Vasemmistoliitto tahtoo lisää tasa-arvoa hyvinvointiin

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuutetut ja varavaltuutetut takarivistä vasemmalta: Kalle Hyötynen, Noora Tapio, Johannes Tolonen, Virva-Mari Rask, Mikko Aaltonen, Antti Salonen, Sinikka Torkkola, Sirkkaliisa Virtanen, Ulla-Leena Alppi, Ilkka Porttikivim Minna Minkkinen ja Milka Hanhela. Kuvasta puuttuvat Janika Kunnari ja Jouni Sirén. (Kuva Antti Yrjönen.)

 Teksti: JANIKA KUNNARI   
– Kertomusta lukiessani heräsi kysymys siitä, onko käsillä enemmän pahoinvointi- kuin hyvinvointikertomus”, totesi valtuutettu Ulla-Leena Alppi, puheenvuorossaan maanantaina kaupunginvaltuuston keskustelussa hyvinvointikertomuksesta.

Ulla-Leena Alppi nosti esiin hyvinvointikertomuksen hälyttäviä lukuja: Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on jopa 40 prosenttia ja työllisyyspalveluista ohjautuu kasvava joukko ihmisiä sosiaalipalveluihin. Hyvinvointierot eivät ole kaventuneet, köyhyysrajan alapuolella elää yli 16 prosenttia tamperelaisista. Lasten kiireellisten sijoitusten tarve on kasvanut, mielenterveys- ja päihdepalveluiden lähetteet ovat muutamassa vuodessa kasvaneet 44 prosenttia ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevista puolet on eläkkeellä mielenterveysperustaisesti.

− Kaikki tämä on tamperelaista todellisuutta, herätteli Alppi valtuustoa.

Laitosvanhukset aliravittuja

Valtuutettu Sinikka Torkkola kysyi, tulisiko seuraavaa talousarviota laadittaessa tehdä myös vaikutusten ennakkoarviointi, kuten hyvinvointikertomuksessa todetaan päätöksenteossa tehtävän. Hän pohti, näyttäisikö sosiaali- ja terveyspalveluiden budjetti tulevaisuudessa toisenlaiselta, mikäli talousarviota laadittaessa valmisteltaisiin myös vaikutusten ennakkoarviointi.

Torkkola kiitti hyvinvointikertomuksessa laajasti huomioitua esteettömyyttä. Hän kuitenkin peräänkuulutti esteettömyyttä myös kaupungin viestinnältä, joka on olennaisessa roolissa kaupunkilaisten osallisuutta vahvistettaessa. Torkkola esitti, että käyttöön otettaisiin selkokieli ainakin suomeksi ja englanniksi.

Torkkola painotti myös olevansa huolissaan hyvinvointikertomuksessa esitetyistä ikäihmisten vajaaravitsemusluvuista. Vanhainkotien luvut ovat hälyttävät – asukkaista 28 prosenttia on vajaaravittuja.

Kulttuurilla tasa-arvoa

Valtuutettu Noora Tapio puhui niin sivistyksen ja kulttuurin kuin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen huomioimisen puolesta. Tasavertainen pääsy sivistys- ja kulttuuripalveluiden pariin on Tapion mukaan tärkeässä asemassa luokkaerojen kaventamisessa, ja tähän tulisi hänen mukaansa panostaa.

− Luokkaerot, ja hyvinvointikertomuksessakin mainittu köyhyys, jotka tietysti ovat linkittyneet toisiinsa, näkyvät erittäin vahvasti nimenomaan harrastus- ja sivistysmahdollisuuksissa, joiden puute vaikuttaa vahvasti yksilöiden tulevaisuuden koulutus- ja työmahdollisuuksiin. Työ jokaiselle saavutettavan kulttuurin ja sivistyksen puolesta on työtä tuloerojen ja köyhyyden vähentämiseksi, Tapio huomautti.

Tapio kehui kaupunkia hienosta tavoitteesta taata jokaiselle koululaiselle pääsy museoon, teatteriin, konsertteihin, sirkukseen, elokuviin ja tanssiesityksiin. Tamperelaisten ahkera kirjaston käyttö ja erityisesti Metso-kirjaston Rockway-huone saivat Tapiolta kiitosta. Rockway-huone tarjoaa kenelle tahansa mahdollisuuden opetella maksutta soittamaan eri soittimia.

Turvallinen kaupunki kaikille

Tampereen kokoinen kaupunki houkuttelee paljon eri vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä. Valtuutetut Noora Tapio ja Minna Minkkinen kehuivat yhdenvertaisuusnäkökulman huomiointia. He myös kritisoivat ohjelmaa kapeaksi, sillä kaikkia yhdenvertaisuuslaissa mainittuja vähemmistöjä ei hyvinvointikertomuksessa ole huomioitu.

Esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten näkökulma mainitaan kertomuksessa vain ohimennen. On kuitenkin tiedossa, että eri vähemmistöihin kuuluvien palveluiden käyttö eroaa valtaväestöstä.

− Esimerkiksi alle 25-vuotiaista transsukupuolisista henkilöistä puolet on harkinnut itsemurhaa ja neljäsosa yrittänyt sitä. Tämäkin on vain yksi niistä monista esimerkeistä joissa epätasa-arvo ja kohonnut palveluntarve, mutta etenkin inhimillinen kärsimys, linkittyvät toisiinsa”, Tapio kiteytti.

Minna Minkkinen huomautti, että hyvinvointikertomuksessa tulisi tunnistaa ryhmät, jotka ovat riskiryhmässä menettää hyvinvointinsa, ja vetosi erityisesti translasten- ja nuorten puolesta.

Valtuutettu Ulla-Leena Alppi ja varavaltuutettu Ilkka Porttikivi puhuivat kokouksessa turvallisuudesta.

− Hämmästyttää, että turvallisuusasiat liitetään kertomuksessa lähes yksinomaan fyysiseen turvallisuuteen”, Alppi totesi.

Alpin mukaan ihmisissä herättää turvattomuuden tunnetta eniten köyhyys, eriarvoisuuden lisääntyminen ja syrjäytetyksi tuleminen.

Porttikiven mukaan valtuuston on syytä katsoa peiliin päihteidenkäyttöön liittyvän turvattomuuden kokemisen kohdalla. Kun päihdehoitoa myönnetään käytännössä vain avo- ja korvaushoitoon, päihteet tulevat katukuvaan auttamatta vahvemmin. Porttikivi huomautti kuitenkin, ettei väkivalta tai muu rikollisuus ole kaduilla lisääntynyt, ja ettei pelon lietsominen mediassa ole oikea tapa hoitaa syrjäytyneiden asiaa.

Hyvinvointikertomus valtuuston työväline

Hyvinvointikertomuksessa kuvataan tamperelaisten hyvinvointia seitsemän osa-alueen kautta: ympäristö, ravitsemus, kulttuuri ja sivistys, liikunta ja fyysinen aktiivisuus, yhdenvertaisuus, esteettömyys ja osallisuus sekä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. Näitä osa-alueita sekä turvallisuutta ja digitaalisia palveluita vahvistamalla pyritään edistämään tamperelaisten hyvinvointia ja vähentämään korjaavien palveluiden tarvetta.

Hyvinvointikertomusta on ollut tuottamassa yli neljäkymmentä kaupungin työntekijää eri palvelualueilta ja sen pohjana on käytetty monia eri mittareita ja tiedonkeruuvälineitä.

Kertomuksen mukaan tamperelaiset kokevat kaupungin turvalliseksi asuinpaikaksi ja terveytensä pääosin hyväksi. Kertomuksen mukaan Tampereella on monipuolinen kulttuuritarjonta ja tamperelaisten liikkumisen edistämistä on vahvistettu. Myös kaupunkilaisten osallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota viime vuosina. Onnistumisesta kertoo myös kaupungin kasvihuonepäästöjen pienentyminen.

Huolenaiheitakin kuitenkin on. Esimerkiksi työttömyyden laskusta huolimatta työttömiä on edelleen paljon. Kertomuksessa nostetaan esille myös muun muassa taide- ja kulttuuripalvelujen saatavuuden sekä ruokailutottumusten ja ravinnonsaannin erot eri väestöryhmien kesken, koulujen ja päiväkotien sisäilmakysymykset, ylisukupolvisesti perheissä kasautuvat ongelmat sekä alueellinen eriarvoistuminen.

Toimenpide-esitykset sisältävät niin seurantaa, yhteistyön vahvistamista kuin konkreettisia resurssiesityksiäkin.

 

 

*

Leave a Reply