Artikkeli: Artikkelit 2013–2018

30.11.2014 klo 11:16

Onko Valkeakoskella hyvä elämä?

Valkeakosken vasemmistoliiton jäseniä yhteiskuvassa Ystävyyden talon tuvassa. Vasemmalta lukien Erno Nevalainen, Paavo Järvenpää, Panu Raatikainen, Jari Salmi, Kaisa Uusitalo, Inna Ilivitzky.
Valkeakosken vasemmistoliiton jäseniä yhteiskuvassa Ystävyyden talon tuvassa. Vasemmalta lukien Erno Nevalainen, Paavo Järvenpää, Panu Raatikainen, Jari Salmi, Kaisa Uusitalo, Inna Ilivitzky.

Teksti ja kuvat: HEIKKI TOIVAINEN
Valkeakoski on vireä yli 21 000 ihmisen kaupunki.  Kaupungin keskusta sijaitsee luonnonkauniin Apianniemen, riippusiltojen ja vesistön ympärillä. Puitteet asua ja elää ovat hyvät. Valkeakoski on 20 – 25 minuutin ajomatkan päässä Tampereelta ja puolen tunnin ajomatkan päästä Hämeenlinnasta. Ideaparkkiin ajaa viidessätoista minuutissa.

Valkeakoski on aktiivinen kulttuurikaupunki eri tapahtumineen. Esimerkiksi Työväen musiikkitapahtuma kesällä vetää runsaasti ihmisiä paikkakunnalle. Oma teatteri, kesäteatteri ja jalkapallo ovat vetonauloja. Pitkään kestänyt taloustaantuma on tuonut työttömyyttä ja osattomuutta kaupunkiin.

Työttömyysprosentti oli syyskuun lopussa 12,9 ‒ 1 241 ihmistä etsii uutta työtä. Heistä lähes joka viides oli alle 25 -vuotias ja yli vuoden työttömänä työtä vaille oli yli joka neljäs ihminen. Vastapainona on omat oppilaitokset ammattikouluineen ja ammattikorkeakouluineen. Valkeakoski-opisto tarjoaa lukuisia kursseja opinhaluisille.

Vasemmisto on aktiivinen

Valkeakosken vasemmistoliiton puolueosasto järjesti Ystävyyden talossa marraskuussa viihtyisän jäsenillan, jonne oli kokoontunut iso joukko paikallisia vanhoja ja tänä vuonna useita osastoon liittyneitä uusia jäseniä. Illan teemana oli vapaamuotoinen keskustelu ja tutustuminen. Vasen Kaistan toimitus haastatteli osaa paikalla olleista jäsenistä ja alla kooste siitä.

Haastateltavina olivat Jari Salmi, Panu Raatikainen (uusi jäsen), Paavo Järvenpää, Kaisa Uusitalo, Erno Nevalainen (uusi jäsen) ja Inna Ilivitzky.

Mikä sinun mielestäsi on hyvä elämä?

Jari Salmi: – Yhteiskunnassa pitäisi olla reilu peli ja kaikilla samat pelisäännöt. Hyväksytään erilaisuus ja ollaan oikeudenmukaisia.
Erno Nevalainen: – Mielestäni hyvän elämän tärkein asia on tasa-arvo.
Kaisa Uusitalo: – Ymmärrän siten, että hyvässä elämässä on kaikilla oltava samat yhtäläiset lähtökohdat.
Paavo Järvenpää: – Kaikilla olisi elämän hyvyyttä ja tasapuolisuutta, jotta yhteiskuntarauha säilyy.
Panu Raatikainen: – Että kaikista pidetään huolta.
Inna Ilivitzky: – Hyvään elämään kuuluu terveys ja ihmisellä on kykyjä osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vapaaehtoistyöhön. Tietysti oma perhe huomioiden. Minä koen, että yhteisöllisyys, solidaarisuus ja empatia ovat hyvän elämän osasia ja jokaisella on ystäviä, että voi toiselle antaa ja ottaa vastaan sitä hyvää mitä elämässä on.

Millainen kokemus sinulla on,  pystytkö vaikuttamaan lähiympäristöösi?

Erno Nevalainen: – En osaa vielä sanoa voinko vaikuttaa lähiympäristööni, mutta lastentarhaopettajana voin vaikuttaa kasvatustyöni kautta lapsiin.
Panu Raatikainen: – Opettajan työni kautta voin vaikuttaa mutta en tiedä voinko vaikuttaa muuten lähiympäristööni.
Paavo Järvenpää: – Omalla olemuksella ja esimerkillä voi vaikuttaa. Kunnalliselämä on virkamiesten temmellyskenttä ja kunnallisiin luottamusmiehiin ei luoteta riittävästi. Uudistuksia on luvattu mutta toisin on käynyt. Omat kokemukset Toijalasta ja Vantaalta ovat paremmat.
Kaisa Uusitalo: – Olen kasvatus –ja opetuslautakunnassa ja siellä on hyvä henki ja asioita viedään yhdessä eteenpäin. Kaupunginvaltuustossa ollessani olen pettynyt toisten jyräämiseen. Ei anneta tilaa vaikuttaa keskustelun kautta. Asiat on päätetty ennalta pienissä piireissä. Henkilökohtaisessa elämässä omat teot ja esimerkki ovat asioita, joilla voin vaikuttaa toisiin ihmisiin ja lapsiin.
Jari Salmi: – Voin vaikuttaa parhaiten oman esimerkin kautta. Olen toiminut työpaikallani työsuojeluvaltuutettuna kahteen otteeseen. Välissä oli kymmenen vuotta. Ennen asiat eivät edenneet ja oli kuin olisi lyönyt päätä seinään. Tänä päivänä asenteet ovat muuttuneet myönteisimmiksi ja parannuksia tapahtuu.
Inna Ilivitzky: Olen saanut lahjana monikielisyyden ja sosiaalisuuden. Kunnallispolitiikassa vasemmiston on vaikea saada asioita paranemaan. Seinä on vastassa. Kun olin EU- parlamentissa, niin sain vaikuttaa aloitteellani eläinkuljetusten parantamiseen Euroopan alueeella.

Tulevaisuuden unelmat ja tavoitteet?

Jari Salmi: – Tavoitteeni on, että puolueosaston taloutta voidaan vahvistaa ja lisätä jäsenmäärää.
Panu Raatikainen: – Unelmani on, että oikeistolainen ”mukatotuus” –valta alkaisi murtua. Nykymerkit viittaa siihen, sillä ihmiset ja lehdistö ei enää usko siihen.
Paavo Järvenpää: – Ihmisten henkilökohtainen ahneus on syrjäytettävä ja yhteiskuntaa tulisi muuttaa paremmaksi. Pitäisi pysyä totuudessa.
Kaisa Uusitalo: – Kaikkeen ei maailmassa pystytä, mutta kaikkien ihmisten pitäisi tulla toimeen. Toivon, että saadaan uusia nuoria ihmisiä toimintaan mukaan.
Erno Nevalainen: – Unelmanani oli saada vakinainen virka Valkeakoskelta ja sen olen saanut. Toivon päästä mukaan porukoihin.
Inna Ilivitzky: – Toivon, että rauha ja ympäristö säilyy ja että lapset ja lapsenlapset pystyy elämään täällä. Toivon, että ihmiset oppisivat ymmärtämään toisiaan ja ääriliikkeet loppuisivat. Toivon, että vallalla oleva kilpailu yhteiskunnassa vähenisi ja solidaarisuus ihmisten kesken lisääntyy. Otetaan sosialismista ne hyvät puolet käyttöön. Tasa-arvo ja solidaarisuus.

Neuvotteletko palkastasi itse vai tekeekö sen ammattiliitto?

Jari Salmi: – Ammattiliitto neuvottelee palkat. Paikallisesti neuvotellaan työnantajan kanssa plussaa päälle.
Kaisa Uusitalo: – Liittojen neuvotteleman peruspalkan ja hyvän työn päälle tulisi saada bonusta, ettei ne mene yksistään johtoportaalle.
Panu Raatikainen: – On ollut esimerkkejä siitä, kun palkkoja on yrityksissä alennettu sopimuksella kymmenen prosenttia ja vuoden päästä on alkaneet YT- neuvottelut. En luota, että työnantaja hyvällä yksin antaisi palkkaa työntekijöilleen.
Erno Nevalainen: – Ammattiliitto neuvottelee palkat.
Paavo Järvenpää: – Jos työnantaja määrää palkat tulisi sekasorto. Palkat määrätään etukäteen työtehtävien ja työolosuhteiden mukaan. Kuntapuolella on tehtäväkohtainen palkkaus.
Inna Ilivitzky: – Eläinlääkäreillä ammattiliitto Akava neuvottelee palkat. Toivon, että miesten ja naisten kesken päästään samapalkkaisuuteen.

Työnantajaliitot vaatii joustavuutta ja vapautta työpaikoille. Kannatatko tätä ajatusta?

Jari Salmi: – Ajattelu on yksipuolista. Tällöin työntekijät eivät saa vaatimuksiaan läpi.
Kaisa Uusitalo: – Lyhennetyllä työpäivällä tunnit eivät riitä. Omalla työllä pitää elää, ettei joudu hakemaan toimeentulotukia yhteiskunnalta. Isossa kuvassa systeemi ei toimi. Omassa työssäni joustot toimii työntekijöiden ehdoilla.
Erno Nevalainen: – Nuorilta edellytetään joustavuutta heidän perheasemastaan johtuen.
Panu Raatikainen ja Inna Ilvitzky: – Valtion virkamiehille asia ei ole ajankohtainen. Silti ihmisiä pidetään löysässä hirressä. Lyhennetty työpäivä, tunnit ei riitä ja haetaan toimeentulotukea. Voitot yksityistetään ja tappiot sosialisoidaan.
Paavo Järvenpää: – Joustoissa on oltava selkeät avoimet pelisäännöt.

Lue lisää:
Valkeakosken vasemmistoliitto (Vasuri-lehti ja muuta)

Valkeakosken upeaa tehdasmaisemaa
Valkeakosken upeaa tehdasmaisemaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *