Euroopan vaalit 2017: Vihreiden alavire jatkui

Vihreät menettivät liki neljänneksen kansanedustajistaan viime vuonna valituissa parlamenteissa, mutta äänimäärä pysyi liki ennallaan. Vuoden 2019 vaalitulosyhteenvedossa ovat Euroopan parlamentin Greens/EFA -ryhmän jäsenet: vihreät, regionalistit ja piraatit.

 

Teksti ja grafiikka: CAI MELAKOSKI   
Vaalivuosi 2017 oli poikkeuksellisen tärkeä, sillä vaalit järjestettiin kolmessa suurimmassa Euroopan unionin jäsenmaassa ja koskettivat yli puolta EU-kansalaisista. Euroopan parlamentin vaalit järjestetään vuoden päästä. Viime vuoden vaalit olivat siten tärkeä mielipidemittaus toukokuun 2019 Euroopan parlamentin vaaleihin valmistautuville europuolueille.

Euroopan vihreä puolue (European Green Party, EGP) ja Euroopan vapaa allianssi (European Free Alliance, EFA) perustivat yhteisen ryhmän Euroopan parlamenttiin vuoden 1999 vaalien jälkeen. Ryhmään on myöhemmin liittynyt piraattipuolueiden ja puolueisiin sitoutumattomia meppejä, Euroopan parlamentin jäseniä.

 

Taulukko 1. Vihreät ovat yleensä pärjänneet paremmin Euroopan kuin oman maan parlamentin vaaleissa. Vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaaleissa vihreät saivat lähes viisi prosenttia paikoista.

 

The Greens/EFA -ryhmä oli kolmen mandaattikauden ajan (1999‒2014) Euroopan parlamentin neljänneksi suurin ryhmä konservatiivien EPP:n, sosiaalidemokraattien S&D:n ja liberaalien ALDE:n jälkeen. Vuoden 2014 vaaleissa ryhmä putosi kuudennelle sijalle. Euroskeptinen konservatiiviryhmä ECR otti neljännen sijan ja vasemmiston GUE-NGL piti viidennen sijansa.

Euroopan vihreät hävinneet 13 prosenttia paikoistaan viime vaaleissa

Euroopan vihreän puolueen jäsenillä on parlamenttipaikkoja 20 Euroopan maassa, joista 16 on Euroopan unionin jäseniä. Kaikkien Euroopan valtioiden viimeksi järjestetyissä parlamenttivaaleissa on viisi EGP:n jäsenpuoluetta lisännyt ja kahdeksan hävinnyt paikkoja. Kaksi paikkojaan menettäneistä puolueista jäi parlamentin ulkopuolelle. Kahdeksan puoluetta säilytti paikkansa ennallaan.

Euroopan vihreän puolueen jäsenillä on nyt 191 kansanedustajaa Euroopassa, 29 paikkaa ja 13 prosenttia vähemmän kuin ennen kunkin maan viime vaaleja. (Niistä maista, joissa parlamentti muodostuu kahdesta kamarista, on laskelmassa mukana vain lakiasäätävä kamari.)

Vihreät puolueet ovat useimmin vasemmistolaisia kuin oikeistolaisia

Monet vihreät puolueet kuuluvat selvästi vasemmistoon ja ovat saaneet liikanimen vesimelonipuolue: niiden sanotaan olevan vihreitä päältä, mutta punaisia sisältä. Portugalin vihreä puolue on jo vuosikymmenet ollut vaaliliitossa kommunistisen puolueen kanssa. Espanjan vihreät olivat viime vaaleissa Podemoksen ja Kreikan vihreät Syrizan vaaliliitoissa.  

Vihreiden oikeata laitaa edustaa Latvian vihreä puolue, joka on arvoiltaan lähempänä perussuomalaisia kuin vihreitä. Makedoniassa vihreä puolue on osa hallitsevaa oikeistoblokkia.

 

Taulukko 2. Ennen viime vuoden vaaleja vihreillä oli 110 kansanedustajaa taulukon maissa. Vihreät puolueet hävisivät paikoista liki neljänneksen. Tappio ei kuitenkaan ole lainkaan niin suuri kun katsotaan vihreiden saamia ääniä. Äänimäärän nettovähennys viime vuoden vaaleissa oli 2,8 prosenttia verrattuna edellisten vaalien äänimäärään.

 

Alankomaissa Euroopan vihreät saivat ainoan merkittävän vaalivoittonsa viime vuonna. Vasemmistolaisin tunnuksin vaaleihin käynyt Vihreä vasemmisto -puolue (GroenLinks, GL) liki nelinkertaisti kannatuksensa.

Britannian alahuoneen vaaleissa Englannin ja Walesin vihreä puolue (Green Party of England and Wales, GPEW, Walesin kielellä Plaid Werdd Cymru a Lloegr) menetti puolet kannatuksestaan. Tappio johtui suurelta osin siitä, että monet vasemmistolaista vaihtoehtoa etsivät kansalaiset äänestivät aikaisemmin vihreiden ehdokkaita. Nyt kurssiaan korjannut työväenpuolue Labour tarjosi selkeämmän vasemmistolaisen vaihtoehdon.

Itävallan Vihreät – vihreä vaihtoehto (Die Grünen – Die Grüne Alternative, GRÜNE) odotti hyvää vaalitulosta, olihan vihreiden entinen puheenjohtaja Alexander Van der Bellen aikaisemmin viime vuonna valittu Itävallan presidentiksi.

Vaaleissa kävi toisin, vihreät menettivät kaikki 24 kansanedustajan paikkaansa. Kansallisneuvostoon nousi vihreiden sijaan kahdeksan paikkaa saanut Peter Pilzin lista (Liste Peter Pilz). Listan perusti vihreiden entinen puheenjohtaja Peter Pilz, joka sai listalleen myös tunnettuja sosiaalidemokraattisia vaikuttajia. Pilzin vaaliohjelman yksi pääasia oli radikaalin islamismin vastustaminen.

Norjan Ympäristöpuolue vihreät (Miljøpartiet Dei Grøne) lisäsi hieman kannatustaan ja piti yhden paikkansa suurkäräjillä.

Ranskan Ekologinen Eurooppa ‒ Vihreät (Europe Écologie Les Verts) piti vain yhden 16 paikastaan kansalliskokouksessa. Puolue osallistui edellisten vaalien jälkeen sosiaalidemokraattiseen hallitukseen ja tuki viime vuoden presidentinvaalissa demarien ehdokasta. Suuri osa vihreiden jäsenistä ja kannattajista pettyi sosiaalidemokraattien uusliberalistista politiikkaa tukenutta puoluettaan ja äänesti näissä vaaleissa vasemmiston ehdokkaita.

Vihreät puolueet asettivat ehdokkaita myös monessa muussa niistä 13 eurooppalaisesta maasta, joissa parlamenttivaalit viime vuonna järjestettiin.

Bulgarissa vaaleihin osallistui kaksi EGP:n jäsenpuoluetta, toinen niistä yhteislistalla Bulgarian vasemmistopuolueen kanssa. Molemmat jäivät kauas parlamenttipaikoista.

Myös Maltan, Skotlannin ja Tšekin vihreät osallistuivat vaaleihin, nekin ilman menestystä. Albanian vihreät eivät osallistuneet viime vuoden vaaleihin. Armeniassa ja Liechtensteinissa ei ole Euroopan vihreiden jäsenpuolueita. Sitoutumaton, ekologinen ja sosiaalidemokraattinen Vapaa lista sai Liechtensteinin maapäiville kaksi paikkaa.

Regionalistien menestys vaihtelee suuresti

Monet valtiottomien kansojen ja vähemmistökansallisuuksien etuja ajavat, alueellista itsehallintoa jopa itsenäisyyteen asti ajavat puolueet ja liikkeet ovat yhdistäneet voimansa Euroopan vapaa allianssi -puolueessa (European Free Alliance, EFA).

EFA:n suomalainen jäsen Ahvenanmaan tulevaisuus (Ålands framtid, ÅF) edistää maakunnan itsenäisyyttä maltillisin keinoin Ahvenanmaan 30 jäsenen maakuntapäivillä kahden edustajan voimin.

Lähempänä tavoitteensa toteuttamista on esimerkiksi EFA:n katalonialainen jäsen Katalonian tasavaltalainen vasemmisto (Esquerra Republicana de Catalunya, ERC). Sen yhdeksän edustajaa Espanjan edustajainhuoneessa tai 31 edustajaa Katalonian parlamentissa eivät itsenäisyyden toteuttamiseen riitä, mutta puolueella on tässä kysymyksessä paljon liittolaisia.

EFA on Euroopan parlamentissa liittoutunut Euroopan vihreän puolueen kanssa, mutta suuri osa sen jäsenpuolueista on enemmän tai vähemmän kallellaan vasemmalle. Äärinationalistisia ja radikaalioikeistolaisia puolueita EFAan ei juuri ole kelpuutettu. Oikeaa laitaa EFAn jäsenpuolueissa edustaa belgialainen Uusi flaamilainen allianssi (Nieuw-Vlaamse Alliantie, N-VA), jonka neljä meppiä eivät kuulu Euroopan parlamentin Vihreät/EFA-ryhmään vaan maahanmuuttajia ja Euroopan unionia vierastavien konservatiivien ECR-ryhmään.

Taulukko 3. Vain kahden EFAn jäsenpuolueen ohjelmassa oli maansa parlamenttivaalit viime vuonna. Prosenttisarake kuvaa puolueen ääniosuutta Skotlannissa ja Walesissa, ei koko Britanniassa.

 

Viime vuoden valtakunnallisista eurooppalaisista parlamenttivaaleista EFAn jäsenet menestyivät vain Britannian alahuoneen vaaleissa.

Skotlannin kansallispuolue (Scottish National Party, SNP, Pàrtaidh Nàiseanta na h-Alba) koki rumalta näyttävän vaalitappion. Tappiota voi pitää näennäisenä, sillä ennen vuoden 2015 maanvyörymävoittoa (ääniosuus tasan 50 prosenttia ja nousu Britannian kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi) puolueen kannatus oli pitkään 20 prosentin tuntumassa. Nyt SNP:n kannatus asettui 37 prosenttiin, ja se piti asemansa Britannian kolmanneksi suosituimpana puolueena, vaikka asetti ehdokkaita vain Skotlannissa.

Walesin puolue (Plaid Cymru) on sosiaalidemokraattinen, Walesin itsenäisyyttä ajava puolue, jolla on pitkään ollut runsaat 10 prosenttia Walesin äänistä ja neljä Walesin 40 kiintiöpaikasta Britannian alahuoneessa.

Eri maiden aluevaaleihin osallistui viime vuonna kaksi EFA:n jäsentä. Jo edellä mainittu Katalonian ERC sai 21,7 prosentin kannatuksen ja 34 edustajaa Katalonian 135 paikkaiseen parlamenttiin. Saksan Schleswig-Holsteinin osavaltiovaaleihin osallistunut Etelä Schleswigin valitsijayhdistys sen sijaan putosi viiden prosentin äänikynnyksen alle ja menetti kolme paikkaansa.

Tšekistä piikki piraattien laskevaan kannatuskäyrään

Ruotsalainen Piraattipuolue (Piratpartiet) perustettiin vuonna 2006, ja sai pian seuraajia monista maista. Vuoden 2009 vaaleissa Ruotsin piraatit saivat kaksi edustajaa Euroopan parlamenttiin. Vuonna 2010 perustettiin kansainvälinen piraattipuolueiden liitto (Pirate Parties International), ja monet uskoivat uuden poliittisen voiman syntyyn.

Piraattipuolueita syntyi eniten Eurooppaan, jossa erityisesti Saksan piraattipuolue (Piratenpartei Deutschland) näytti esimerkkiä saamalla huomattavan kannatuksen muutamissa osavaltiovaaleissa. Piraatit vetosivat erityisesti nuoreen äänestäjäkuntaan. Vuoden 2009 Saksan liittopäivävaaleissa piraatit saivat 13 prosenttia ensi kertaa äänestävien äänistä. Kokonaisääniosuus jäi kuitenkin kahteen prosenttiin, joten puolue jäi viiden prosentin äänikynnyksen alapuolelle.

Vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaaleissa Saksan piraattipuolue sai yhden edustajan. Piraattien meppien määrä kuitenkin puolittui, sillä ruotsalaiset mepit eivät onnistuneet uudistamaan mandaattiaan.

Piraattipuolueita on hankala sijoittaa perinteiselle puoluepoliittiselle akselille. Puolueita pidetään enemmän oikeistolaisina kuin vasemmistolaisina, mutta ainakin Italiassa piraatit ovat kokeilleet vaalionneaan vasemmistolaisissa vaaliliitoissa.

 

Taulukko 4. Islannin ja Tšekin piraattipuolueet ovat pitäneet huolta siitä, etteivät piraattipuolueet ole tyystin kadonneet Euroopan puoluekartalta.

 

Piraattien parlamentaarinen ura näytti olevan lopussa, kun piraatit putosivat saksalaisista osavaltioparlamenteista eikä valtakunnallisissakaan vaaleissa parlamenttipaikkoja siunaantunut lukuunottamatta yhtä Prahan senaattorin paikkaa Tšekissä.

Vuonna 2016 piraatit kuitenkin nousivat ryminällä Islannin parlamentin kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi kolminkertaistamalla kannatusosuutensa ja nostamalla paikkansa kolmesta kymmeneen. Ilo oli kuitenkin lyhytaikainen, sillä viime vuoden vaaleissa Islannin piraatit putosivat kuudennelle sijalle puolueiden suosituimmuusjärjestyksessä.

Vuoden 2017 nouseva piraattipuolue oli Tšekin piraattipuolue, joka nousi parlamenttiin ja sai 22 paikkaa. Se nousi heti kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Rökäletappion kärsineet kommunistit ja demarit tekivät tilaa piraateille, jotka myös vetosivat äänestäjiin paremmin kuin puolet äänistään kadottaneet vihreät.

