Avainsana:

historia

Vasemmistoliiton eduskuntavaalit ‒ osa 7/8: 2015

  • 12.4.2019
  • TEKSTI: CAI MELAKOSKI KUVAT: CAI MELAKOSKI

Suomen 37. eduskuntavaalit järjestettiin huhtikuussa 2015. Koko vaalikauden oppositiossa ollut keskusta nousi vaalien ylivoimaiseksi voittajaksi. Edellisissä vaaleissa kahdeksanneksi suurimmasta kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi noussut perussuomalaiset nousi nyt kakkossijalle, vaikka menettikin kannatustaan. Vaalien suurimmat häviäjät olivat kokoomus ja sosiaalidemokraatit. Myös vasemmistoliitto menetti kannatustaan. Vihreät ja RKP kuuluivat vaalien voittajiin. Vaalien aikaan toimeenpanovaltaa käytti Alexander Stubbin johtama hallitus. […]

Vasemmistoliiton eduskuntavaalit ‒ osa 6/8: 2011

  • 8.4.2019
  • TEKSTI: CAI MELAKOSKI KUVAT: CAI MELAKOSKI

Suomen 36. eduskuntavaalit järjestettiin vuonna 2011 ensimmäistä kertaa huhtikuun  kolmantena sunnuntaina maaliskuun kolmannen sunnuntain sijaan. Vaalien varsinainen mullistus oli kuitenkin perussuomalaisen puolueen nousu kahdeksanneksi suosituimmasta puolueesta kolmanneksi suosituimmaksi puolueeksi ja kokoomuksen nousu ensimmäistä kertaa suosituimmaksi puolueeksi. Vaalien aikaan presidenttinä toimi toista kauttaan Tarja Halonen. Jo eduskuntavaaleissa toteutunutta siirtymistä oikealle vahvisti se, että presidentiksi valittiin vuotta […]

Vasemmistoliiton eduskuntavaalit ‒ osa 5/8: 2007

  • 28.3.2019
  • TEKSTI: CAI MELAKOSKI KUVAT: CAI MELAKOSKI

Vuonna 2007 pidettiin Suomen 35. eduskuntavaalit. Ne olivat myös 100-vuotisjuhlavaalit, sillä ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin maaliskuussa 1907. Syytä juhlaan olikin, sillä Suomessa valittiin vuonna 1907 maailman ensimmäiset naiset parlamenttiin. Suomi oli myös ensimmäinen Euroopan maa, jossa naiset saivat äänioikeuden. Aikaisemmin Uusi-Seelanti oli antanut naisille oli äänioikeuden, mutta ei vaalikelpoisuutta. Vuoden 2007 vaalien alla liputettiin ensi kertaa yleisesti […]

Naisenergiaa tuonpuoleisesta

  • 27.3.2019
  • TEKSTI: JUSSI NIINENMAA KUVAT: IDA ITÄRANTA

Näytelmässä naiset tapaavat kuoleman jälkeen, välitilassa. He ovat saaneet some-koulutusta ja tehtävän keksiä ja lähettää katsojille viesti, jolla maailman voi pelastaa nykytilasta. Tietoja etsitään googlettamalla. Syntyy hauskoja väärinkäsityksiä, koska nykyään eletään hyvin erilaista elämää kuin ennen vanhaan. Huomataan kuitenkin, että yhteiskunnalliset epäkohdat ja naisen asema eivät ole juuri muuttuneet. Näytelmä on osin fiktiivinen, osin elämäkerrallinen, […]

Tasa-arvon tasavalta – utopiaako vain?

  • 19.3.2019
  • TEKSTI: RAIJA WESTERGÅRD

Sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä painopisteet ovat eri vuosikymmenillä vaihdelleet. 1960-luvulla alkaneen tasa-arvokeskustelun aiheena oli vaatimus sukupuolten välisestä työnjaosta. Keskusteluissa painotettiin sukupuolten välistä tasa-arvoa työnjaossa sekä kotona että työmarkkinoilla ja vaadittiin toimia sukupuoleen kohdistuvan syrjinnän poistamiseksi. Keskustelu lainehti läpi koko 1970-luvun. Vuonna 1986, monipolvisen eduskuntakeskustelun tuloksena, saatiin viimein säädettyä tasa-arvolaki. Muutaman vuoden kuluttua lain voimaantulosta Suomea […]

Viherkasveilla ilmaston ja vasemmiston vaalivoiton puolesta

  • 13.3.2019
  • TEKSTI: LIISA AHOLA KUVAT: CAI MELAKOSKI

Klorofylli, viherhiukkasena paremmin tunnettu elävien kasvien osa, tekee pyyteettömästi työtä maapallon hyväksi. Fotosynteesi eli yhteyttäminen tuottaa ilmakehään puhdasta happea klorofyllissä tapahtuvan reaktion tuloksena. Prosessin ainesosina ovat vesi ja hiilidioksidi, lisäksi tarvitaan auringon valoa. Myös keinotekoinen auringonvalon kaltainen valo kelpaa kasveille. Klorofyllin väri voi vaihdella hennosta vaaleanvihreästä tummaan purppuraan. Värinokkoset ja juorut ovat oivallisia esimerkkejä kasvien […]

Maanpuolustus kuumensi tunteita virastotalolla

  • 7.3.2019
  • TEKSTI: Oskari Jokinen

Sotilaallinen puolustus ei enää riitä vastaamaan Suomen ja muiden Euroopan maiden turvallisuusuhkiin. Etenkin vasemmistolle on tärkeää niin sanottu laaja turvallisuuskäsitys, jonka mukaan sosiaaliseen eriarvoisuuteen ja vaikkapa ympäristöuhkiin vastaaminen on myös oleellista turvallisuuspolitiikkaa. On kuitenkin luonnollista, että etenkin Ukrainan kriisin alettua vuonna 2014 myös perinteisempi sotilaallisen turvallisuuden tematiikka on noussut jälleen tapetille. Tutkija Francis Fukuyaman kylmän […]

Vasemmistoliiton eduskuntavaalit ‒ osa 4/8: 2003

  • 4.3.2019
  • TEKSTI: CAI MELAKOSKI KUVAT: CAI MELAKOSKI

Suomen uusi perustuslaki astui voimaan vuonna 2000. Se korvasi aikaisemmat neljä lakia ja säännökset, jotka muodostivat perustuslain. Uusi perustuslaki muutti maan valtiollista järjestelmää kansanvaltaiseen suuntaan. Se nosti kansan valitseman eduskunnan maan kiistattomasti korkeimmaksi valtioelimeksi. Tasavallan presidentiltä siirrettiin valtaa kansalaisten valitsemalle eduskunnalle ja hallitukselle. Uuden perustuslain mukaan eduskunta valitsee pääministerin, jonka presidentti nimittää tehtäväänsä. Pääministeri tekee […]

Hallinto-oikeus päätti: tavara-aseman purkua voitiin valmistella salassa

  • 1.3.2019
  • TEKSTI: VK

Hämeenlinnan hallinto-oikeus pitää Tampereen kaupungin päätöstä olla luovuttamatta kaavoituksen ohjausryhmän muistiota Vasen Kaista toimittajalle julkisuuslain mukaisena. Vasen Kaista -lehden toimittaja Oskari Jokinen valitti viime vuoden keväällä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen kaupunkiympäristön palvelualueen johtajan Mikko Nurmisen päätöksestä olla luovuttamatta vanhan tavara-aseman ja Morkun alueen kaavoituksen ohjausryhmän muistiota. Nurminen perusteli päätöstään sillä, ettei muistio ole julkisuuslain perusteella julkiseksi tuleva […]

Baltian itsenäisyyssodat 1918–1920, osa 3: Latvia

  • 24.2.2019
  • TEKSTI: TERJO LINNANEN

Esinäytös Latvian itsenäisyyssodalle näyteltiin jo lokakuun vallankumouksen aikaan 1917. Tällöin myös latvialaiset bolsevikit yhtyivät kumoukseen niissä osissa Latviaa, jotka tuolloin olivat vielä saksalaismiehityksestä vapaat. Kumouksellisten näkemykset Latvian tulevaisuudesta olivat osin keskenäänkin ristiriitaisia:  osa kannatti Latvian itsenäisyyttä, osa liittymistä maailmanvallankumouksen kautta syntyvään neuvostovaltioon. Tätä punaisten varhaista hallintoa ei kuitenkaan kestänyt kauaa. Saksalaisten eteneminen itärintamalla ja lopulta […]