Artikkeli: Lukijoilta 2013–2018

19.12.2016 klo 06:46

Eteläpuistoa ei pidä tuhota, vaan kehittää puistona

Eteläpuiston tarjoaa virkistystä ympäri vuoden. Kuva Cai Melakoski.
Eteläpuisto tarjoaa virkistystä ympäri vuoden. Kuva: Cai Melakoski.

 

ULLA-LEENA ALPPI, SINIKKA TORKKOLA
Ratkaisevat päätökset Tampereen Eteläpuiston tulevaisuudesta lähestyvät. Suunnitelmasta, joka toteutuessaan tuhoaisi kulttuurihistoriallisesti arvokkaan viherkeitaan, on keskusteltu yllättävän vähän, vaikka Eläköön Eteläpuisto -liike onkin keskustelua kiitettävästi viritellyt.

Kuten puiston säilyttämistä puoltavat ovat sanoneet, tamperelaisten enemmistö tuskin haluaa harvinaisen puistokokonaisuuden rikkomista valtavilla kerrostalomassoilla. Näin tulee kuitenkin käymään, jos Eteläpuistoa ja sen lähialueita ryhdytään rakentamaan yhdyskuntalautakunnan käsittelyssä olevan suunnitelman mukaisesti. Päätöksenteossa etenemässä oleva suunnitelma tarkoittaa käytännössä, että merkittävä osa Eteläpuistosta muutetaan kerrostalokortteleiksi ja puisto häviää lopullisesti. Muualla Euroopassa suunnitellun kaltaista megavirhettä tuskin tehtäisiin.

Tampereen keskustassa tarvitaan viheralueita ja ennen muuta oikeita, riittävän suuria puistoja. Jo nyt Tampereen keskustassa on viheralueita tuntuvasti vähemmän kuin valtakunnalliset suositukset edellyttäisivät. Jos Eteläpuiston ja lähialuiden täydennysrakennussuunnitelma toteutetaan esitetyssä muodossaan, se vähentää valtakunnallisten suositusten mukaista viheraluemäärää Tampereella yli kaksi kolmasosaa.

Monen mahdollisuuden puisto

Eteläpuisto säilyttämistä puistona puoltavat paitsi maisemalliset ja kulttuuriset syyt, myös ympäristönsuojelulliset ja terveydelliset syyt. Tiivisrakentaminen kasvattaa asukkaiden ja puistojen käyttäjien määrää keskustassa. Pyynikin luonnonsuojelualue on jo nyt runsaasta käytöstä kuormittunut. Eteläpuiston hävittäminen kasvattaisi Pyynikin kuormitusta edelleen ja heikentäisi ainutkertaisen harjuluonnon olemassaolon edellytyksiä.

Vaikka joissakin puiston asuntorakentamista puoltavissa puheenvuoroissa on vähätelty Eteläpuiston merkitystä kaupunkilaisten virkistysalueena, puisto on merkittävä virkistys- ja ulkoilupaikka tuhansille kaupunkilaisille. Puiston kehittäminen kaupunkilaisten yhteiseksi kaupunkipuistotilaksi sopii mainiosti kaupungin terveyshaittojen ennaltaehkäisyä ja terveyden edistämistä korostaviin strategisiin tavoitteisiin. Hyvät lähiulkoilumahdollisuudet ovat keskeinen keino lisätä kaupunkilaisten liikunnan harrastamista.

Eteläpuistoa pitää kehittää. Siellä voisi olla esimerkiksi visuaalisesti hyvin mietitty kulttuurirakennus, kuten taidemuseo, sekä kahviloita, lapsille leikkipaikkoja ja hyvin varustettu, myös liikuntaesteisille käyttökelpoinen uimaranta. Tampereen eteläinen puistoalue tarjoaa kaikelle tälle hyviä mahdollisuuksia. Onkin outoa, että näin upealla paikalla Pyhäjärven tuntumassa olevaa puistoa ei ole haluttu kehittää puistona.

Tiivisrakentaminen ei pienennä hiilijalanjälkeä

On hämmästyttävää, että monet luontoarvoista puhuvat vaikuttajatkin hyväksyvät puiston tuhoamisen. Tiivisrakentamisesta ja sen oletetuista hyvistä ympäristövaikutuksista on tullut kaiken kattava veruke, jolla perustellaan kulttuurihistoriallisesti, ympäristönsuojelullisesti ja terveydellisesti merkittävän viheralueen hävittämistä.

Uusin tutkimustieto ei kuitenkaan tue näkemyksiä, joiden mukaan tiivisrakentamisella voidaan pienentää hiilijalanjälkeä ja hidastaa ilmastonmuutosta.  Aalto-yliopiston tutkijoiden Juudit Ottelinin, Jukka Heinosen ja Seppo Junnilan tutkimuksissa on osoitettu tiivisrakentamisen ekologisten perustelujen horjuvan. Energiatehokkaan rakentamisen ansiosta ilmastopäästöt kyllä ovat vähentyneet 20 prosenttia, mutta muutoin kaupunkikeskustoissa hiilijalanjälki on kasvanut kulutuskeskeisen elämäntavan vuoksi. Tiiveimmin rakennettujen alueiden asukkaiden tuottavat eniten ilmastopäästöjä, vaikka liikenteenkin päästöt vähenisivät. Tiivisrakentamisen hyödyt ovat ennen muuta taloudellisia, koska yhdyskuntatekniikan rakentamisessa säästetään. Tosin säästöt voivat häipyä olemattomiin, jos puistojen ja liikuntamahdollisuuksien väheneminen heikentää keskusta-asujien terveyttä ja kasvattaa terveydenhuollon kuluja ajan myötä.

Tampereelta on paljon tilaa asuntorakentamiselle. Eteläpuistoa ei asuntojen tarpeen vuoksi tarvitse tuhota. Eläköön Eteläpuisto -liike on myös esittänyt vaihtoehtoisen suunnitelman, jossa alueelle voidaan rakentaa nykysuunnitelmien mukainen määrä asuntoja ilman puiston tuhoamista.

Toivomme todella, että lyhytnäköisin perustein ei enää nykypäivänä tehtäisi päätöksiä, joilla tuhotaan merkittävää kulttuuriympäristöä ja heikennetään kaupungin viihtyisyyttä.

 

Ulla-Leena Alppi on Tampereen kaupunginvaltuutettu, Sinikka Torkkola on varavaltuutettu,

Kirjoitus on julkaistu lyhennettynä myös Aamulehden yleisönosastossa 

 

Lisää aiheesta Vasen Kaistalla

Eteläpuisto viritti keskustelua tulevaisuuden Tampereesta (26.11.2016)

Elääkö Eteläpuisto? (7.10.2016)

Onko Eteläpuisto ylellisyyttä? (29.6.2016)

 

Lisää aiheesta muualla verkossa

Eläköön Eteläpuisto (Liikkeen kotisivut)

Eteläpuiston puolustajat (Facebook-ryhmä)

Eteläpuiston suunnittelu (Tampereen kaupunki)

Eteläpuiston osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Tampereen kaupunki)

Vihervuosi 2016

*

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *