SINIKKA TORKKOLA
Tampereen kaupunginvaltuuston kansi-areena -hankkeen päättäminen salaisessa kokouksessa kertoo, mitä tuleman pitää, kun julkisia palveluita yksityistetään ja yhtiöitetään. Päätöksenteko näytti sekasortoiselta eivätkä valtuutetut oikein tienneet, mikä oli salaista ja mikä julkista: Mitä päätöksenteosta saisi puhua? Olisiko sallittua kertoa, miksi äänesti, kuten äänesti?
Hämmennystä lisäsivät tietovuodot. Päätösvalmistelusta tihkui tietoja (Aamulehti 13.5.2016), joiden mukaan areenayhtiön liiketoiminta vuosina 2020–2023 olisi yli kaksi miljoonaa euroa tappiollinen. Toinen vuoto (Aamulehti 16.5.2016) kertoi puolestaan, että kaupunki myy eteläkannen tornitalojen tontit rakennuskonserni SRV:lle alihintaan. Näihin vuototietoihin valtuutetut saivat varmaankin salaisessa kokouksessa vastauksia ja lisätietoja. Kaupunkilaiset, joiden veroeuroilla hankkeen kuluja maksetaan, jäivät tiedotta.
Kansalaisten sivuuttaminen Tampereen kansi-areena -hankkeen päätöksenteossa on vasta alkusoitto tulevassa yhtiöittämisrallissa, jossa julkisesta päätöksenteosta tulee salaista. Käytännössä salaaminen tarkoittaa, ettei verorahojen käytöstä ja julkisista palveluista käydä julkista keskustelua.
Kansalaisilla ei ole edes teoriassa asiaa yhtiöiden päätöspöytiin. Yhtiön hallitusta laajempaa keskustelua ei tarvitse käydä edes silloin kun kyseessä on periaatteellinen toiminnan muutos. Tästä hyvä esimerkki on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistaman Sydänkeskus-osakeyhtiön toiminta. Sydänkeskus perusti Helsinkiin tytäryhtiön, Helsingin Sydänsairaalan, jonka osakkeita tarjottiin myös sairaalassa työskenteleville lääkäreille. Vaikka osakepääoma on pieni, 10 000 euroa, tapaus on periaatteellisesti kiinnostava. Työntekijöiden osakkeidenomistus tarkoittaa ensinnäkin mahdollisuutta maksaa lisäpalkkaa pääomatulona, josta maksetaan palkkatuloja pienempi vero. Toiseksi lääkäriosakkailla on muusta henkilökunnasta poikkeava asema yhtiön päätöksenteossa.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitukselle ei etukäteen kerrottu Sydänkeskuksen liiketoiminnoista. Sairaanhoitopiirin hallitus eikä mikään muukaan taho käynyt periaatteellista keskustelua siitä, onko osakkeiden tarjoaminen osalle työntekijöistä sairaanhoitopiirin linjausten mukaista. Hallitus sai tiedon järjestelyistä jälkikäteen muun päätöksenteon yhteydessä.
Julkisten palvelujen yhtiöittämistä on perusteltu nopeudella ja näppäryydellä. Usein toistettu väite on, ettei demokraattinen ja avoin päätöksenteko mahdollista joustavaa ja tarkoituksenmukaista päätöksentekoa. Väite on vähintäänkin outo. Suomi on täynnä osaajia ja kehittäjiä, jotka pystyisivät suunnittelemaan ja toteuttamaan julkisen, hyvin toimivan ja asiakaslähtöisen sosiaali- ja terveydenhuollon ilman yhtiöittämistä.
Kirjoittaja on Vasen Kaista -verkkolehden päätoimittaja ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen.
Lue myös:
Vasemmisto kannatti ja vastusti kansiareenaa (Vasen Kaista 17.5.2016)
Lisätietoja aiheesta muualla verkossa
Tietovuoto paljastaa: Tampere myy tornitalojen tontteja SRV:lle poikkeuksellisen halvalla (Aamulehti 16.5.2016)
III
Etusivun kuvamanipulaatio: Cai Melakoski
Sinikalla on hyvä kirjoitus aiheesta.
Asiaa päätettäessä Tampereen kaupunginvaltuustossa vasemmistoliiton valtuutettujen enemmistö kannatti hanketta. Esityksiäni asian jättämistä pöydälle sekä hankkeen hylkäämisestä kannattivat Ulla-Leena Alppi, Varpu Jutila ja Anna Kontula. Kunnia heille. Heidän lisäkseen Ilmari Rostila ja Markku Forsberg toteuttivat perussuomalaisten kuntavaaliohjelman linjausta. Jari Heinonen oli tässäkin asiassa johdonmukainen. Päätös hyväksyttiin äänin 60 – 7.
Tampereen kaupungin palvelimella kyseisen päätöksen pöytäkirjan liitteenä ilmestyi eriävä mielipiteeni kokonaisuudessaan. Eli se on julkinen asiakirja, liitän sen oheen.
ERIÄVÄ MIELIPIDE
KV 16.5.2016 § 81 Tampereen Kansi ja Areena -hanke – Hankintapäätöksen tekeminen ja toteutussopimuksen hyväksyminen (käsitellään suljetuin ovin sen jälkeen kun asia esitelty)
Menettelytavasta
Asian ratkaisemiseksi ja päätösehdotuksen arvioimiseksi tarvittava materiaali jakaantui niin sanotulla L-asemalla etukäteen luettavissa olevaan aineistoon sekä valtuustosalissa viranhaltijoiden pöydällä olleeseen materiaaliin.
Käsitykseni mukaan Tampereen kaupungin linjaus määritellä valtuutettujen käytössä L -asemalla ollut lisämateriaali salaiseksi on hyvin kyseenalainen. Itse en tunnistanut L -aseman ”salaisesta” materiaalista salaiseksi luokiteltavaa aineistoa. Mikäli tarjouksen tekijä olisi toiminut vastoin tarjouspyynnön 11.11.2015 Dnro: TRE 4013/2015 ohjeistusta, myös valtuutetuille etukäteen annetun lisämateriaalin joukossa olisi voinut olla jotain salaista. Käsitykseni mukaan asiakirjat oli laadittu tarjouspyynnössä annettujen ohjeiden mukaisesti, eikä L -asemalla ollut edes ”salaiseksi” merkityn aineiston joukossa salaiseksi luokiteltavaa aineistoa.
Viranhaltijoiden pöydällä olleeseen aineistoon valtuutetut saivat tutustua vasta sitten kun asiaa käsiteltiin valtuustossa suljettujen ovien takana. Koska halusin osallistua keskusteluun, minulla ei ollut mitään mahdollisuutta tutustua, saati lukea, valtuustosalissa viranhaltijoiden pöydällä olleeseen materiaaliin. Ei olisi ollut edes teoriassa mahdollista, että 67 valtuutettua olisi voinut lukea vain kahtena kappaleena olleen materiaalin.
Valtuutetut joutuivat tekemään päätöksen vähintään puutteellisen tiedon varassa.
Asiasisällöstä / ratkaisusta
En voi ottaa muulla tavoin kantaa salaiseksi julistettuun materiaaliin (asiasisältöön) kuin todeta, etten pidä uskottavana, että Tampereen kaupunginvaltuusto olisi hyväksynyt Kansi ja Areena -hanketta avoimessa ja julkisessa käsittelyssä.
Kysymys ei ollut vain Tampereen kaupungin huomattavasta 60 miljoonan euron julkisesta tuesta yksityiselle hankkeelle. Ei myöskään valtiolta odotetun noin 20 miljoonan euron kohtalosta. Käsitykseni mukaan kyse on puutteellisesta päätöksenteosta. Asian käsittelyn yhteydessä saatavilla olleessa materiaalissa oli selkeitä ristiriitaisuuksia.
Päätöksentekoilmapiiri
Olen siinä käsityksessä, että asia ratkaisuun vaikuttivat ainakin tarkoituksenhakuiset ja mahdollisesti virheelliset tai harhaanjohtavat väitteet.
Koska Tampereen kaupungin lakimiehet esittivät asioiden vuotamisesta/julkistamisesta (esim. L -aseman tietojen antamisesta julkisuuteen) seuraavan mahdollisesti kahden vuoden vankeustuomion, en voi tässä julkisessa asiakirjassa yksilöidä salaisiksi julistetuissa asiakirjoissa olevia mahdollisia virheitä.
Henkilökohtainen mielipide asiaan
Perusteeton asioiden salailu ja päätöksenteko puutteellisen tiedon varassa suljettujen ovien takana, kaupunkilaisten ja tiedotusvälineiden ulottumattomissa, ei ole missään tapauksessa hyväksyttävää.
Tampereen kaupunginvaltuuston olisi syytä käydä arvokeskustelu kaupungin tehtävistä ja menettelytavoista. Kysymys ei ole 16.5.2016 § 81 eikä 11.4.2016 § 69 esille nostamastani maankäytön suunnittelusta, vaan yleisestä linjauksesta.
Laillisten menettelytapojen, lakien ja etukäteen sovittujen sääntöjen noudattamisesta hyötyvät niin kaupunkilaiset kuin kaikki vastuulliset toimijatkin.
Huomioiden Kansi ja Areena -hankeen merkittävyyden on tärkeä toteuttaa ratkaisun jälkikäteinen laillisuusvalvonta.
Tampereella 16.5.2016
Aarne Raevaara
kaupunginvaltuutettu
Sinikka Torkola toi pitää paikkansa. Olemme menossa taaksepäin – keskiaikaiseen järjestelmään ja kulttuuriin.
Parasta terveydenhuoltoa on yhteiskunnallisesti ohjattu, omistettu ja demokraattisesti valvottu terveydenhuolto. Se on potilaan ja kansalaisen etu, mutta myös työvoimavaltaisen yritystoiminnan etu. Ainostaan ylikansallinen pääoma hyötyy yksityistämisestä.
Muualtakin kuuluu ääniä, että informaatio ja kokemusten ja tietojen vaihto ei suju enää, kuin ennen. Vaan yhtiöt panttaavat milloin mitäkin ”tietoaan”.
Näinhän ne osakeyhtiöt ovat ennenkin Sairaahoitopiirissä pyrkineet yli aitojen. Olisi varmaan täsmennettävä konserniohjetta.