Artikkeli: Uutiset 2013–2018

29.7.2018 klo 10:27

Vanhan työelämän aika on ohi

Panelistit Niina Koivuniemi, Hanna Rokkanen, Jari Myllykoski ja Anu-Hanna Anttila nimesivät lukuisia keinoja, joilla työelämää voi parantaa. Panelisteja tenttaamassa Sinikka Torkkola. (Kuva: Aaron Kallinen.)

 

Teksti: NIKO VALLENIUS    
Valkeakoskella jo 47. kertaa järjestettävä Työväen musiikkitapahtuma houkutteli kesähelteistä huolimatta paljon väkeä paikalle kuuntelemaan valtakunnantason esiintyjiä sekä osallistumaan keskusteluihin ajankohtaisista aiheista. Vasemmistoliiton järjestämä Kuka määrää töissä? -paneelikeskustelu veti aiheesta kiinnostuneita paikalliselle Sananvapauden torille.

Paneelin puheenjohtajana toimi yliopistotutkija ja Tampereen yliopiston pääluotto Sinikka Torkkola. Keskusteluun osallistui kansanedustaja Jari Myllykoski, Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila, ay-aktiivi, Teollisuusliiton hallituksen jäsen Hanna Rokkanen sekä Palvelualojen ammattiliiton, PAMin varapuheenjohtaja Niina Koivuniemi.

Työelämän murros ja epävarmuuden aika

Työelämän lisääntynyt epävarmuus huoletti kaikkia panelisteja. Epävarmuus syö ihmisten jaksamisen, eikä epävarmoissa työsuhteissa olevat pysty samalla tavalla ajamaan omia oikeuksiaan kuin vakituisissa työsuhteissa työskentelevät.

− Silloin kun leipä on silppua maailmalla, siinä ei paljon pysty kyselemään reilujen pelisääntöjen perään, Anu-Hanna Anttila pohti.

Anu-Hanna Anttilan mukaan nykyään ei voi enää puhua samalla tavalla yhtenäisestä työväestöstä. Eri tyyppisissä epävarmoissa työn tekemisen muodoissa on omanlaiset edunvalvontahaasteensa. Osa-aikaisien työsuhteiden lisääntyminen ja perinteisen palkkatyön määrän väheneminen on kiinnittänyt viime aikoina erityisen paljon huomiota.

− Ennen mentiin töihin, oltiin töissä, saatiin palkka ja ajateltiin asioiden olevan todennäköisesti samoin vuodenkin päästä, Hanna Rokkanen kuvaili.

Hanna Rokkanen pohti epävarmuuden ilmapiirin heijastuvan myös kansantalouteen, kun ihmiset eivät uskalla perustaa perheitä tai kuluttaa. Tämän takia ammattiyhdistysliikkeen pitää pystyä hahmottamaan muuttunut tilanne ja kehittämään uusia nykyajan työelämään sopivia edunvalvonnan muotoja. Järjestäytymättömillä työntekijöillä ei ole yksin tällaisia mahdollisuuksia.

−  Meillä täytyy olla poliittisesti voimia laatia sellaista poliittisesti kestävää lainsäädäntöä, että se turvaa yksinyrittäjille, freelancereille sekä pätkätyöläisille paremman turvan, mutta tämä vaatii muutosta poliittiseen suuntaan, Jari Myllykoski linjasi.

Epävarmuuden aika on myös hiljentänyt työpaikkojen sisäisen poliittisen keskustelun. Jari Myllykosken mielestä poliittista keskustelua työpaikoilla on jopa alettu hävetä, vaikka hallituksen toimet vaikuttavatkin suoraan kaikkiin työyhteisön jäseniin. PAMin varapuheenjohtaja Niina Koivuniemi oli asiasta täysin samaa mieltä.

− Yritämme saada ihmiset heräämään siihen, että se mitä seuraavaksi äänestetään vaikuttaa. Haluatteko te uusia leikkauksia ja heikennyksiä? Jos seuraavakin hallitus on porvarihallitus, sama meno jatkuu, Niina Koivuniemi totesi.

Isäntämallista kohti työpaikkademokratiaa

Yksi suurimmista työelämän kehittymisen jarruista on keskustelijoiden mielestä perinteinen toimintatapa, jossa pomot sanelevat ja työntekijät tottelevat.

− Olen ollut monessa työpaikassa, jossa vallitsee yhä isäntämalli. Työnantaja ja johtajat sanelevat, mitä tehdään. Toivoisin, että saisimme tällaisen työpaikkakulttuurin murrettua, Hanna Rokkanen totesi.