Piraatit osallistuivat viime vuonna parlamenttivaaleihin myös Alankomaissa, Britanniassa, Norjassa ja Saksassa. Itävallan piraattipuolue ei osallistunut viime vuoden vaaleihin. Alankomaissa ja Britanniassa piraattipuolueet nostivat äänimääriään, mutta ne jäivät silti marginaalisiksi. Norjan piraatit hävisivät kaksi kolmannesta vähistä äänistään.

Ratkaisevalta tuntuvan tappion piraatit kuitenkin kärsivät tärkeimmällä tukialueellaan, Saksassa. Vuoden 2013 vaaleissa piraattipuolue sai Saksassa liki miljoona ääntä, viime vuoden vaaleissa enää alle 200 000.

Lue lisää Vasemmasta Kaistasta:
Vihreät, separatistit ja piraatit Euroopan parlamentissa (15.3.2017)

Vasen Kaista vuoden 2018 vaaleista Euroopassa: 

Ruotsin vaalitulos valmistui — tässä vasemmiston vahvimmat kannatusalueet (16.9.2018)
Ruotsin vaalien paikkajakoa odotetaan keskiviikkoon, vasemmistopuolueen voitto varmistui jo (10.9.2018)
Mitä puoluetta äänestäisit Ruotsin vaaleissa? Tässä vaalikone (9.9.2018)
15-vuotias Greta Thunberg antoi Ruotsin vaalikampanjalle kasvot (7.9.2018)
Euroopan kokoomus hukkasi yhteiset arvot ja viidenneksen äänestäjistään (11.6.2018) – Artikkeli sisältää Unkarin vaalitulokset.
Kokoomuslaiset voittoon Sloveniassa, myös vasemmisto lisäsi kannatustaan (4.6.2018)
Minne katosi Italian keskusta ja vasemmisto? (8.3.2018)
Berlusconi – viidennen kerran? Italian vaaliennakko (3.3.2018) 

Euroopan puoluekatsauksia Vasen Kaista -verkkolehdessä:

Euroopan kokoomus hukkasi yhteiset arvot ja viidenneksen äänestäjistään (11.6.2018)
Euroopan vaalit 2017 ‒ demarit vilkuilevat Portugaliin (3.5.2018)
Euroopan vaalit 2017: Vihreiden alavire jatkui (10.4.2018)
Euroopan parlamenttivaalit 2017 – vasemmiston nousu jatkuu (3.4.2018)
Euroopan vaalit 2017: Kaikki äänet ja paikat laskettu (29.3.2018) 

Vuoden 2017 eurooppalaiset vaalitulokset Vasemmassa Kaistassa:

Islanti:
Vasemmisto voittoisa ‒ Islannin tarkat vaalitulokset (29.10.)

Tšekki:
Tšekit haluavat kokeilla jotain aivan muuta (24.10.)

Itävalta:
Mitä Itävallassa tapahtuu? (19.10.)

Saksa:
Demarit voittivat Ala-Saksin vaalit, die Linke lisäsi kannatustaan (16.10.)
Schleiße – oikeistovyöry Saksan vaaleissa (26.9.)
Vasemmistokin voitti ‒ äänestäjillä puolueenvaihtopäivä Saksassa (25.9.)
Saksan vaalit: die Linken kannatus kasvaa (15.5.)
Saarlandin vaalit: Radikaalioikeiston vauhti hiipumassa? (27.3.)
Mitä Saksassa nyt tapahtuu? (13.1.)

Norja:
Punavihreä liittouma eteni Norjan vaaleissa (12.9.)

Albania, Armenia, Kosovo ja Malta:
Demarit jälleen Euroopan suosituimpia (17.9.)

Ranska:
Ranskan vaalitulokset, osa 3: Macron-kupla puhkesi alle kolmessa kuukaudessa (7.8.)
Ranskan vaalitulokset, osa 2: keskustaliberaalit, oikeisto ja radikaalioikeisto (25.7.)
Ranskan vaalitulokset, osa 1: vasemmisto, sosialistit ja vihreät (20.7)

Britannia:
Nuoret kyllästyivät talouskuripolitiikkaan myös Britanniassa (10.6.)

Bulgaria:
Bulgaria: kolmannet pikavaalit eivät päästäneet ahdingosta (28.3.)

Alankomaat:
Hallituspuolueille rökäletappio Alankomaiden vaaleissa (16.3.)

Pohjois-Irlanti:
Vasemmistolle komea vaalivoitto Pohjois-Irlannissa (4.3.)

Liechtenstein:
Pienpuolueet etenivät Liechtensteinissa (6.2.)

Euroopan vaalit vuonna 2018 Vasemmassa Kaistassa:

Minne katosi Italian keskusta ja vasemmisto? (Vaalitulokset, arviota 8.3.2018)

Berlusconi – viidennen kerran? Italian vaaliennakko (3.3.2018)

*

Leave a Reply