Ammattiliiton jäsenyys on kannattava sijoitus

Ammattiyhdistysliike esiintyy näyttävästi työväen yhteisissä vappujuhlissa. Tärkein rooli ammattiliitoilla on kuitenkin työelämässä aivan jokaisena työpäivänä. Tässä jutussa kerrotaan miten. (Kuva: Cai Melakoski)

 

Teksti: MEERIT HEIMLANDER
Yhä useampi, varsinkin alle 30-vuotias palkansaaja valitsee nykyisin vain työttömyyskassan jäsenyyden eikä pohdi tulevaisuuttaan mahdollista työttömyyttä laajemmin. Kannattaa kuitenkin tietää, mitä eroja on eri liittojen jäsenyyksillä. Mitä jäsenyys vaikuttaa esimerkiksi omaan palkkaan ja muihin etuihin ja mitä etuja jäsenyydestä on ongelmatilanteissa. Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa -sanonnalla tarkoitetaan, että aluksi kalliilta vaikuttanut vaihtoehto osoittautuu lopulta halvimmaksi, tai että lyhytnäköisyys voi kostautua. Tämä ajatus mielessä kannattaa pohtia myös ammattiliiton jäsenyyden tarpeellisuutta.

Työehtosopimus eli TES

Työehtosopimus on tärkein liiton tarjoama hyödyke. Työehtosopimuksessa sovitaan muun muassa palkasta ja lakia kattavammin myös sellaisista eduista kuin lomarahasta, perhevapaista ja sairausajan palkanmaksusta. Työehtosopimuksella sovitaan työntekijöiden työehtojen vähimmäistaso, jota ei voi alittaa. Sopimuksiin liittyy myös työrauhavelvollisuus, jolloin työntekijät sitoutuvat pidättäytymään tietyksi ajaksi työtaistelutoimenpiteistä.

Lain mukaan neuvotteluoikeus on yhdistyksillä, joiden varsinaisiin tarkoituksiin kuuluu työntekijöiden etujen valvominen työsuhteissa, eli ammattiliitoilla. Vastapuolena neuvotteluissa toimivat työnantajien järjestöt. Usein sopimus tehdään määräajaksi, esimerkiksi kahdeksi vuodeksi.

Kun sopimuksen neuvotelleen ammattiliiton jäseninä on suurin osa alalla työskentelevistä palkansaajista, tulee työehtosopimuksesta yleissitova. Yleissitovuus tarkoittaa sitä, että työehtosopimuksen määräyksiä noudattavat kaikki kyseisellä alalla toimivat työnantajat. Normaalisitova työehtosopimus puolestaan velvoittaa vain niitä yrityksiä, jotka ovat sen allekirjoittaneet tai jotka kuuluvat sopimuksen tehneeseen järjestöön. Yleissitova työehtosopimus vahvistetaan työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamislautakunnassa ja vahvistetut sopimukset ovat julkista tietoa. Tällä hetkellä yleissitovia työehtosopimuksia on 161 kappaletta.

Työehtosopimuksen yleissitovuus takaa yhtenäisen palkan ja edut myös liittoon kuulumattomille palkansaajille. Kun samasta työstä maksetaan samaa palkkaa, on kilpailu yritystenkin välillä reilua. Jos liittojen jäsenmäärät jatkavat laskuaan, on yleissitovuus monella alalla vaarassa. Pahimmillaan yleissitovuuden menetys aiheuttaa työntekijöiden turvan heikkenemistä sekä palkkojen ja etujen polkemista. Ajoittain väläytellään, että jokainen työntekijä voi sopia omista työehdoistaan, mutta toisin kuin työntekijöillä, liitoilla on käytössään vuosikymmenien työmarkkinaosaaminen, asiaan perehtyneet neuvottelijat, lakimiehet ja tutkijat.

Ansiosidonnainen päiväraha

Ammattiliittojen yhteydessä toimii yleensä työttömyyskassa. Työsuhteen päätyttyä kassa maksaa ansiosidonnaista päivärahaa, mikäli jäsen täyttää maksamiselle asetetut ehdot. Liittojen jäsenmaksuihin sisältyy yleensä työttömyyskassan jäsenmaksu. Esimerkiksi Palvelualojen ammattiliiton PAMin jäsenmaksu on 1,5 prosenttia palkasta ennen veroja. Liiton osuus jäsenmaksusta on 0,85 ja työttömyyskassan 0,65 prosenttia.

Työttömyysturvan suhteen liittojen suurimpana kilpailijana toimii Yleinen työttömyyskassa eli YTK. Vaikka usein toisin kuvitellaan, YTK ei ole liitto, vaan pelkkä työttömyyskassa. Koska kassojen jäsenilleen maksaman työttömyysturvan määrä on lakisääteinen, työttömyyskassat voivat kilpailla vain jäsenmaksun suuruudella.

YTK on aiempina vuosina antanut mainonnassaan ymmärtää, että se olisi halvin työttömyskassa. Markkinaoikeus ei ollut YTK:n kanssa samaa mieltä, vaan totesi kassan mainonnan olleen harhaanjohtavaa. Vuonna 2016 palkansaajalle edullisimman työttömyysturvan tarjosivat lääkärien, lakimiesten ja terveydenhuoltoalan työttömyyskassat.

Neuvonta

Sopimusjärjestelmä on monimutkainen ja pitää sisällään yrityskohtaisia sopimuksia. Yhdessä työehtosopimuksessa voi olla kaksisataa sivua. Jos sukset työnantajan kanssa menevät niin pahasti ristiin, että on saatava apua, on hyvä muistaa, että neuvontaa työehtosopimuksien tulkintaan tarjoavat vain liitot ja niiden edustajat. Tätä varten liitot ovat luoneet jäsentensä avuksi asiantuntijajärjestelmän. Esimerkiksi PAMissa apua voi kysyä oman työpaikkan luottamusmieheltä ja aluetoimistolta sekä asioimalla puhelimitse tai sähköpostitse valtakunnallisessa palvelussa.

Neuvonnan tarve on suurta. Esimerkiksi PAMin puhelinpalveluun tulee vuosittain kymmeniä tuhansia kysymyksiä. Valtaosa pystytään hoitamaan opastamalla tai työnantajan kanssa neuvottelemalla, mutta vuosittain satakunta tapausta ratkaistaan oikeudessa.

Oikeusapu

Oikeusapua voi saada muualtakin kuin liitoilta. Esimerkiksi YTK tarjoaa oikeusapua erillisen yhdistyksen kautta, jonka jäsen saa apua soittamalla Opuslex-asianajajaverkostolle. Apu kattaa puhelimessa tapahtuvan neuvonnan, lakimies ei perehdy asiakirjoihin tai muuhun materiaaliin eikä apu koske työehtosopimusten sisältöä. YTK-yhdistyksen oikeusturvavakuutus kattaa vain tilanteet, joissa työnantaja onjo irtisanonut työntekijän. Mahdollisia oikeuskuluja se korvaa enintään 10 000 euroon saakka. Tavanomaiset oikeudenkäyntikulut jo käräjäoikeudessa ovat 10 000–20 000 euroa.

Suomen Työsuhdeneuvonta Oy puolestaan tarjoaa neuvontaa, joka maksaa 35 euroa 15 minuutilta. Neuvonta koskee vain yhteydenottoa, ei asiakirjoihin perehtymistä. Suomen Työsuhdeneuvonnan mukaan asia voi koskea esimerkiksi työpaikan vaihtamista, vuosilomaa tai perhevapaata. Samat tiedot saa kuitenkin itsekin Finlex-palvelusta. Työehtosopimukseen perehtymisestä minimilaskutus on 65 euroa 30 minuutilta. Lisäksi yritys veloittaa ulkoiset kulut, kuten matkakulut, viranomaismaksut ja rekisteröintimaksut. Työsuhderiidassa tai muussa pidempikestoisessa palvelussa Suomen Työsuhdeneuvonta Oy veloittaa ennakkomaksun.

YTK-Yhdistys tai Suomen Työsuhdeneuvonta Oy eivät tarjoa neuvotteluapua. Kuitenkin asiat kannattaa aina pyrkiä ensisijaisesti sopimaan, sillä pitkät oikeusprosessit eivät ole kenenkään etu. Esimerkiksi PAMin neuvottelujärjestyksen mukaisesti neuvotteluissa edetään vaiheittain. Ensin työntekijä keskustelee työnantajan kanssa. Jos tällä ei ole vaikutusta, mukaan tulee luottamusmies tai aluetoimisto. Viimeisimpänä vaihtoehtona asiaa ratkotaan oikeudessa. Koko prosessi pitää sisällään henkilökohtaisia tapaamisia, liiton edustajan tapaamisia työnantajan kanssa, lakimiesten tekemiä selvityksiä ja muita asian selvittelyjä. Jäsen saa aina neuvontaa ja apua, eikä hän joudu maksamaan siitä mitään. Jos oikeusjuttu työnantajaa vastaan hävitään, tästäkään ei tule jäsenelle maksua, koska palvelu sisältyy jäsenmaksuun.

Lue lisää aiheesta muualla verkossa:

Työehtosopimukset (Finlex)
Yleissitovien ja sitä vailla olevien työehtosopimusten luettelo (Tyoehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta)
Kuka saa halvimmalla ansiosidonnaisen työttömyysturvan, kuka maksaa eniten? Katso lista (Pekka Pantsu, Yle 16.11.2016)
Markkinaoikeus: Loimaan kassalla harhaanjohtavaa markkinointia (Kansan Uutiset 22.9.2017)
Selvitys ammattiliittojen ja YTK-yhdistyksen tarjoaman oikeusavun laajuudesta ja tasosta (Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry 2016)

*

Leave a Reply