Realismia talouspäätöksiin

ULLA-LEENA ALPPI   
Tampereen talous on ollut useana viimeisenä vuotena alijäämäinen. Taustalla on pitkään jatkunut talouden taantuma ja suuri työttömyys sekä sen myötä verotulojen heikentyminen. Myös valtionosuuksia on leikattu merkittävästi. Samaan aikaan Tampere on kasvanut voimakkaasti. Esimerkiksi viime vuonna Tampereen väkiluku kasvoi yli kolmellatuhannella henkilöllä.

Alijäämäisyyttä halutaan nyt kuroa umpeen. Lauri Lylyn pormestariohjelmassa vuosille 2017-2021 todetaan, että kaupungin alijäämäisen talouden sopeuttamistarve on tällä hetkellä noin 40–50 miljoonaa euroa. Ongelma eivät ole liikaa kasvaneet menot, vaan vähentyneet tulot. Pormestariohjelmassa todetaankin, että ”vaikeasta taloustilanteesta ja menopaineista huolimatta toimintamenojen kasvu on viime vuosina ollut hyvin maltillista ja kaupunkikonsernin tulos on ollut positiivinen”.

Tampereella on valmisteltu talouden tasapainottamisohjelmaa, jonka suuruusluokaksi esitetään 43,5 miljoonaa euroa ja joka jaksotettaisiin kolmelle vuodelle. Ohjelmasta noin puolet toteutuisi menojen leikkauksilla. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän työkalupakissa olisi ollut myös pieni veronkorotus, jolloin palveluista ei tarvitsisi leikata eikä asiakasmaksuja korottaa. Kansalaiset ovat useissa selvityksissä ja gallupeissa todenneet, että mieluummin he maksavat vähän enemmän veroja kuin heikentävät palveluita.

Veronkorotuksen mahdottomuutta tässä kohtaa on perusteltu maan hallituksen päättämällä leikkurilla: sosiaali- ja terveysmenoihin nyt tehtävät lisäykset vähentävät kuntien valtionosuuksia sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa. Onko siis hyväksyttävää turvata kuntiin jäävien toimintojen rahoittaminen osittain sosiaali- ja terveyspalveluiden heikentämisen kustannuksella?

Supistuksia esitetään kasvatus- ja opetustoimeen, jossa esitetään muun muassa avoimen varhaiskasvatuksen uudelleen organisointia, päivystysaikaisen hoidon peruuttamisen sakkomaksun käyttöönottoa ja pienistä päiväkotiyksiköistä luopumista lisäämällä palvelusetelipäiväkotien määrää. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa esitetään toiminta-avustuksien leikkaamista ja Nekalan kirjaston sulkemista. Yhdyskuntapalveluissa korotettaisiin pysäköintimaksuja ja hallinnossa alennettaisiin luottamushenkilöiden palkkioita sekä pormestarin ja apulaispormestareiden palkkoja. Tässä vain muutamia esimerkkejä ehdotetuista leikkauksista, joista osa on järkeviäkin.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa esitetään asiakasmaksujen nostamista lain sallimiin enimmäismääriin. Viime valtuustokaudella apulaispormestarina toiminut ryhmämme puheenjohtaja Mikko Aaltonen ohjasi valmistelua niin, ettei asiakasmaksuja korotettu enimmäismääriin. Terveydenhuollon asiakasmaksujen lisäksi esitetään ikäihmisten kotihoitoon sekä maksujen korotuksia että maksujen määräytymiseen uusia perusteita, jotka tarkoittavat asiakkaiden maksuosuuden kasvattamista.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmässä olemme valmiita tukemaan ohjelmaa niiltä osin kuin uskomme toimenpiteiden positiivisiin talousvaikutuksiin. Sen sijaan emme voi tukea esityksiä, jotka ovat kohtuuttomia vähävaraisille ihmisille ja todennäköisesti saisivat aikaan ongelmien kasvamista ja niiden myötä uusia menotarpeita. Tällaisia esityksiä ovat terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset: terveyskeskusmaksu, suun terveydenhuollon maksu, ehkäisevän hoidon maksu sekä proteettisten toimenpiteiden ylärajan korotus. Ikäihmisten asiakasmaksujen korotuksista emme voi hyväksyä lyhytaikaisen laitoshoitovuorokauden maksun korotusta, kotihoidon asiakasmaksujen perusteiden muuttamista maksuja korottavalla tavalla, emmekä uusia maksuja, kuten lyhytaikaisen asumispalvelun asiakasmaksua, kotiutustiimin palveluiden maksua ja kotihoidon perusmaksun muutosta.

Toisin kuin julkisuudessa on kerrottu, ei sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksista ole tehty vaikutusarvioita. Sellainen tehtiin ainoastaan yhdestä kaavaillusta uudesta maksusta, joka sitten poistettiinkin listalta. Vaikutusarviot muistakin maksukorotuksista olisivat olleet tärkeitä. Olisi hyvä arvioida, miten moni varaton ihminen jättää esimerkiksi menemättä hammaslääkäriin, koska siihen ei ole varaa ja mitä se merkitsisi myöhemmin tarvittavien hoitojen osalta.

Hiljakkoin on uutisoitu yhä useampien ihmisten joutuneen krooniseen velkakierteeseen. Köyhyys on todellinen ongelma ja sen vähentäminen pormestariohjelman yksi tärkeä tavoite. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista suuri osa kasautuu hyvin pienelle osalle väestöstä. Kymmenesosa asiakkaista maksaa lähes puolet kaikista tasasuuruisista asiakasmaksuista. Tulosidonnaisissa maksuissa vastaava luku oli 44 prosenttia ja suun terveydenhuollossa 30 prosenttia. Suurimpia maksuja maksavat ikääntyneet ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat. Asiakasmaksulain mukaan henkilö voidaan vapauttaa maksuista tai maksuja voidaan alentaa, mutta asiakkaat hakevat vapautusta tai alennusta harvoin, sillä tästä mahdollisuudesta ei asiakkaille kerrota riittävästi.

Talouden tasapainottamisohjelmaa nyt tehtäessä on syytä muistaa, että asiakasmaksuja ollaan korottamassa tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveyspalveluihin on kuluvan vuoden talousarvioon tehty noin 40 miljoonan euron supistukset. Tämä oli viime vuoden lopulla omalle valtuustoryhmällemme todella vaikea ratkaisu hyväksyä.

Kokoonnuimme vielä ennen talousarviokokousta isänpäivän iltana pohtimaan tilannetta ja päädyimme perusteellisen harkinnan jälkeen siihen, että koska kyseessä oli uuden valtuuston ensimmäinen talousarvio, emme irtisanoudu niin sanotusta valtuustokoalitiosta. Ajattelimme, että siten meillä olisi suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa tuleviin päätöksiin. Kukaan ei siis voi väittää etteikö ryhmältämme olisi löytynyt yhteistyöhalua ja rakentavaa suhtautumista.

Nyt esitettävästä talouden tasapainottamisohjelmastakin olemme valmiit hyväksymään valtaosan. Muutosesityksemme ovat 1,5 miljoonan euron suuruiset. Noiden korotusten tekemättä jättämisellä uskomme todellakin olevan taloutta parantavan vaikutuksen sen lisäksi, että köyhimpien tamperelaisten puolustaminen on meille periaatteellinen kysymys.

Yksittäisenä ohjelman kohtana Nekalan kirjaston lakkauttaminen on asia, jota emme voi kannattaa. Kirjasto voi olla muussakin tilassa, mutta ihmisille on turvattava kirjastopalvelut kohtuullisen matkan päässä. Kirjastot eivät ole yksinomaan paikka, josta lainataan kirjoja. Ne ovat myös paikkoja yhteisöllisyyden mahdollistamiselle ja hyvinvoinnin lisäämiselle. Pormestariohjelmassa painotetaan ennaltaehkäisyä hyvinvoinnin turvaajana: kirjastopalvelut ovat sitä parhaimmillaan.

Pormestariohjelma sisältää 73 palvelulupausta kuntalaisille kuluvalla valtuustokaudella. Yksi niistä on talouden tasapainottaminen. Olemme valmiit tekemään sitäkin niillä keinoilla, joihin uskomme.

Kirjoittaja on vasemmistoliiton tamperelainen kaupunginvaltuutettu.

Lisää aiheesta Vasemmassa Kaistassa

 

Nekalalaiset vetoavat kirjaston säilyttämisen puolesta (8.4.2018)
Vasemmisto ei hyväksy pormestariohjelman vastaisia säästöjä (5.4.2018)
Keskustelu Tampereen säästöistä tarpeen nyt (26.2.2018)

Lisää aiheesta muualla verkossa

Tampereen kaupungin talouden tasapainottamisohjelma, jota kaupunginhallitus käsittelee kokouksessaan 9.4.2018 (Tampereen kaupungin verkkosivut)

Tamperetta kuvasi Cai Melakoski.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

Leave a Reply