Vasemmistoliitto kolkuttaa kaksinumeroisia kannatuslukemia

Vasemmistoliiton kannatus putosi 7,1 prosenttiin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, mutta kunnallisvaaleissa kannatus nousi jo 8,8 prosenttiin, ja kannatuskyselyjen mukaan ääniosuus voi hyvinkin olla kymmenen prosentin tuntumassa. Tämä kirjoitus on jatkoa viime perjantaina julkaistulle artikkelille kannatusmittauksista.

 

Teksti ja grafiikka: CAI MELAKOSKI   
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on useissa yhteyksissä todennut, että alle kymmenen prosentin ääniosuus ei kelpaa ensi kevään eduskuntavaaleissa. Puolueiden kannatusmittauksissa vasemmiston lukemat ovatkin poukkoilleet pari prosenttiyksikköä kolmen vuoden takaisten eduskuntavaalien kannatuksen (7,1 prosenttiyksikköä) yläpuolella, joten hyvällä loppukirillä tavoite on ulottuvilla.

Taulukko 1 Artikkelin pääkuvassa olevat kannatuskäyrät pohjautuvat tämän taulukon lukuihin.

Kuukausittain julkaistavien kannatusmittausten siirtymistä ei juuri kannata riemastua tai masentua. Kaikkien puolueiden kannatuskäyrät kulkevat siksakkia, ja kaksi samanaikaisesti tehtyä tutkimusta saattaa antaa sangen ristiriitaisen kuvan.

Esimerkiksi viime kesäkuussa mittasi Yle perussuomalaisille kannatuksen merkittävää nousua ja vasemmistolle laskua. Helsingin Sanomien käyrät osoittivat vastakkaiseen suuntaan.

Tavallisesti kannatuksen heitot eivät kuitenkaan merkitse mittausvirhettä, muutokset liikkuvat tutkimuslaitosten antamien virhemarginaalien sisällä. Jos puolueen kannatusarvioksi merkitään 17 prosenttiyksikköä ja virhemarginaaliksi ilmoitetaan kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa, on todellinen kannatus 15 ja 19 prosenttiyksikön välillä. Kannatusmittausten tarkkuutta ja epämääräisyyttä on selostettu yksityiskohtaisesti artikkelin ensimmäisessä osassa.

Mielenkiintoisempiin tuloksiin voidaan päästä yhdistämällä eri tutkimuslaitosten mittaustulokset ja tarkastelemalla niitä pidemmällä aikavälillä. Taulukkoon 1 on yhdistetty Ylen ja Helsingin Sanomien mittaustulokset vuosineljänneksittäin kolmen ja puolen vuoden ajalta.

Taulukko näyttää hyvin uskottavasti, että vasemmistoliiton kannatus kasvaa, vaikkakin poukkoillen. Taulukossa on yksi piikki ja yksi suuri notkahdus. Piikki johtuu vasemmistoliiton puoluekokouksesta kesäkuussa 2016. Vasemmistoliitto sai silloin paljon tilaa lehdistössä muun muassa puheenjohtajavaalin vuoksi. Selvää syytä saman vuoden neljännen kvartaalin poikkeuksellisen syvälle notkahdukselle on sen sijaan vaikeampi löytää. Mutta notkahduskin mahtuu hyvin virhemarginaaliin.

Olennaista on kuitenkin se, että kehityksen suunta on nouseva. Tämä näkyy taulukon 1 oikean palstan lukemista, jotka näyttävät kunkin vuoden keskiarvot.

Vääristelevätkö mittaustulokset vasemmistoliiton kannatusta?

Valtalehdistö antaa vasemmistoliiton näkemyksille ja aloitteille huomattavasti vähemmän tilaa kuin ajatusmaailmaansa lähempänä oleville puolueille. Tämä herättää aika ajoin myös epäilyksen, että porvarillisten tiedotusvälineiden tilaamat kannatusmittaukset vähättelevät vasemmistoliiton kannatusta.

Taulukko 2. Vuosien 1999 ja 2003 eduskuntavaaleissa gallupit ennustivat Vasemmistoliitolle vaalitulosta pienempää kannatusta. Sen jälkeen vasemmiston kannatus on arvioitu vähän yläkanttiin. Vuoden 2011 Helsingin Sanomat osui nappiin.

 

Mitään näyttöä tai edes uskottavaa epäilyksen aihetta tulosten manipuloinnille ei ole. Tutkimuslaitoksille on ammatillinen kunnia-asia päästä mahdollisimman lähelle sitä tulosta, jonka äänestäjät luovat vaaliuurnilla.

Sen sijaan lehdistö kyllä vähättelee vasemmistoliittoa tuloksia julkaistessaan ja kommentoidessaan. Muista puolueista jaaritellaan pitkään, mutta vasemmiston kannatuskehitys sivuutetaan useimmin lyhyellä maininnalla.

Mielikuva vasemmistoliitosta muuttunut ratkaisevasti

Varsinaisten puoluekannatusmittausten lisäksi tutkimuslaitoksilta tilataan paljon muitakin tutkimuksia. Suurimmat puolueet tilaavat kahdesti vuodessa Kantar TNS:lta niin sanotun puoluebarometrin, jonka tulokset kertovat kansalaisten ajatuksista eri puolueista. Puoluebarometrien tuloksia ei varsinaisesti julkaista, mutta aina joku puolue vuotaa niitä lehdistölle.

Taulukko 3.

