Artikkeli: Kolumnit 2013–2018

9.11.2017 klo 08:19

Mikä olikaan apteekin tarkoitus?

MEERIT HEIMLANDER    
Tähän asti olen elänyt vakaassa uskossa, että apteekin henkilökunta toimii aina asiakkaan parhaaksi. Olen myös arvostanut heidän ammattitaitoaan, sillä monesti farmaseutti on osannut vastata kysymyksiini lääkäriä paremmin ja on aina antanut tarpeelliset ohjeet sekä neuvot lääkkeiden käyttöön.

Käytyäni erään apteekin alennuspäivillä, sisälleni kuitenkin hiipi kalvava epäilys siitä, ovatko apteekit enää samoja kuin ennen. Jo astuessani sisään apteekkiin aistin tunnelman muuttuneen dramaattisesti. Ennen niin rauhaisa ja hieman kliininen tila oli somistettu valtavilla alennuskylteillä ja kosmetiikkatuotteiden esitteillä. Vanhemmat naispuoliset ihmiset seisoskelivat pienissä rykelmissä kuuntelemassa esittelyjä Vichy-tuotteista. Luikin nopeasti turvaan reseptipuolelle, jossa meno oli onneksi hieman rauhallisempaa.

Helpotuksen tunteeni tuli kuitenkin liian aikaisin. Kun vuoroni tuli, tiskillä minut vastaanotti hymyilevä nuori nainen. Selvitimme reseptin noutoon kuuluvat kuviot ja täytyy sanoa, että aika reippaaseen tahtiin. Sain kyllä edelleen hyvät neuvot lääkkeen käyttöön, mutta kun ne oli lueteltu, niin keskustelu muuttikin äkkinäisesti suuntaa. Olinko jo kanta-asiakas ja olinko huomannut mobiilisovelluksen ja alennuspäivät? Tahdoinko liittyä tai liittää perheenjäseniä? Halusinko lehteä, esitettä tai ehkä osallistua kilpailuun?

Oikeasti halusin vain lääkkeeni ja neuvot niiden käyttöön, mutta markkinointihyökkäyksestä hämmentyneenä kuuntelin asiakaspäivistä, verkkokaupasta sekä uusista kosmetiikkamerkeistä. Tiskiltä lähdin mukanani kassillinen esitteitä ja kassallakin muistettiin kysyä vielä kanta-asiakaskorttia.

Kotiin päästessäni tunteeni olivat sekavat. En ajatellut tilanteen olevan aivan näin paha, vaikka olenkin huomannut reseptiasiakkaiden puolen pienenevän vuosi vuodelta, entistä suurempien kasvorasvatelineiden tieltä. Apteekin lakisääteisiin tehtäviin kuuluu resepti- ja itsehoitolääkkeiden toimittaminen sekä lääkeneuvonta, eli lääkkeen oikean ja turvallisen käytön opastaminen asiakkaalle.

En väitä, etteikö apteekki toteuttaisi tehtäviään edelleen, mutta väitän ettei se tee sitä enää kuin korkeintaan keskinkertaisesti. Varsinkin isommissa ketjuissa kosmetiikan sekä terveys- ja hyvinvointivalmisteiden myynti on kovaa vauhtia syrjäyttämässä perinteisen lääkemyynnin. Ja toki se apteekkarin kannalta on aivan loogista. Lääkkeiden myyntihintoja säätelee valtio, mutta esimerkiksi urheiluravinteiden katteen apteekki voi määrittää itse.

Päätin syventyä asiaan hieman lisää ja klikkasin itseni farmaseutin suosittelemaan apteekin verkkokauppaan… Ja yhtä nopeasti klikkasin itseni sieltä pois. “Treenibloggari, superguru, kävelymeditaatio ja näin löydät itsellesi sopivan ripsivärin tai juuri sinulle sopivat anti-age-tuotteet”, kiljui sivusto.

Yhteiskunnassamme apteekit ovat osana terveydenhuoltoa ja niiden tulisi pyrkiä aina toimimaan asiakkaan edun mukaisesti. Onko todella etujeni mukaista aggressiivisesti markkinoida ikääntymisen merkkejä häivyttävää seerumia, jonka litrahinta on ”vaivaiset” 1700 euroa?

Apteekissa myytävissä oheistuotteissa ei itsessään ole mitään väärää. Jos joku tahtoo yrittää häivyttää ryppyjään mahtiseerumeilla ja pikkurahasta ei ole puutetta, niin siitä vaan! Kyse on siitä, että ymmärtävätkö asiakkaat lääkkeiden, itsehoitolääkkeiden ja muiden tuotteiden eron. Sanaparin ”kliinisesti testattu” mielletään kuuluvan lääketieteeseen ja siihen voi törmätä varsin usein kosmetiikan pakkausselosteissa. Epäilen, että harva tuote kuitenkaan on testattu niin, että se oikeasti täyttäisi kyseisen määritelmän.

Kyse onkin mielikuvien luomisesta ja niillä markkinoimisesta. Yhden tutkimuksen mukaan suomalaiset luottavat eniten palomiehiin ja apteekin työntekijään. Kun apteekin työntekijä suosittelee asiakkaalleen jonkin tuotteen hankkimista, annetaan asiantuntijan mielipiteelle mahdollisesti enemmän painoarvoa kuin jos suosittelijana toimisi joku muu. Jo nyt apteekeissa voit hankkia tuotteita, joiden teho perustuu silkkaan lumevaikutukseen, kuten korvavalon tai magnesiumsuihkeen.

Minä haluan jatkossakin voida luottaa apteekkariini sekä hänen neuvoihinsa. Haluan, että reseptiä hakiessani keskitymme lääkityksen kannalta oleelliseen tietoon, emmekä kanta-asiakkuuteen. Haluan, ettei saamaani hyvää palvelua muuteta pelkäksi rahanteon välineeksi. Haluan uskoa apteekin eettisyyteen, etkö sinäkin?

Kirjoittaja on tamperelainen äiti ja yhdistysaktiivi

Lisää aiheesta muualla verkossa

Tut­ki­mus: Ap­tee­kin am­mat­ti­lai­set luo­te­tuim­pia Suo­mes­sa (Aptekkariliiton verkkosivujen uutinen 19.7.2017) 

 

Apteekit toimivat myös verkossa ja myyvät paljon muutakin kuin vain lääkkeitä. (Kuvakollaasi: Sinikka Torkkola.)

 

*

Kommentteja: 1

  1. Apteekeillahan ja nyt puhutaan yksityisistä apteekeista ei ole muuta tehtävää, kuin tuottaa omistajilleen mahdollisimman suurta liikevoittoa. Meilläpäin apteekkarit ovat keksineet aivan uuden keinon maksimoida tulonsa: Kelan viitehintajärjestelmän myötä useimpien reseptilääkkeiden hinnat ovat laskeneet huomattavasti ja monille kalliille lääkkeille on tullut huomattavasti halvempia versioita. Nämä kaikkein halvimmat versiot lääkkeistä myös määrittävät tuon ns. hintaputken, jonka sisään kuuluvat valmisteet oikeuttavat täyteen kelakorvaukseen lääkkeen hinnasta. No apteekithan eivät enää pidä varastoissaan näitä halvimpia lääkkeitä, vaan kertovat että niitä on kyllä muutaman päivän viiveellä saatavissa. Jos ja usenmiten kun tarvitset lääkkeen heti, maksat ensin tuon hintaputken halvimman lääkkeen mukaisen omavastuun ja sen lisäksi useita euroja tuon halvimman lääkkeen ja kalleimman vähittäishinnan erotuksen verran..

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *