmistopuolueilla on nyt yhteensä 22 paikkaa. Kun Piraattipuolue menetti liki puolet kannatuksestaan ja sai vain kuusi paikkaa, ei vasemmiston johtamaa enemmistöhallitusta synny ilman ainakin yhden porvaripuolueen tukea. Hallitusneuvotteluista tulee tälläkin kertaa vaikeat.

Vasemmisto on kohtalaisen yksimielinen monista keskeisistä poliittisista kysymyksistä. Sekä vasemmistopuolue että sosiaalidemokraatit haluavat uudistaa kalastuskiintiöitä koskevat lait ja perustuslain. Vasemmistopuolueet suuntaisivat valtion varoja infrastruktuurin parantamiseen, koulutukseen ja terveydenhoitoon. Vasemmistopuolueet myös kiristäisivät suurituloisimpien ja helpottaisivat pienituloisten verotusta.

Yhdessä Islannin politiikan keskeisessä kysymyksessä puolueet ovat erimielisiä: vasemmistopuolue ja kansanpuolue haluavat pitää maan Euroopan unionin ulkopuolella, sosiaalidemokraatit puoltavat EU-jäsenyyttä. Toinen eripuraa synnyttävä asia on maahanmuutto. Kansanpuolue profiloi itsensä maahanmuuttajavastaiseksi puolueeksi, mutta on kylläkin viime aikoina lieventänyt kantaansa.

Islannin puolueavain: Vasemmistopuolueet

Allianssi ‒ Islannin sosiaalidemokraattinen puolue (Samfylkingin-Jafnaðarmannaflokkur Íslands) syntyi vuonna 2000 kun perinteinen, vuonna 1916 perustettu sosiaalidemokraattinen puolue ja kolme muuta vasemmistopuoluetta liittyivät yhteen. Sosiaalidemokraattinen liitto nousi heti maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi, kunnes sai suurimman puolueen aseman vuoden 2009 vaaleissa 29,8 prosentin kannatusosuudella.

Vuoden 2013 vaaleissa kannatusosuus putosi 12,9 prosenttiin ja viime vuoden vaaleissa puolue ylitti vaivoin äänikynnyksen 5,7 prosentin kannatusosuudella.

Vasemmistopuolue ‒ vihreät (Vinstrihreyfingin – grænt framboð, VG) syntyi vuonna 1999 vasemmistolaiseksi, ekologiseksi ja feministiseksi vaihtoehdoksi sosiaalidemokraattiselle allianssipuolueelle. VG tavoittelee demokraattista sosialismia ja vastustaa maansa jäsenyyttä NATOssa.

Kansanpuolue (Flokkur fólksins) perustettiin viime vuonna. Se ei ensimmäisissä vaaleissaan yltänyt vaalikynnykseen, eivätkä mielipidemittaukset luvanneet puolueelle menestystä näissäkään vaaleissa. Köyhien ja vammaisten aseman parantamista korostava puolue kuitenkin yllätti saamalla neljä paikkaa yleiskäräjille.

Nykyiset hallituspuolueet

Itsenäisyyspuolue (Sjálfstæðisflokkurinn) on Islannin perinteinen konservatiivinen valtapuolue. Puolueella on maan itsenäistymisen ja tasavallan perustamisen (vuonna 1944) jälkeen ollut suurimmillaan 42,7 prosentin ääniosuus (vuonna 1974) ja pienimmilläänkin 23,7 prosentin kannatus (2009).

Puolue kuului pitkään Euroopan kansanpuolueeseen (EPP) kuten kokoomus, Saksan konservatiivinen puolue ja monet muut EU-myönteiset konservatiivipuolueet. Kun puolue on EU-jäsenyyttä vastaan, se siirtyi vuonna 2009 perustettuun euroskeptisten Euroopan konservatiivien ja reformistien puolueeseen (ACRE), johon kuuluvat muun muassa brittikonservatiivit, Puolan Laki ja järjestys ja perussuomalaiset.

Restauraatio (Viðreisn) on uusi, itsenäisyyspuolueesta erkaantunut oikeistoliberaalinen puolue, joka kannattaa Islannin jäsenyyttä Euroopan Unionissa.

Valoisa tulevaisuus (Björt framtíð, BF) on liberaalinen oikeistopuolue, joka kannattaa Islannin liittymistä Euroopan unioniin. Puolueen perustivat vuonna 2013 yksi edistyspuolueen ja yksi sosiaalidemokraattisen puolueen jäsen. Puolue sai kuusi paikkaa vuoden 2013 vaaleissa, neljä paikkaa viime vuonna, ja jäi ilman paikkaa eilisissä vaaleissa.