 

Vasemmistoliitolle puoluebarometri oli ikävää luettavaa aina vuoden 2012 kevätbarometriin. Puolue oli viimeisellä sijalla, kun kansalaisilta kysyttiin, mitä puolueita he pitävät erittäin houkuttelevina tai melko houkuttelevina. Tuolloin vasemmistoliiton saamien mainintojen määrä kasvoi neljä prosenttiyksikköä ja perussuomalaisten saamien mainintojen määrä laski peräti kahdeksan prosenttiyksikköä.

Vasemmisto nousi kuudennelta sijalta jaetulle neljännelle sijalle, sillä keskustaa piti vähintään melko houkuttelevana puolueena 29 prosenttia vastaajista, kuten vasemmistoliittoakin.

Puolueiden sijoitus tässä taulukossa vaihtuu melko usein. Viimeisin barometri vahvisti vihreiden ykkösasemaa, ja nosti SDP:n kokoomuksen ohi. Vasemmistoliitto on suhteellisen tukevasti neljäntenä, kun lähes kolmannes kansalaisista pitää puoluetta vähintään melko houkuttelevana.

Toreilla ja ostoskeskusten edessä kampanjoivat vasemmistolaiset voivatkin pitää pään pystyssä, joka kolmas ohikulkija suhtautuu suopeasti aktiivin sanomaan.

Vasemmistoliiton kannatuspohja on laajentunut

Vasemmiston jäsen- ja kannattajakunta on laajentunut merkittävästi 2010-luvulla. Puolueen ydinkannatus tuli vielä pitkälle 2000-luvulla suurelta osin varttuneilta teollisuustyöntekijämiehiltä. Oli välttämätöntä saada kannatusta myös nuorten, naisten ja uusien ammattien edustajien keskuudessa.

Vasemmistoliitto onkin onnistunut saamaan kannattajakuntaansa uusia jäseniä, sitä osoittaa eduskuntaryhmän kokoonpanon muutokset.

Taulukko 4 Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän ja koko eduskunnan ikä- ja sukupuolirakenne aina vaalipäivänä.

 

Vasemmistoliitolla on nyt viisi kansanedustajaa vähemmän kuin vuonna 2007 valitussa eduskunnassa. Toisaalta vasemmiston ryhmän keski-ikä laski kahdeksassa vuodessa kahdeksan vuotta ja naisten osuus kasvoi alle viidenneksestä enemmistöksi.

Uudet kannattajaryhmät eivät vielä vuonna 2015 kyenneet korvaamaan luonnollisista ja poliittisista syistä muodostunutta hävikkiä, mutta tulevat kyllä sen tekemään lähivuosina korkojen kanssa.

Tutkimusraportti Kolmijaosta hienojakoisempiin eroihin? Tarkastelussa kuuden suurimman eduskuntapuolueen jäsenistöjen ammattirakenteet on mielenkiintoista luettavaa. Vastoin yleistä käsitystä fyysisen työn tekijät eivät ole kadonneet minnekään, vaan ovat yhä suurin ammattiryhmä yli 30 prosentin osuudella. Myös uusista, alle viisi vuotta puolueen jäseninä olleista 30 prosenttia on fyysisen työn tekijöitä.

Suurin jäsenmäärän kasvu tulee nuorista ja keski-ikäisistä koulutetuista naisista. Puolueen jäseninä yli 10 vuotta olleista 20,5 prosenttia on sosiaali- ja kulttuurialan asiantuntijoita. Tämä ryhmä edustaa jo 28 prosenttia alle viisi vuotta puolueen jäseninä olleista.

Voittoa odotetaan myös Euroopan parlamentin vaalista

Kun vasemmistoliitolla on pullat näin hyvin uunissa, miksi tavoitellaan kymmenen eikä 20 prosentin kannatusosuutta? Ovathan monet vasemmistoliiton sisarpuolueet jo ylittäneet sen rajan Kreikassa, Espanjassa ja Kyproksella. Kannatusosuus on korkealla myös Islannissa (16,9) ja Irlannissa (13,8).

Mutta kyllä, ensi on rikottava tuo kymmenen prosentin katto. Tämän ovat jo tehneet vasemmistopuolueet Turkissa (10,7), Ranskassa (11,0) ja Portugalissa (10,2). Ruotsin vasemmistopuolue ja Belgian työn puolue ovat saaneet kannatusmittauksissa kymmenen prosentin ylityksiä.

Vasemmistoliiton lailla kymmenen prosentin kannatusosuuden rikkomista tavoittelevia uusvasemmistolaisia puolueita löytyy ainakin Sloveniasta (9,3), Saksasta (9,2), Alankomaista (9,1) ja Tanskasta (7,9).

Vasemmistolle on luvassa voitto Suomen eduskuntavaalien lisäksi Euroopan parlamentin vaaleissa ensi toukokuussa. 

Artikkelin ensimmäinen osa:
Kannatusmittausten lukeminen – lyhyt oppimäärä (3.8.2018)

Lue lisää muualla verkossa:

Li Andersson: Kohti punavihreää hallitusta (Jussi Virkkunen, Kansan Uutiset 19.1.2018)
Puoluejäsenet suurennuslasin alla ‒ jäsenten sosiaalinen rakenne (Ilkka Koiranen, Aki Koivula ja Arttu Saarinen, Tieteessä tapahtuu 2/2017)
Kolmijaosta hienojakoisempiin eroihin? Tarkastelussa kuuden suurimman eduskuntapuolueen jäsenistöjen ammattirakenteet (Arttu Saarinen & Aki Koivula & Ilkka Koiranen & Jukka Sivonen Yhteiskuntapolitiikka 83 (2018):2)
Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015. (Toimittanut Grönlund, Kimmo ja Wass, Hanna Oikeusministeriö 2016)
Kuntavaalitutkimus 2017 (Sami Borg, Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 108, 2018.) 

*

Leave a Reply