Miksi Kangasalan uimahalliyhtiössä kuohuu?

Kangasalan uimahalli.

 

Teksti ja kuvat: JORMA MÄNTYLÄ
Kangasalan Uimahalli Oy:stä on kohistu jo kohta vuosi. Yhtiön hallituksesta on savustettu ulos kaksi jäsentä ja kesäkuussa erotettiin toimitusjohtaja. Rumat tapahtumat antavat aiheen arvioida mitä kuntien palveluja kannattaa yhtiöittää ja miksi.

Vuonna 2009 valmistuneen Kangasalan uimahallin yhtiömuoto aiheutti keskustelua alun alkaen. Kun halli vuosien viivyttelyn jälkeen viimein valmistui, keskustelu tyrehtyi. Pääasia, että viimein saatiin kauan kaivattu uimahalli. Suosio oli alusta alkaen suuri.

Yhtiöön saatiin vielä tarmokas toimitusjohtaja Paula Liinamaa. Hänen aikanaan kävijämäärät ylittivät mahdottomana pidetyn 200 000 rajan. Liinamaa myös edesauttoi opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen saamisessa, jonka turvin alkoi laajennusosan ja uuden monitoimialtaan rakennustyö.

Pari vuotta sitten alkoi kuulua, että kaikki ei ole kunnossa halliyhtiössä. Tarkkoja tietoja ei saatu, koska osakeyhtiöitä ei koske kuntalain tiedottamisvelvollisuus. Ne voivat piiloutua liikesalaisuuden taakse, vaikka yhtiö olisi 100 prosenttisesti kunnan omistuksessa, kuten Kangasalan Uimahalli Oy.

Joulukuussa 2017 yhtiön hallituksesta lähti Jorma Schukoff, joka samalla erosi Sdp:stä. Erokirjeessään Kangasalan valtuutetuille ja lehdistölle Schukoff kertoi toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan Heikki Salmelan (sd.) tulehtuneista väleistä ja työpaikkakiusaamisesta.

Kangasalaiset vaativat johtajan erottamisen perumista

Kangasalan kaupunginhallitus edellytti asiassa sovittelua, mutta sitä ei tehty. Sen sijaan Paula Liinamaa erotettiin viime juhannuksen alla äänin 3-2. Erottamisesta tuohtunut Pertti Salo (vas.) alkoi julkisesti arvostella hallituksen puheenjohtajan toimintaa. Niinpä seuraavaksi erotettiin Salo viime elokuussa.

Tosiasiassa sekä Schukoff että Salo ovat edistäneet yhtiön etua tuodessaan esiin lainvastaisen toiminnan, jota ei saa peitellä liikesalaisuuteen vedoten (esimerkiksi Työturvallisuuslaki 2002/738 §18).

Paula Liinamaan irtisanomisen purkua vaatinut adressi luovutettiin kaupungille viime maanantaina ennen valtuuston kokouksen alkua.

 

Suositun Paula Liinamaan erottaminen aikaan sai kansalaisadressin, johon kertyi muutamassa viikossa 255 allekirjoitusta. Se on Kangasalla paljon. Irtisanomisen purkua vaatinut adressi luovutettiin kaupungille viime maanantaina ennen valtuuston kokouksen alkua. Tapahtumaa todisti melkoinen määrä lehdistön edustajia. Uimahallin tapahtumasarja on herättänyt laajaa julkista huomiota maakunnan lehdistössä. Se on merkittävästi vahingoittanut Kangasalan julkisuuskuvaa. Valitettavasti Kangasala pysyy virallisissa tiedotteissaan erottamisten takana ja syyttää tapahtuneesta yhtiön hallituksesta erotettuja Jorma Schukoffia ja Pertti Saloa. Todelliset syyt peitetään osakeyhtiömuodon liikesalaisuuden taakse. Lähiaikoina pidettävä yhtiökokous ratkaisee, mitä jatkossa tehdään, ja jääkö ongelmien lähde jatkamaan toimintaansa.

Sama Heikki Salmela on toiminut vuosia vesiyhtiö Tavase Oy:n hallituksessa. Se yrittää saada monopolin Pirkanmaan vesihuoltoon. Yhtiö on laittanut 15 vuoden aikana sileäksi kuusi miljoonaa euroa veronmaksajien rahaa saamatta aikaan edes teelusikallista vettä. Rahasummasta suurin osa on Tampereelta ja osa on myönnetty virkamiespäätöksin Tampereen konsernipankista. Tavase Oy:llä ei ole 15 vuoteen ollut lainkaan myyntiä! Luulisi yhtiökummajaisen kiinnostavan ainakin Tampereen tarkastuslautakuntaa. Mitähän kaikkea onkaan piilotettu liikesalaisuuden taakse, kun veronmaksajien rahoja on suollettu asianajotoimistoille ja konsulteille?

Valtuustoaloite osakeyhtiön tarpeellisuuden selvittämisestä

Kokemus kahdesta yhtiöstä on, että luonnollisia monopoleja, kuten monia kuntien palveluja ei pidä suotta yhtiöittää. Uimahalli ei toimi vapailla markkinoilla, ja sama tilanne on vedenjakelussa, sähkössä ja jätevedessä. Uimahallia tuetaan terveydellisistä syistä huomattavin veronmaksajien varoin. Sähkö, vesi ja jätevesi ovat tosiasiallisesti aloja, joissa yhdellä toimijalla on eräänlainen verotusoikeus. Niitä kutsutaankin usein kunnalliseksi piiloveroksi. Siksi niiden hallinnon on oltava edustuksellista, avointa ja läpinäkyvää. Osakeyhtiömuoto antaa paikallispoliitikoille valtaa, jossa kähmintöjä ja juonitteluja voi peitellä liikesalaisuuden avulla. Usein paikallispoliitikot yhtiöittävät palveluja nimenomaan siksi, että päätösvalta saadaan pois vaaleilla valitulta valtuustolta ja toiminta piiloon julkisuuslailta.

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää on esittänyt, että kuntien osakeyhtiöt pitäisi saada julkisuuslain piiriin, kuten Ruotsissa on tehty. Hän on toistanut tämän näkemyksen Espoon länsimetron ja sote-yhtiöittämishankkeen yhteydessä. Eipä mitään ole tapahtunut ja yhtiöittämisvimma jatkuu.

Tästä syystä Kangasalan vasemmisto ja kolme vihreiden valtuutettua tekivät maanantaina valtuustoaloitteen uimahallin osakeyhtiömuodon tarpeellisuuden selvittämisestä. Koska uimahalli ei toimi vapailla markkinoilla, osakeyhtiömuodolle ei ole perusteita. Kaupungin oma palvelutuotanto ei mahdollistaisi liikesalaisuuden väärinkäyttöä, ja hallinnon avoimuus olisi perusteltua voimakkaasti verovaroin tuetussa laitoksessa. Ylivoimaisesti suurin osa Suomen 200 uimahallista on kuntien omaa palvelutuotantoa, ja osakeyhtiöt ovat poikkeus.

Lisätietoa:

Valtuustoaloite Kangaslan uimahallin hallinnosta
Professori salailusta: ”Kuntien osakeyhtiöt pitäisi saada julkisuuslain piiriin” (Antti Laakso, Yle, 11.12.2014) 

*

Leave a Reply