Artikkeli: Kuntavaalit 2013–2018

13.3.2017 klo 11:13

Vasemmisto vahvistui kuntavaalien ehdokasasettelussa Pirkanmaalla

 

Teksti: CAI MELAKOSKI
Vaikka ehdokkaita on huhtikuun kuntavaaleissa vähemmän kuin vuoden 2012 vaaleissa, ollaan Pirkanmaan vasemmistoliitossa silti kohtalaisen tyytyväisiä ehdokasasettelun lopputulokseen. Vasemmiston ehdokkaiden osuus Pirkanmaan ehdokkaista nimittäin nousi selvästi.

Kun ehdokkaita Pirkanmaalla asetettiin 228 vähemmän, pieneni vasemmiston ehdokasjoukko vain kymmenellä. Ehdokkaita Pirkanmaalla on nyt 3 041, näistä vasemmiston ehdokkaita 335. Kun vasemmistolaisten ehdokkaiden osuus kaikista ehdokkaista oli vuonna 2012 10,4 prosenttia, on se nyt 11 prosenttia.

Ehdokasmäärän yleisestä laskusta huolimatta vasemmiston ehdokasmäärä nousi Ylöjärvellä (+8), Kangasalla (+5), Hämeenkyrössä ja Lempäälässä (+3) sekä Orivedellä (+1). Suhteessa kunnan kokonaisehdokasmäärään vasemmiston osuus kasvoi lisäksi Pirkkalassa, Pälkäneellä, Sastamalassa, Tampereella, Ruovedellä ja Valkeakoskella.

Kihniössä, Urjalassa ja Vesilahdella vasemmistoliitolla ei näissäkään vaaleissa ole ehdokkaita. Näissä kunnissa on kuitenkin vasemmiston kannattajia. Urjalassa ja Vesilahdessa vasemmistoliitto on valtakunnallisissa vaaleissa saanut niin paljon ääniä, että valtuustopaikkakin olisi mahdollinen.

Vaaliliitto sosiaalidemokraattien kanssa Punkalaitumella

Punkalaitumella vasemmistoliitto on vaaliliitossa sosiaalidemokraattien kanssa.
– Tällä tavalla koitamme turvata ääniä. Vaaliliitto antaa paremmat mahdollisuudet päästä läpi mutta sittenpä sen näkee vaalipäivän iltana, pohdiskeli vasemmistoliiton ainoa ehdokas Mauri Multanen Punkalaitumen Sanomissa. Samassa jutussa kommentoi  Punkalaitumen Sosialidemokraattien Terttu Routsi:
– Vaaliliitto on ollut haave pitkän aikaa, koska koen että sen ansiosta ääniä ei mene hukkaan. Olen sitä mieltä, että ryhmämme pitäisi kasvaa valtuustossa.

Punkalaitumen nykyisessä 21-paikkaisessa valtuustossa sosiaalidemokraateilla on kaksi valtuutettua ja vasemmistoliitolla yksi.

Tasa-arvo lisääntyi

Kuntavaaliehdokkaat ovat perinteisesti kovin miesvaltaista joukkoa. Pirkanmaalla vasemmisto pääsi jo viime vaaleissa tavoitteeseen, että kumpaakin sukupuolta on vähintään 40 prosenttia. Tasa-arvo parani entisestään näissä vaaleissa. Lempäälässä, Ruovedellä ja Virroilla vasemmistoliiton ehdokkaiden enemmistö on naisia, Ikaalisissa on täysi tasapaino, ja vähintään 45 prosenttia naisehdokkaita on myös Akaan ja Tampereen vasemmistolistoilla.

Osa valtuustoista kavensi kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia

Yksi syy ehdokasmäärän putoamiseen on valtuustojen pieneneminen ensi valtuustokaudella. Nyt Pirkanmaan 22 kunnassa on yhteensä 808 valtuutettua, mutta kesäkuusta lähtien kunnanvaltuutettujen pulpetteja on enää 764.

Kuntaliitokset eivät näissä vaaleissa vaikuta Pirkanmaan valtuustojen kokoon kuin Sastamalassa, jossa istuva valtuusto on aiemmin tapahtuneiden kuntaliitosten vuoksi poikkeuksellisen suuri. Kaupungin 59-paikkainen valtuusto supistuu kunnan kokoon nähden normaaliksi 43 hengen valtuustoksi, vähennystä siis 16 paikkaa.

Akaan valtuusto on päättänyt kutistua kahdeksalla paikalla, Ruoveden ja Vesilahden kuudella, Juupajoen, Oriveden ja Urjalan valtuustot neljällä valtuutetulla.

Vain Parkanossa käytettiin uuden kuntalain suomaa mahdollisuutta määrätä paikallisesti valtuuston koko siten, että se lisäsi kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja demokratiaa. Parkanon valtuustossa istuu ensi kaudella 31 valtuutettua, neljä enemmän kuin nykyisessä valtuustossa.

Hallituspuolueilla on ollut erityisen suuria vaikeuksia ehdokkaiden hankkimisessa. Kaikkein surkeimmin kävi Pälkäneen perussuomalaisille. Siellä kaikki ehdokkaat yhtä lukuunottamatta valittiin valtuustoon vuonna 2012. Näissä vaaleissa puolue on tykkänään ilman ehdokkaita.

|||

Puolueet asettivat kuntavaaleihin 55 ehdokasta (Punkalaitumen Sanomat 9.3.2017)

|||

Tämä kirjoitus on jatkoa Kuntavaalit Pirkanmaa -sarjalle. Kuntavaalit Pirkanmaa on seitsenosainen kirjoitussarja, joka tarkastelee lähtöasetelmia kuntavaaleihin Pirkanmaalla yleensä ja erityisesti vasemmistoliiton kannalta. Ensimmäinen osa erittelee vuoden 2012 kuntavaalin tuloksen koko Pirkanmaalla monesta näkökulmasta. Seuraavat artikkelit esittelevät tilanteen jokaisessa Pirkanmaan kunnassa erikseen. Toinen osa käsittelee eteläistä, kolmas läntistä ja neljäs pohjoista ja viides osa itäistä Pirkanmaata. Kuudennen osan aihe on Tampere ja Nokia, ja viimeinen osa käsittelee kunnanhallitusten ja maakunnallisten luottamuselinten valintaa.

Kuntavaalit Pirkanmaa -kirjoitussarjan artikkelit:

Matematiikan lait vaihtelevat Pirkanmaalla (8.12.2016)

Tampereen valtuusto maan kirjavin, Nokian Pirkanmaan punaisin (23.11.2016)

Vasemmistoliitolle vaalivoitto ja täpärät tappiot itäisellä Pirkanmaalla vuonna 2012 (12.11.2016)

Virrat ja Ylöjärvi: lisäpaikka jäi parinkymmenen äänen päähän (3.11.2016)

Persulandia löytyy läntiseltä Pirkanmaalta (28.10.2016)

Kuntavaalit: Akaassa ja Valkeakoskella viides paikka jäi 12 äänen päähän (20.10.2016.)

Kuntavaalien asetelmat Pirkanmaalla, lyhyt oppimäärä (12.10.2016)

Sarjan oheisjuttuina syntyi kaksi artikkelia:

Pirkanmaan kunnat supistavat valtuustoja 52 paikalla (29.11.2016)

PS häviöllä valtuustojen tuolileikissä (5.10.2016)

Sarjan jatkojutut:

Vasemmisto vahvistui kuntavaalien ehdokasasettelussa Pirkanmaalla (13.3.2017)

|||

Kaikki Vasen Kaistan kuntavaalit 2017 -jutut

*

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *