Anna Kontula: milloin hallitus lopettaa ilmastotavoitteista lintsaamisen?

Hattaroita ovat Sipilän hallituksen lupaukset toteuttaa Suomen sitoumukset Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamiseksi.

 

Teksti ja kuva: CAI MELAKOSKI   
‒ Myös Suomella on todellinen sauma nousta ilmastokysymyksissä kokoaan suuremmaksi toimijaksi, ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun suurvallaksi, uhosi pääministeri Juha Sipilä viime viikolla Turussa. 

Sipilä totesi, että ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii kolmenlaisia toimia: suomalaisen hiilenkaappausteknologian käyttöönottoa, kulutuksen hillitsemistä ja hiilinielujen kasvattamista. Sipilä tarjoaa hiilinielujen kasvattamiseen omaa patenttiaan: autoilijoiden suorittamaa vapaa-ehtoista maksua autoa tankattaessa. Samaan aikaan Sipilän hallitus on päätöksillään jouduttanut hiilinielujen hävittämistä siten, että Suomen kasvihuonepäästöt uhkaavat kasvaa 50 prosenttia lyhyen ajan sisällä.

Keskiviikkona monitieteinen tutkimusyksikkö BIOS julkaisi selvityksen Suomen ilmastopolitiikka kriisissä. Se perustuu Tilastokeskuksen julkaisemaan, YK:n ilmastosopimuksen edellyttämään Suomen seurantaraporttiin. Biosin tiedote kiteytti tilanteen: ”Suomen YK:n ilmastosopimuksen maaraportti vahvistaa, että metsien lisähakkuista aiheutuva hiilinielujen pieneneminen johtaa ilmakehään päätyvien kasvihuonekaasujen merkittävään kasvuun ja hautaa alleen kaikkien muiden sektoreiden tuottamat päästövähennykset.”

Raportin mukaan Suomen kasvihuonepäästöjen kokonaismäärä kasvaa nykyisellä menolla 50 prosenttilla vuoteen 2030 mennessä. Vaikka kaikki hallituksen esittämät lisätoimet otettaisiin käyttöön, kasvaisivat päästöt silti 30 prosenttia vuoden 2015 tasosta.

Kansanedustaja Anna Kontula viritti keskustelua tilanteesta jättämällä eilen eduskunnassa kysymyksen hallituksen ilmastopolitiikasta.
Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin, joiden edellytys on, että Suomi saavuttaa vuoteen 2030 mennessä hiilineutraaliuden. Tämä on kuitenkin mahdollista saavuttaa vain siten, että päästöjä pystytään laskemaan ja hiilinieluja samaan aikaan kasvattamaan. Nyt suunta on väärä, perustelee Kontula kysymystään.

‒ Suomen vastuu ilmastonmuutoksesta erityisen suuri, koska ekologinen jalanjälkemme on globaalisti vertailtuna korkea. Lisäksi ilmastonmuutoksen seurauksien arvellaan vaikuttavan Suomessa keskimääräistä enemmän, joten kysymys koskettaa jokaista suomalaista nyt ja tulevaisuudessa. Suomen tulisikin pikemminkin ylittää kuin saavuttaa Pariisin ilmastokokouksen tavoitteet, eikä suinkaan lintsata niistä, Kontula vaatii.

Anna Kontulan kirjallinen kysymys aiheesta päättyy napakasti:
”Milloin hallitus aikoo muuttaa ilmastopolitiikkansa vastaamaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita?”

Asiasta aiemmin Vasen Kaista -verkkolehdessä:

Jos metsään haluat mennä nyt (25.6.2018)

Lue lisää asiasta muualla verkossa:

Anna Kontulan kirjallinen kysymys hallitukselle (6.9.2018)
Tulevaisuus on tuhottu (Ylioppilaslehti, 6.9.2018)
Suomen ilmastopolitiikka kriisissä (Biosin tiedote 5.9.2018)
YK:n ilmastosopimuksiin liittyvät Suomen maaraportit (Tilastokeskus)
Missä viipyy pääministerin tv-puhe aiheesta ilmastokriisi? (Reetta Rädyn kolumni, Yle, 3.9.2018)
Juha Sipilä: Autoilija voisi maksaa hyvitystä tankatessaan – ”Suomesta ilmastotaistelun suurvalta” (Uusi Suomi, 31.8.2018)
Professorit varoittavat: Veronmaksaja voi joutua sellutehdasbuumin maksajaksi – Suomi ei voi hakata metsiä näin paljon. Hiilinielujen laskentasäännöt on ymmärretty Suomessa väärin (Jenni Frilander ja Markku Sandell, Yle 9.5.2018)

Samaan aikaan muualla:

Tropical Forests Are Flipping From Storing Carbon to Releasing It (Sam Eaton, The Nation, 30.8.2018)

*

Leave a Reply