Yhtiöittäminen vaikeuttaa verovarojen käytön julkista valvontaa

SINIKKA TORKKOLA
Tampereen kaupunginvaltuusto käsittelee tänään Infra Liikelaitoksen yhtiöittämistä. Kuten viime vuonna tehdyssä Tilakeskuksen yhtiöittämisessäkin, perusteet liikelaitoksen muuttamiselle osakeyhtiöksi ontuvat. Mitään tutkimusnäyttöä siitä, että kuntien palvelutuotannossa osakeyhtiömuotoinen toiminta olisi taloudellisesti ja toiminnallisesti liikelaitosta parempi vaihtoehto ei ole. Kiistaton tosi asia sen sijaan on, että yhtiöittäminen heikentää mahdollisuuksia valvoa verovarojen käyttöä, sillä toisin kuin liikelaitosten, osakeyhtiöiden päätökset eivät ole julkisia.

Infra Liikelaitoksen toiminta rahoitetaan verovaroilla. Tampereen kaupungin liikelaitosten osuus kaupungin toimintakuluista oli viime vuonna 15 prosenttia eli 240 miljoonaa euroa. Tilakeskuksen yhtiöittämisen ja nyt suunnitteilla olevan Infra Liikelaitoksen yhtiöittäminen tarkoittaa, että suurin osa noiden miljoonien käyttötavoista päätetään hyvin pienessä piirissä. 67 valtuutetun sijaan veromiljoonista päättävät osakeyhtiöiden hallitukset, jossa enimmillään on seitsemän jäsentä. Jatkossa kaupunginvaltuusto päättää talousarviossa ostaa palveluita, joiden tuottamisen käytäntöihin tai kuluihin sillä ei ole mitään päätösvaltaa. Valtuutettujen mahdollisuudet hoitaa yhtä keskeistä tehtäväänsä eli verovarojen käytöstä päättämistä vaikeutuu merkittäväksi.

Kaupunginvaltuutettujen oikeutta saada tietoja yhtiöiden toiminnasta ei ole kirjattu konserniohjeistuksiin eikä kaupungin tytäryhtiöiden yhteisösäännöissä ole määräystä julkisuuslain noudattamisesta. Osakeyhtiöissä päätökset valmistellaan ja tehdään salassa. Yhtiöt toki tiedottavat toimistaan, mutta usein vasta jälkikäteen. Tämä ei ole sopusoinnussa demokratiaan kuuluvan julkisen valvonnan kanssa. Kansalaisilla, tutkijoilla tai toimittajilla ei ole mitään mahdollisuuksia seurata, mitä osakeyhtiöissä päätetään ja miten päätöksiä tehdään.

Toisin kuin liikelaitosten johtokunnissa, osakeyhtiöiden hallituksissa ei istu kaupunginhallituksen jäsentä kokousta seuraamassa. Kaupungin mahdollisuudet ohjata omistamiensa yhtiöiden toimintaa ovat heikot. Omistajaohjauksen periaatteet toki ohjeistavat tytäryhtiöitä hankkimaan kaupungin hyväksynnän merkittäville päätöksilleen. Useimmat yhtiöiden päätökset ovat kuitenkin sellaisia, ettei niistä tarvitse kaupungilta mitään kysellä. Käytännössä kaupunki voi puuttua yhtiöiden toimintaan vain kutsumalla koolle yhtiökokouksen. Tampereen Vuokra-asuntojen puheenjohtajan epäluottamusta herättävä toiminta tuli kaupungin tietoon vasta kun hallituksen jäsenet ottivat itse yhteyttä. Jos yhtiön hallituksen kokouksissa olisi istunut kaupunginhallituksen jäsen, niin todennäköisesti epäluottamusta herättävään toimintaan olisi puututtu jo aiemmin.

Esityslistojen ja pöytäkirjojen julkisuus ei ole turhaa byrokratiaa. Ne ovat avoimen ja läpinäkyvän päätöksenteon ehto. Julkisuus myös mahdollistaa kansalaisten osallistumisen ja keskustelun päätettävistä asioista. Voi vain kuvitella, millaisia bussivuoropäätöksiä tehtäisiin osakeyhtiöitetyssä kaupunkiliikenteessä. Todennäköisesti niin valtuutetut kuin pispalalaisetkin olisivat saaneet lukea vasta lehdestä linjan 15 lakkauttamisesta. Onneksi niin ei ollut ja Pispalan bussiliikenteestä on voitu julkisesti keskustella ja kiistelläkin. Kansalaiset voivat myös vaikuttaa valtuutettuihin, jotka voivat Pispalan bussilinjan palauttaa, jos niin tahtovat.

Kun kaupunginvaltuusto tänään päättää Infra Liikelaitoksen yhtiöittämisestä, valtuusto ei tee päätöstä kaupungin katujen, puistojen, liikuntapaikkojen ja rakennusten hoidon kustannustehokkuuden lisäämisestä. Yhtiöittäminen ei ole keino lisätä tehokkuutta ja taloudellisuutta. Kehitystyö ja sen edellyttämä hyvä johtaminen ovat erittäin mahdollisia ja käytettyjä keinoja myös liikelaitoksessa. Sen sijaan kaupunginvaltuusto tekee päätöksen omasta päätösvallastaan. Tänään nähdään, ketkä Tampereen kaupunginvaltuutetuista ovat valmiita luopumaan oikeudestaan päättää, miten kaupungin omaisuutta hoidetaan ja verovaroja käytetään.

Kirjoittaja on Vasen Kaista -verkkolehden päätoimittaja ja vasemmistoliiton tamperelainen kaupunginvaltuutettu.

Lisää aiheesta Vasen Kaista -verkkolehdessä

Tampereen Infraa yhtiöitetään (19.9.2018)
Selvitys Tampereen Infra -liikelaitoksen toiminnan vaihtoehtoisista järjestämistavoista (PDF-tiedosto Vasemman Kaistan verkossa)
Tampere yhtiöittää Tilakeskuksen myytäväksi (9.10.2017)
Tiedolla johtaminen ontuu Tampereella (3.10.2017)
Kaupunginvaltuusto päätti yhtiöittää Tilakeskuksen (3.10.2017)
Tosiasiat eivät puolla Tilakeskuksen yhtiöittämistä (2.10.2017)
Tilakeskuksen yhtiöittämisaie valtuustoon (19.9.2017)
Tilakeskus ‒ yhtiöittäminen ei ole ainoa vaihtoehto (1.9.2017)
Tilakeskuksen yhtiöittämistarve arvioitava perusteellisesti (27.8.2017)
Tampereen Tilakeskuksen yhtiöittämistä runnotaan läpi (23.8.2017)

Lisää aiheesta muualla verkossa

Hanna Kuusela ja Matti Ylöstalo: Ulkoistajan ja yhtiöittäjän käsikirja (PDF-tiedosto Kalevi Sorsa –säätiön verkkosivuilla.)

Sillat, kadut ja muut julkiset tilat sekä rakennukset ovat kaupunkilaisten yhteistä omaisuutta. Niiden kunnossapito ja rakentaminen rahoitetaan verovaroin. Yhtiöittäminen piilottaa päätöksenteon verovarojen käytöstä ja vaikeuttaa valvontaa. Tammerkosken tilapäisen sillan kuvasi Cai Melakoksi.

*

Leave a Reply