Nysse syrjii

Esteetön matka on edelleen monelle taivaan sinessä. (Kuva: Cai Melakoski.)

 Teksti: LIISA AHOLA
Viestintäsuunnittelija Hanne Tamminen Tampereen seudun joukkoliikenteestä kirjoitti tänä syksynä toivomuksen, että rollaattoreiden kanssa liikkuvat käyttäisivät mieluiten palvelubusseja turvallisuussyistä.

Monet tahot ovat kuluneiden vuosien aikana vedonneet rollaattorikansan puolesta, että he voisivat käyttää Tampereen seudun joukkoliikennettä ilmaiseksi lastenvaunujen kanssa liikkuvien tapaan. Tämä vetoomus on esitetty usein ja torjuttu toistuvasti. Olen itsekin vedonnut rollaattorikansan puolesta neljä tai viisi vuotta sitten ja sain aivan samanlaisen vastauksen kuin Hanne Tammisen kirjoitus oli. Näyttää siltä, että jotkut asiat eivät muutu, vaikka ne ovat perusteiltaan eriarvoistavia, jopa syrjiviä.

Suomi on ratifioinut vihdoin viimein vuonna 2016 Yhdistyneiden Kansakuntien vammaisoikeuksien sopimuksen. Sen pitäisi taata kaikille tasavertaiset oikeudet vammaisuudesta huolimatta. Tämä vain ei Tampereella toteudu.

On surullista, että joukkoliikenteen tiedottajan mukaan rollaattori-ihmisten pitäisi käyttää ensisijaisesti palvelubusseja, joissa heidän yksilölliset tarpeensa otetaan huomioon. Palvelubussi, pali on toki hyvää palvelua, jos aikataulu sattuu kohdalle osumaan. Monet palit lopettavat liikennöinnin arkisin jo noin kello 14-15 eivätkä ne yleensä viikonloppuisin kulje. Muutamia poikkeuksiakin on, mutta ellei niiden reiteille omat asioinnit osu, ei niistä ole mitään hyötyä. Tampereen seudun joukkoliikenteessä näytetään toivovan, että rollaattoria käyttävät ihmiset liikkuvat ainoastaan kello 9:n ja 14:n välillä eivätkä kaipaa muuta kuin apteekki- ja markettiasiointia. Näin liikuntarajotteisten ihmisten elämänpiiri kapeutuu tarpeettomasti ja elämänlaatu kärsii.

Vammaispalvelulain mukaisia matkoja vammainen saa ainoastaan 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa, jos saa ensinkään. Eihän matkat riitä mihinkään, jos ihminen on osallistuva ja aktiivinen. Vaikka jalat eivät aina toimi, ei se tarkoita, ettei pää toimisi. Lisäksi liikuntarajoite voi kohdata nuortakin ihmistä.

Asun Amurissa ja minulla on ystäviä Linnainmaalla. Jos nyt noudattaisin seutuliikenteen ohjausta, en voisi mennä tapaamaan ystäviäni, sillä sopivaa palveluliikenneyhteyttä ei ole. Olen tämän tarkistanut annetuista aikatauluista ja vielä tilauskeskuksesta varmistanut ymmärtäneeni aikataulut oikein. Niin että mitä se rollaattori-ihmisten yhdenvertaisuus on? Kuinka sellainen liikenne palvelee tasapuolisesti kaikkia matkustajia, jos liikennettä ei ole tarjolla riittävästi? Palveluliikenteen keskuksesta saan hyvin harvoin apua omaan liikkumistarpeeseeni. Keskellä päivää on kaikkien autojen henkilökunta ruokatauolla ja iltapäivällä liikenne päättyykin.

Julkisuudessa on ollut esillä myös eläkeläisalennuksen voimassaolo. Tällä hetkellä se on 65 vuotta täyttäneillä voimassa aamusta kello yhdeksästä iltapäivään kello 14:ään saakka. On ymmärrettävää, että eläkeläiset ohjataan pois ruuhkabusseista, mutta alennus pitäisi palauttaa jo kello 17 ainakin keskustaan päin menevissä busseissa. Bussit kulkevat joka tapauksessa ja on järkevämpää kuljettaa niillä matkustajia kuin ajaa puolityhjiä autoja.

Myös eläkeläisalennuksen ikäraja pitää poistaa. Työkyvyttömyyseläkkeelle joutunut nuori ihminen ei ole ehtinyt tienata itselleen eläke-euroja. Edulliset bussimatkat parantaisivat nuoren eläkeläisen elämänlaatua ja lisäisivät hänen henkistä ja fyysistä hyvinvointiaan.

Useimmat rollaattorin kanssa kulkevista ovat osallistuneet tämän kaupungin rakentamiseen. He ovat tehneet ikänsä ahkerasti töitä, kasvattaneet lapsensa, hoivanneet vanhempansa ja maksaneet veronsa. Nyt kun elämää on vielä jäljellä, sen toivoisi olevan sisältörikasta ja mahdollisimman aktiivista. Ystävien tapaamiset ovat elähdyttäviä, teatteri ja konsertit virkistäviä. Huonosti liikkuvalla on kaksi vaihtoehtoa: mennä taksilla tai pysyä kotona. Useimmat joutuvat valitsemaan jälkimmäisen, sillä eläke on pieni. Näinkö tylysti Tampere kiittää rakentajiaan?

Kirjoittaja on Tampereen kaupungin vammaisneuvoston jäsen

Kirjoitus on julkaistu myös Aamulehden yleisönosastossa 1.12.2017 otsikolla Huonosti liikkuvan vaihtoehdot taksi tai koti.

 

*

 

Leave a Reply