Arvot keskustelussa Hämeenkyrössä ja Nokialla

Presidenttiehdokas Merja Kyllönen tapasi hämeenkyröläisiä kirjastossa.

 

Teksti ja kuvat: JUSSI NIINENMAA     
Presidenttiehdokas Merja Kyllösen Pirkanmaan kierros alkoi torstaina Hämeenkyröstä. Vaikka alussa oli tiukan aikataulun luomaa kankeuden tunnetta, se lientyi nopeasti keskustelujen soljuessa lämpimissä sävyissä. Merjan lupsakka esiintyminen loi varsin kotoisan ilmapiirin jäyhään hämäläisyhteisöön.

Ensimmäisenä presidenttiehdokas tapasi Hämeenkyrön kunnanjohtajan Antero Aleniuksen, joka kertoi kunnan huolista etenkin liikennejärjestelyjen ja työllisyyden osalta. Hämeenkyrössä on koettu ongelmaksi lähes ainoana liikenneväylänä toimivan valtatie kolmen tukkoisuus. Työllisyyden hoidossa päästiin hyvään alkuun kokeiluprojektilla, jossa annettiin alueellisille toimijoille mahdollisuus suunnata voimavaroja paikallisen tuntemuksen mukaan juuri oikeisiin kohteisiin. Nyt tätä mahdollisuutta ei haluta jatkaa. Mikään aktiivimalli ei tuo vastaavanlaista resurssien kohdennusmahdollisuutta alueelle eikä mahdollista samaa tulosta työllistämistoimiin.

Presidenttiehdokas teki myös kierroksen hämeenkyröläisessä päiväkodissa ja sai lapsetkin kiinnostumaan vierailijoista: ”Oletteko te niitä presidenttejä?” Merjan vastaus oli varmaan lapsille mukava ennustus, kun hän näytti kaikkia huoneessa olijoita ja sanoi, että kuka tahansa meistä voi joskus olla.

Harjoitellaan rauhaa eikä sotaa

Hämeenkyrön kirjastossa odotti sitten joukko varttuneempaa väkeä. Keskustelun aluksi otettiin puheeksi eriarvoistuminen, joka on ihan tämän päivän todellisuutta.

– Rahaa on enemmän kuin koskaan, mutta sitä ei haluta käyttää eriarvoistumisen korjaamiseen. Kyse ei kuitenkaan ole mistään Euroopan unionin määräyksistä, vaan aivan selvästi ideologisesta, poliittisesta valinnasta, totesi europarlamentaarikko Kyllönen.

Merja Kyllönen on ainoa presidenttiehdokas, joka on esittänyt suurrauhanharjoitusta. Venäjä ei välttämättä eikä ainakaan ole ainoa uhka maailmanrauhalle. Suomen kaltaisen maan on tärkeätä luoda ystävällisiä suhteita kaikkiin ilmansuuntiin. Tilaisuudessa kyseltiin myös Merjan mielipidettä niin sanotusta aktiivimallista.

– Kikystä sopimisen yhteydessä, hallitus ilmoitti monen ministerin suulla, ettei työttömien etuisuuksia leikata. Nyt ministerit ovat pettäneet antamansa lupaukset, vastasi Merja Kyllönen.

Eriarvoistuminen uhkaa turvallisuutta

Nokian Kerholassa täyttyi sali hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua. Ensimmäisenä ohjelmanumerona olikin lisätuolien kanto huoneeseen.

Presidenttiehdokkaan arvot kiinnostivat nokialaisia.

Ensimmäinen kysymys oli, miksi Merja Kyllönen olisi hyvä presidentiksi. Merja Kyllönen kertoi kodinperintönä saaneensa ajatuksen rauhankasvatuksesta. Elämän edellytys on rauha, vaikka siitä puhuminen ei nykyisin ole niin kovin muodikasta. Enemmän löytyy niitä, jotka puhuvat varustautumisen ja voiman osoittamisen puolesta.

 – Eriarvoistuminen aiheuttaa turvallisuusuhan. Koulutusleikkaukset pudottavat osan nuorista yhteiskunnan ulkopuolelle ja tämä joukko ei koe välttämättä yhteiskunnan sääntöjä omikseen. Poliitikot ovat päätöksillään mahdollistaneet erilaiset vapaamatkustajat, veroparatiisien käytön ja muun verojen välttelyn. Presidentti on arvojohtajuuden lisäksi myös lakien allekirjoittaja. Suomi voisi myös profiloitua huomattavasti nykyistä enemmän ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä, totesi Kyllönen.

Nokialaiset kiinnittivät huomiota myös ylätasolla tapahtuneisiin väärinkäytöksiin, esimerkiksi piispan, tullin johtajan ja valtakunnansyyttäjän laittomuuksiin. Kyllönen oli vahvasti nollatoleranssin kannalla ylempien virkojen väärinkäytösten suhteen.

– Tavallinen työntekijä ei voisi jatkaa työssään vastaavanlaisten väärinkäytösten jälkeen. Poliitikot ovat unohtaneet, että he ovat kansalla töissä. He ovat valmiit suomaan itselleen etuisuuksia samalla kun poistavat niitä kansalta. Sopeutumiseläke on yksi esimerkki kaksinaismoralismista, arvioi Kyllönen.

Eikä keskusteluissa tietenkään jätetty sosiaali- ja terveysuudistustakaan sivuun. Kyllöseltä kysyttiin, tuleeko sote-uudistus toteutumaan.
– Toivottavasti ei. Sotesta olisi saatu hyvä malli, jos olisi kuunneltu asiantuntijoita ja otettu heidän esityksensä huomioon ja lähdetty yhdessä kentällä tekevien kanssa luomaan toimivaa järjestelmää. Nyt on menty yksityisten, ylikansallisessa omistuksessa olevien yritysten edut edellä ja jälki on sen näköistä. Muutoinkaan kansallisomaisuutta ei pitäisi myydä. Sellaista ei vaadi EU, vaan kansallisella päätöksellä voidaan tehdä valinnat.

– Suomessa on vielä demokratia. Perustuslain mukaan valta on kansalla ja sitä edustaa vaaleilla valittu eduskunta. Poliitikot eivät voi vetäytyä kuplaansa hallitsemaan: suurin pelko poliitikoilla tuntuukin olevan, että kansa näyttää todellisen voimansa, jatkoi Kyllönen ja kertoi suhtautuvansa lämpimästi ajatukseen joukkovoiman käytön lisäämisestä.

 

Lisää aiheesta Vasemmassa Kaistassa:

Miksei Niinistö jättänyt aktiivimallilakia vahvistamatta? (13.1.2018)

Meidän Merja (10.1.2018)

Brysselin suihku yhdisti maailmanparantajat (7.1.2018)

 

Lue lisää muualta verkossa:

Arvon presidentti, Merja Kyllönen (Vaalikampanjasivut)

Merja Kyllönen ‒ MEP Täydellä tarmolla & suurella sydämellä (Kotisivut)

 

 

*

Leave a Reply