Artikkeli: Kolumnit 2013–2018

10.9.2016 klo 10:17

Lama-ajan kakarat – toinen painos

Minna Minkkinen 2013 kuva Pasi Tiitola

MINNA MINKKINEN   
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tutkinut vuonna 1987 syntyneitä lapsia aina vuoteen 2012 asti ja tehnyt tutkimuksen perusteella nipun johtopäätöksiä. Yksi johtopäätös on, että lama-ajan kakarat maksoivat senaikaisen kuripolitiikan nahoissaan. Mielenterveysongelmia, köyhyyttä, osattomuutta ja työttömyyttä. Todella kova hinta maksettavaksi asioista joihin ei ole millään lailla syyllinen.

Olen syntynyt vuonna 1984 ja kuulun näihin lama-ajan kakaroihin. Ruokaa oli aina pöydässä, vaatteet päällä, mutta uusia sai harvoin ja ulkomailla ei käyty koskaan. Ei se minusta onnetonta tehnyt, mutta kuvaa sitä aikaa hyvin. Toisilla meni paremmin ja oli ulkomaanmatkoja ja joka syksy uusi koulureppu.

Nyt eletään poliittisesti samanlaista aikaa kuin 90-luvun alun lama, kun kaikesta halutaan leikata. Kuvitellaan sen ratkaisevan ongelmat, jotka eivät leikattavista kohteista ole syntyneet. Syntymäkohorttitutkimus kuitenkin osoittaa, että peruspalveluista ei kannata leikata ja silti ollaan leikkaamassa. Miksi? Miksi ei mene vuosikymmenten tutkimustyö kaaliin, vaan väen väkisin halutaan tehdä politiikkaa jonka tulokset tiedetään tuhoisiksi, niin yksilö- kuin kansatalousmittareillakin mitattuina?

Ideologia on tutkimustietoa sakeampaa. Usko siihen, että kurittamalla ja leikkaamalla syntyy säästöjä istuu tiukasti nykyhallituksen päättäjissä, niin poliitikoissa kuin virkamiehissäkin. Koulutustausta vaikuttaa meidän koulutus- ja uravalintoihimme. Hallitus ei ainakaan helpota tätä leikkaamalla koulutuksesta ja tekemällä entistä korkeampia kynnyksiä korkeakoulututkintoihin.

On aivan eri asia opiskella, kun vanhemmat maksavat kaiken, kuin opiskella ja käydä koko ajan töissä. Sanomattakin on selvää, että opinnot viivästyvät työnteon vuoksi. Me emme ole kaikki samalla viivalla, vaikka kuinka sitä toitottaisimme.

Suomen sosiaali ja terveys ry arvioi, että hallituksen budjettiesitys kirpaisee eniten pienituloisimpia kansalaisia ja lisää tuloeroja, eikä suinkaan kavenna niitä. Tehdään siis politiikkaa jonka tiedetään olevan haitallista ja vaikeuttavan lasten ja nuorten tulevaisuutta. Hirvittää ajatella, millainen työsarka seuraa tämän hallituksen leikkauspolitiikasta kymmenen, kahdenkymmenen ja yli kolmenkymmen vuoden päässä. Samalla tavalla, kuin 90-luvun alun politiikasta seurasi nykyhetkeen.

Vaikka tutkimustulokset ja asiantuntijat kuinka puhuvat ennaltaehkäisyn merkityksestä, tuntuu se olevan pinnalla vain vaalien alla. Tutkimukset osoittavat, että peruspalveluilla ja nopealla, matalan kynnyksen avunsaannilla on merkitystä tuleviin hoitokustannuksiin, esimerkiksi erikoissairaanhoidossa.

Kuulostaa jopa nössöltä sanoa, että panostetaan ennaltaehkäisyyn, mutta tässä ajassa se on rohkeinta politiikkaa mitä voi sanoa ja tehdä.

Kirjoittaja on tamperelainen kaupunginvaltuutettu

 

Muualla verkossa:

THL, Kansallinen syntymäkohortti 1987

Hallituksen budjettiesitys ajaa tuhansia köyhyysrajan alle (SOSTE 6.9.2016)

|||

Etusivun kuva:

Etusivun kuva: Cai Melakoski
Etusivun kuva: Cai Melakoski

*

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *