Artikkeli: Uutiset 2013–2018

7.1.2017 klo 11:45

Suomen monet tulevaisuudet

Tampereen Vasemmiston kirjoituskilpailun kaunokirjallisen sarjan voitti Pertti Huotari. Kuva Huotarin kotiarkistosta.

 

Toimittaja: SINIKKA TORKKOLA
Lakoninen tarina ajan riennosta jo hiukan sivuun asettuneen ihmisen päivästä soljuu näennäisen tapahtumattomasti, mutta taitavasti rivien välissä kerrotaan muuttuneesta Suomesta ja maailmasta. Nän kuvaa tuomaristo  Pertti Huotarin Arjen päivän toivo -novellia, joka voitti Tampereen vasemmiston kirjoituskilpailun kaunokirjallisuuden sarjan.

Kirjoittaminen on 34-vuotiaalle Pertti Huotarille on enemmän kuin harrastus. Kirjallisuustiedettä opiskellut Huotari aloitti kirjoittamisen jo lapsena. Nuoruuden kirjoitustauon jälkeen hän totesi kirjoittamisen olevan juuri sitä, mitä hän haluaa tehdä työkseenkin. Tavoitteena on tulla kirjailijaksi.

Tulevaisuuden Suomi -kirjoituskilpailun Huotari huomasi sattumalta facebookissa ja päätti osallistua. Aiemmin Huotari on osallistunut muutamaan kirjoituskilpailuun. Voitto Tampereen vasemmiston kirjoituskilpailussa on hänen ensimmäinen palkintosijansa.  

Suomi hieman vinksallaan

Kirjoituskilpailun tuomaristo toteaa Huotarin novellin kielen, tyylin ja rakenteen olevan hienosti sopusoinnussa. Tuomaristoon kuuluivat kirjailija ja poliitikko Ulla-Leena Alppi, kirjailija Anneli Kanto, kirjallisuudentutkija Maria Laakso ja yhteiskuntatieteiden maisteri Samppa Sirnö.

Palkintoperusteluissa todetaan Huotarin Suomen ja maailman olevan hiukan vinksallaan ja menossa outoon suuntaan, kohti sotia ja katuväkivaltaa. Toisaalta niissä on myös pysyvyyttä: Mummot pelaavat rahapelejä, televisio esittää keskusteluohjelmia ja kertoja pohtii, minkälaisia karkkeja lohdukseen ostaisi.

‒ Tekstin vahvuus on sen arkisessa ja sujuvassa havainnoinnissa, johon lukijan on helppo astua mukaan. Voittajanovellissa katse tulevaisuuden Suomeen suunnattiin yhden pienen ihmisen näkökulmasta, ilman juhlavuutta, ja mukana on myös aitoa lämpöä, perustelee kilpailun tuomaristo valintaansa.

Vauhdikas tulevaisuustarina, tarkkanäköinen rikosjuttu

Kaunokirjallisen sarjan toisen palkinnon voitti Valtteri Korkala novellillaan, jota tuomaristo kuvaa vauhdikkaaksi tulevaisuustarinaksi, jonka kerronta on mukaansatempaavaa. Tarinan juoni pitää otteessaan, huumoriakin on mukana.

Tuomariston jäsen Anneli Kanto ja kolmannen palkinnon voittanut Esa Salminen. Kuva Ulla-Leena Alppi.

‒ Korkalan luomassa todellisuudessa siirrännäiset, älyautot, algoritmit ja uudet kommunikaatiotavat ovat itsestäänselvyyksiä. Vaikka novellin maailma on dystooppinen, sisältää novelli myös toivoa. Vielä on vallitsevaa järjestelmää vastustavia kapinoitsijoita, joiden johtaja paljastuu novellin lopussa politiikkaa seuraavalle lukijalle varsin tutuksi hahmoksi, todetaan tuomariston palkintoperusteluissa.

Kaunokirjallisen sarjan kolmannen palkinnon voitti Esa Salminen novellillaan Mirja on kuollut. Novellin tilanne on selkeä: poliisi tutkii kuolleen Mirjan asuntoa ja miettii, millainen henkilö kuollut pitkäaikaistyötön ja masentunut avohoitopotilas on ollut.

Tutkinnan raportointi kertoo, missä maailmassa eletään. Virkamiehiltä on kielletty nauraminen, ihon alla on tunnistinsirut ja ihmisten yllä älyvaatteet, Yleisradio on kadonnut. Kerrotun maailman yksityiskohdat paljastavat, ettei kuitenkaan olla erityisen kaukaisessa tulevaisuudessa.

‒ Dystooppinen novelli vaikuttaa pidemmän proosan katkelmalta, mutta raati kiittää tekstiä tarkoista ja kriittisistä havainnoista, jotka esitetään luontevasti ja kiinnostavasti poliisitutkinnan kautta, todetaan palkintoperusteluissa.

Rujoa Suomea monesta kulmasta

Asiateksti-sarjan voitti  Tommi Silvennoinen tekstillään Kohtalona Matti Meikäläinen – filosofisia hahmotelmia tulevaisuuksien Suomesta.  Tuomaristo pitää Silvennoisen pitkän esseen vahvuuksina sivistynyttä ja ajattelevaa otetta. Myös esseen perusidea on toimiva.

Maria Laakso onnittelee asiatekstisarjan voittajaa Tommi Silvennoista.

 Kirjoittaja lähtee purkamaan pohdintojaan kreikkalaisten käsitteiden mukaan eli yhdistää hyvin vanhan ajattelumaailman hyvin nuoreen eli nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Tämä punainen lanka pitää esseen koossa ja sallii poikkeamat useammallekin suunnalle, todetaan palkintoperusteluissa.

Tuomaristo pitää esseen lopputulemaa mielenkiintoisena: Suomella Suomena ei ole yhtä yhteistä tulevaisuutta emmekä voi sitä nähdä, ja juuri tästä tulevaisuuden ennustamattomuudesta syntyy elämän mielekkyys.

Asiatekstin toinen palkinto myönnettiin Iisa Eisalan tekstille, jossa tulevaisuuden Suomea valotetaan monelta kulmalta. Kiinnostavimpana kulmana tuomaristo pitää pohdintaa Sauli Niinistön muuntautumisesta koko kansan presidentiksi.

Asiatekstin kolmannen palkinnon sai Aila Hokkanen tekstillään Suomi, elämän odotushuoneessa, jossa maalataan pessimistinen tulevaisuuden näky: Suomen tulevaisuutta ovat pahoinvointi, eriarvoisuus, lisääntyvä rikollisuus, pysyvä lama ja luonnonvarojen riisto. Tuomaristo toteaakin kirjoituksesta välittyvän aidon huolen ja suuttumuksen meneillään olevasta kehityssuunnasta.

|||

Lue voittajatyöt ja lisää kirjoituskilpailusta Tulevaisuuden Suomi Vasen Kaistassa:

Mirja on kuollut (Kilpailutyö, 12.2.2017)

Kohtalona Matti Meikäläinen. Filosofisia hahmotelmia tulevaisuuksien Suomesta (Kilpailutyö, 7.2.2017)

Äly-Suomen Onni (Kilpailutyö, 5.2.2017)

Arjen päivän toivo  (Kilpailutyö, 16.1.2017)

Suomen monet tulevaisuudet (Kilpailun tulosten julkistaminen, 7.1.2017)

Kirjoituskilpailu: Tulevaisuuden Suomi (Kilpailukutsu, 16.6.2016)

Kuvatekstissä on korjattu Salminen kolmannen palkinnon saajaksi 4.11.2018.

*

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *