Verokeskustelu nyrjähti Akaassa

Akaan kaupunginvaltuuston marraskuinen päätös nostatti vilkkaan keskustelun. Vasemmistoliiton ja sosiaalidemokraattien valtuutetut ovat huolissaan keskustelussa esitetyistä harhaanjohtavista väitteistä. (Kuva: Sinikka Torkkola.)

 

VK
− Kun oikeistopoliitikot ilmoittavat olevansa tavallisen duunarin ja/tai kuntalaisen asialla, alkaa hälytyskellot soida. Tai jos ei ala, niin ainakin pitäisi. Näin aloittavat Akaan sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton valtuutetut Akaan Seudussa eilen julkaistun kirjoituksensa, joilla he ottavat kantaa vilkkaana käyvään veroprosenttikeskusteluun.

Kirjoituksen allekirjoittaneet vasemmistoliiton valtuutetut Tuija Toivonen-Perttunen, Heli Piirainen ja Jukka Saari sekä sosiaalidemokraattien Hannu Järvinen, Salla Bister, Inka Loppi, Saija Roininen ja Kirsi Vaittinen tahtovat oikaista julkisuudessa kerrottuja, paikkansa pitämättömiä väitteitä, eräänlaisia epäfaktoja.

− Osa niistä (väitteistä) on todennäköisesti ihan tietämättömyyttä, osa tieten tahtoen omaan poliittista agendaa tukemaan esitettyjä. Meidän allekirjoittaneiden tarkastelulasit ovat tunnetusti työläisvärittyneitä, mutta pyrimme tässä tuomaan sellaisia faktoja esiin, jotka kerätty Valtionvarainministeriön, Tilastokeskuksen, Verohallinnon ja Kuntaliiton lähteistä, toteavat valtuutetut kirjoituksessaan.

Henkilökohtaiset vähennykset laskevat kuntaveroprosenttia

Veroprosenttikeskustelun sysäsi liikkeelle Akaan valtuuston marraskuussa tekemä päätös korottaa kuntaveroa puoli prosenttiyksikköä, 22,25 prosenttiin. Valtuutetut oikovat näkemyksiä, joiden mukaan yksittäisen akaalaisen kuntaveroprosentti olisi yhtä suuri kuin kunnallisveroprosentti.

− Useimmalla akaalaisella palkansaajalla ei ole, huolimatta valtuuston 14.11.2018 tekemästä päätöksestä, ensi vuoden verokortissa veroprosenttina 22,25. Kaikki tiedämme myös sen, että ennen veron keruuta, palkkatuloista tehdään vähennyksiä. Valtion verotuksessa huomioitavat vähennykset eroavat joiltain osin kunnallisverotuksessa huomioitavien vähennysten suhteen, mutta yhtä kaikki, ne ovat subjektiivisia lukuunottamatta jokaiselle palkansaajalle valtionverotuksessa huomioitu 750 euron tulonhankkimisvähennystä. Yhtenä huomiona mainittakoon esimerkiksi se, että Akaan erinomaisen radanvarsisijainnin ja heikentyneen työpaikkaomavaraisuusasteen myötä työssäkäyntialue on laaja, jolloin myös tulonhankkimiskuluvähennyksiä matkakulujen muodossa tekee todennäköisesti kolmannes akaalaisista työssäkäyvistä. Vasta vähennysten jälkeen jäljelle jäävästä summasta kerätään valtionvero, kunnallisvero ja kirkollisvero. Myös itse veron suuruuteen vaikuttavat erilaiset vähennykset, kirjoittavat valtuutetut.

Valtuutetut korostavat, että kaupunginvaltuusto päättää vain kunnallisveroprosentista. Kunta ei päätä verovähennyksistä, jotka vaikuttavat kunnan verokertymään. Kaikista verovähennyksistä, niiden suuruudesta ja kriteereistä päättää eduskunta.

Akaalaisten todellinen veroprosentti 15,18

− Kaikesta tästä on lopputulemana se, että akaalainen veronmaksaja ei maksa todellisuudessa kunnallisveroa 22,25 prosenttia ensi vuonna. Todellinen vero, niin sanottu efektiivinen veroaste, on Akaassa tänä vuonna 15,18 prosenttia. Vertailun vuoksi Kauniaisissa on tämän vuoden efektiivinen veroaste 14,58 prosenttia, summaavat valtuutetut.

Kirjoituksessa vertaillaan Akaan aiempia veroprosentteja efektiiviseen veroasteeseen. Vuotta 2019 pienempi kunnallisveroprosentista Akaassa oli vuonna 2012, jolloin kunnallisveroprosentti oli 19,75 prosenttia ja efektiivinen veroaste 14,16, joka on vain noin prosenttiyksikön verran vähemmän kuin tänä vuonna. Akaalaisia verotettiin kuluvaa vuotta kovemmin vuonna 2015, jolloin kunnallisveroprosentti oli nykyistä pienempi, 21,25 prosenttia.

− Teille, jotka huutelette ja uhoatte poismuuttoa kunnallisveroprosentin korotuksen myötä, toteammekin että älkääs nyt hulluja puhuko, kommentoivat valtuutetut julkisuuden poismuuttopuheita.

Valtuutetut muistuttavat, että valtio on omilla päätöksillään leikannut kuluneella hallituskaudella valtionosuuksia satoja miljoonia euroja. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen valtionosuuksia on leikattu 584 miljoonaa euroa, varhaiskasvatuksesta 120 miljoonaa euroa ja esi- ja perusopetuksesta 204 miljoonaa euroa. Tämän myötä kunnan omarahoitusosuus palveluista on kasvanut roimasti. Peruspalveluihin ja opetuksen järjestämiseen liittyvän omarahoitusosuuden nousun lisäksi Akaassa menoja lisäävät koulu- ja varhaiskasvatuskiinteistöjen välttämättömät investointipäätökset. Tämän kaiken lisäksi on huolehdittava myös muiden rakennusten, katujen ja muun ympäristön kunnossapidosta sekä kulttuuripalveluista.

− Olemme tilanteessa, jossa näemme perusteltuna kerätä veroja ennemmin kuin leikata palveluista, perustelevat valtuutetut ja esittävät toiveen faktoihin perustuvasta verokeskustelusta.

*

Leave a Reply