Muut parlamenttipaikkoja saaneet puolueet

Edistyspuolue (Framsóknarflokkurinn, FSF) on perinteinen maaseudun konservatiivinen ja EU-skeptinen puolue. Se on ennen useimmissa vaaleissa ollut Islannin toiseksi suurin puolue, mutta pudonnut 2000-luvun vaaleissa etupäässä kolmannelle tai neljännelle sijalle.

Keskustapuolue on syyskuussa perustettu, Edistyspuolueen hajoamisen tulos, euroskeptinen oikeistoliberaalinen puolue.

Piraattipuolue (Píratar) on suoran demokratian kannattajien ja nettiaktivistien vuonna 2012 perustama puolue, joka vuoden 2013 vaaleissa ylitti kymmennyksellä viiden prosentin äänikynnyksen. Kannatusmittauksissa ennen vuoden 2016 vaaleja puolue sai kerran jopa eniten ääniä, mutta tuli lopulta itse vaaleissa kolmannelle sijalle. Puolue kuuluu Euroopan piraattipuolueeseen, mutta suhtautuu neutraalisti kysymykseen maan EU-jäsenyydestä.

***

Tämä on näillä näkymin Vasen Kaistan viimeinen Euroopan parlamenttivaaliraportti tänä vuonna. Vasen Kaista on julkaissut kaikkien 13 Euroopan maissa kuluvana vuonna järjestettyjen kansanedustuslaitosten vaalien tulokset. Lisäksi on esitelty tärkeimpien osavaltiovaalien tulokset.

Ensi vuonna parlamenttivaalit järjestetään ainakin Bosnia-Hertsegovinassa, Italiassa, Latviassa, Luxemburgissa, Moldovassa, Monacossa, Ruotsissa, Sloveniassa ja Unkarissa, joten jännitettävää riittää silloinkin.

Vaalitulokset (Iceland monitor)

Muuta asiaan liittyvää Vasen Kaistassa 2017:

Euroopan politiittisten voimasuhteiden kehityksestä:
Tuolit vaihtuvat tiheään Euroopan parlamentissa (24.9.)
Mitä kevään vaaleissa todella tapahtui? (Yhteenveto kevätkauden parlamenttivaaleista Euroopassa, 22.9.)
Demarit jälleen Euroopan suosituimpia (17.9.)
Onko Euroopan unioni tulevaisuuden arvoinen? (24.3.)

Vuoden 2017 vaalitulokset Euroopassa:

Islanti:
Vasemmisto voittoisa ‒ Islannin tarkat vaalitulokset (29.10.)
Tšekki:
Tšekit haluavat kokeilla jotain aivan muuta (24.10.)
Itävalta:
Mitä Itävallassa tapahtuu? (19.10.)
Saksa:
Demarit voittivat Ala-Saksin vaalit, die Linke lisäsi kannatustaan (16.10.)
Schleiße – oikeistovyöry Saksan vaaleissa (26.9.)
Vasemmistokin voitti ‒ äänestäjillä puolueenvaihtopäivä Saksassa (25.9.)
Saksan vaalit: die Linken kannatus kasvaa (15.5.)
Saarlandin vaalit: Radikaalioikeiston vauhti hiipumassa? (27.3.)
Mitä Saksassa nyt tapahtuu? (13.1.)
Norja:
Punavihreä liittouma eteni Norjan vaaleissa (12.9.)
Albania, Armenia, Kosovo ja Malta:
Demarit jälleen Euroopan suosituimpia (17.9.)
Ranska:
Ranskan vaalitulokset, osa 3: Macron-kupla puhkesi alle kolmessa kuukaudessa (7.8.)
Ranskan vaalitulokset, osa 2: keskustaliberaalit, oikeisto ja radikaalioikeisto (25.7.)
Ranskan vaalitulokset, osa 1: vasemmisto, sosialistit ja vihreät (20.7)
Britannia:
Nuoret kyllästyivät talouskuripolitiikkaan myös Britanniassa (10.6.)
Bulgaria:
Bulgaria: kolmannet pikavaalit eivät päästäneet ahdingosta (28.3.)
Alankomaat
Hallituspuolueille rökäletappio Alankomaiden vaaleissa (16.3.)
Pohjois-Irlanti:
Vasemmistolle komea vaalivoitto Pohjois-Irlannissa (4.3.)
Liechtenstein:
Pienpuolueet etenivät Liechtensteinissa (6.2.)

*

Leave a Reply