Tavoite demokraattisemmasta työelämästä yhdisti kaikkia keskustelijoita. Työntekijöiden kuuleminen ja osallistuminen työn suunnitteluun lisää tutkitusti työtyytyväisyyttä ja sitoutuneisuutta työnantajaan. Sellaiset työnantajat, jotka eivät edes halua kuunnella työntekijöitään, eivät saaneet panelisteilta lainkaan ymmärrystä.

Paljon puhuttu paikallinen sopiminen herätti keskustelijoissa sekä positiivisia että negatiivisia ajatuksia. Nykytilanne sallii jo lukuisien asioiden sopimisen paikallisesti työehtosopimuksien puitteissa.

− Esimerkiksi Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen loppupuolella on noin 80 kohtaa, joista voi jo nyt sopia paikallisesti”, Anu-Hanna Anttila valotti.

Hallituksen esittämä paikallisen sopimisen malli sai kuitenkin tyrmäyksen, sillä se heikentäisi työntekijän turvaa ja mahdollistaisi palkkojen polkemisen. Hallituksen ja elinkeinoelämän haluttomuus valmistella paikallisen sopimisen lisäämistä yhteistyössä ay-liikkeen kanssa hiertääkin merkittävästi työelämän kehittämistä.

− Ay-liike on valmis tekemään paikallisia sopimuksia, kunhan työntekijöiden edunvalvonta pystytään varmistamaan. Työnantajaosapuoli ei kuitenkaan ollut tähän valmis, Niina Koivuniemi tiivisti tilannetta.

Työelämän täysremontti

Ihanteellisessa työelämässä jokaisella on mahdollisuus nauttia tekemästään työstä ja kokea olevansa arvokas osa työyhteisöä. Kun työntekijät voivat paremmin, se näkyy myös työn jäljessä. Työelämäkulttuurin muutos vaatii kuitenkin työnantajien heräämistä.

− Työpaikkademokratiasta ja tasa-arvosta voisi tulla yrityksien kilpailuvaltti. Tämä on myös imagokysymys, ja se tulee olemaan kilpailutekijä, kun työnantajat etsivät osaavaa työvoimaa, Jari Myllykoski esitti.

Keskustelun lukuisien puheenvuorojen taustalla oli yksi kirkas viesti: työelämän kehittämisen keskiössä täytyy olla talouden sijasta ihminen ja hyvinvointi. Muuten kehityksessä mennään taaksepäin.

− Toivon, että työelämä sopeutuisi ihmisten elämään eikä ihmisten tarvitsisi aina sopeutua työelämään, Hanna Rokkanen tiivisti ja sai raikuvat aplodit.

Työelämän muuttaminen ihmisen elämään sopeutuvaksi edellyttää muutoksia sekä lainsäädäntöön että työpaikkojen käytäntöihin. Panelistit listasivat joukon toimenpiteitä, joilla työelämää parannetaan:

  • Tasa-arvoinen lainsäädäntö
  • Perhevapaan kustannukset on tasattu
  • Työsyrjintä on kitketty
  • Jokaisella työpaikalla on työntekijöiden edunvalvoja ja liitoille on annettu kanneoikeus
  • Alipalkkaus on kriminalisoitu
  • Työelämä antaa tarvittaessa joustoja ja työvuoroista voidaan sopia yhdessä
  • Aitoja työnvälitystoimistoja nykyisten ”leikkaustoimistojen” tilalle
  • Työttömänä voi opiskella vapaasti ja kehittää itseään
  • Ihmisiä ei enää jaeta vahvasti työlliset, työttömät ja opiskelijat – kasteihin
  • Digitalisaation seurauksena parempi palkkataso ja enemmän vapaa-aikaa

Työväen musiikkitapahtumasta aikaisemmin Vasen Kaistassa:

Työväen musiikkitapahtuma kutsuu Valkeakoskelle (27.7.2018)
Työväen musiikkitapahtuma hurmasi Valkeakoskella (1.8.2017)
Hippa ja Huu tohisivat perhetapahtumassa (29.7.2017)
Festivaali rakennetaan talkootyöllä (28.7.2017)
Meppi Merja Kyllönen ja vasemmistoliitto kutsuvat Valkeakoskelle (24.7.2017)
Työväen musiikkitapahtuma tulee taas (21.7.2017)
Politiikkaa, hellettä, hikeä ja tunnelmaa (10.8.2016)
Kokemus ei riitä alkoholipolitiikan perusteeksi (3.8.2016)
Rokki ja politiikka soivat Valkeakoskella (24.7.2016)
Musiikki luo tunnelmaa, ystävyyttä, iloa (27.7.2015)
Ilman laulua ei voi selvitä (27.7.2015)
Ennuste: viileään kesään hetkeksi raju muutos (20.7.2015)
Valkeakoskella hikoiltiin hyvässä seurassa (29.7.2014)

*

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *