Artikkeli: Uutiset 2013–2018

22.9.2014 klo 21:22

Hyötykasveja puistoihin

Tamperelaiset kaupunkiaktiivit haluavat koristepensaiden tilalle hyötykasveja kuten omenapuita ja marjapensaita.
Tamperelaiset kaupunkiaktiivit haluavat koristepensaiden tilalle hyötykasveja kuten omenapuita ja marjapensaita. Kuvassa on kaupunkiviljelyä edistävän Suomen Talkoiden Haist’Kukkanen -projektin viljelylaatikko.

TIINA HEIKKILÄ Kuudentoista järjestön tai yhteisön allekirjoittama vetoomus tahtoo satokasveja Tampereelle. Vetoomus ehdottaa omenapuiden, luumupuiden, marjapensaiden muiden syötäviä hedelmiä tuottavien kasvien istuttamista julkisille maille koristepensaiden sijaan. Allekirjoittajat haluavat paikallista ja itse tuotettua ruokaa kaupunkilaisten iloksi ja hyödyksi.

Järjestöt ojensivat vetoomuksen omenakorin kera puistoista ja viheralueista vastaaville apulaispormestareille, Olli-Poika Parviaiselle ja Pekka Salmelle maanantaina 22. 9.

–    Tulevaisuudessa haluamme lisäksi nähdä kokonaisia hedelmätarhoja, hernepeltoja Helsingin malliin sekä marjapensailla reunustettuja kävelyreittejä. Syömäkelpoisuuden tulisi olla yksi keskeisistä vihersuunnittelua ohjaavista periaatteista, ja se tulisikin sisällyttää kaupungin uuteen viheralueohjelmaan, vetoomus linjaa.

Apulaispormestarit Salmi ja Parviainen lupaavat viedä vetoomusta eteenpäin. Salmen mukaan satokasvien hoito voi olla kalliimpaa kuin koristepensaiden, mutta muuta ongelmaa syömäkelpoisten kasvien lisäämisessä ei pitäisi olla.

Jos kaupunkilaiset istuttavat marjapensaita joutomaille, kaupunki tuskin aikoo repiä niitä irti. Pekka Salmi sanoo, että tulevaisuutta varten voisi laatia säännöt, minne puita ja pensaita sopii istuttaa omatoimisesti. Apulaispormestarit sanovat, että yhdistykset voisivat myös ottaa istutus- ja hoitovastuuta.

Järjestöt mainitsevat esimerkkinä hyvästä suuntauksesta Väinö Linnan puistoon suunnitellut omenapuut. Jos poimittavaa olisi enemmän,  kaupunkiympäristö saisi viihtyvyyttä. Pieta Hyvärinen Maan ystävistä Hyvärinen haluaisikin, että kaupunkitila olisi enemmän kuin läpikulkuväylä kaupasta kotiin.

Osa ruokaturvaa

Syötävien kasvien juurtumisella julkiseen tilaan ja joutomaille voisi olla vallankumouksellisia sosiaalisia vaikutuksia. Kun ihmisten riippuvuus globaalista ruuan tuotantojärjestelmästä vähenisi edes jonkin verran, suhde ruuantuotantoon voisi muuttua. Päivi Viinikainen Hirvitalolta toivoo, että ihmiset tulisivat tietoisiksi satokasvien olemassaolosta.

–          Ihmiset eivät välttämättä näe ympärillään olevia satokasveja. Iso osa yhteisestä sadosta jää keräämättä.

Satokasveja löytyy jo nyt ympäri Tamperetta. Omenapuita on erityisesti Pispalassa ja Nekalassa, koska alueilla on vanhoja tontteja, joiden jäämistöä puut ovat. Aikanaan kaupungissa tuotettu ruoka oli osa ruokaturvaa, ja  vetoomuksen allekirjoittajat muistuttavat, että ilmastonmuutoksen konkretisoituessa ja tuloerojen kasvaessa näkökulma on jälleen ajankohtainen. Moni kaupunkilainen on kuitenkin vieraantunut yhteisten satokasvien käyttämisestä. Vaikka sosiaaliturvaa ei omenapuilla ja marjapensailla korvata, olisi niiden tuomasta lisästä enemmän hyötyä kuin koristepensaista.

Syötävää voi etsiä Tampereen satokartasta.

Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet Hirvitalo, Ilmastovanhempien Tampereen paikallisryhmä, Kalevanharjun yhteisöviljelijät, Kaukajärven Martat ry, Meirän pelto osuuskunta, Pirkanmaan Keskustanuoret, Suomen Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry  Suomen Talkoot ry, Tampereen Vasemmistonuoret ry , Tampereen Demarinuoret ry, Tampereen Maan ystävät ry, Tampereen Opiskelevat Keskustalaiset ry, Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan luomuruokapiiri, Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry, Vauhtimartat Tampereen Marttayhdistyksestä ja Villi vyöhyke ry.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *