Saksan vaalit: die Linken kannatus kasvaa

Osoita voimaa – oikeudenmukaiset palkat ja lisää henkilökuntaa sosiaalialalle luki vasemmiston vaaliteltan julisteessa viime torstaina Düsseldorfissa.
Düsseldorfin die Linke on jakanut kuvan Creative Commons -lisenssillä CC BY-SA 2.0

 

Teksti ja grafiikka: CAI MELAKOSKI   
Sosiaalidemokraattien (SPD) ja radikaalioikeiston (AfD) nousu on lässähtänyt, vasemmistopuolue die Linken, kristillisdemokraattien (CDU) ja vapaiden demokraattien (FDP) kannatus nousee, vihreiden (die Grünen) kannatus laskee, ja piraattipuolue poistui kuvasta, siinä kaksien toukokuussa järjestettyjen Saksan osavaltioiden maapäivien vaalitulokset pähkinänkuoressa.

Eilen järjestetyt Nordrhein-Westfalenin vaalit olivat erityisen tärkeät monestakin syystä. Nordrhein-Westfalen on asukasluvultaan Saksan suurin osavaltio (lähes 18 miljoonaa asukasta), ja se on perinteisesti ollut sosiaalidemokraattien suurin tukialue. Osavaltiovaalit olivat viimeiset ennen syyskuussa järjestettäviä parlamenttivaaleja, ja niiden arvellaan näyttävän suuntaa parlamenttivaaleille.

Saksan vasemmistopuolue die Linke kaksinkertaisti kannatuksensa Nordrhein-Westfalenissa. Ääniosuus (4,9) jäi harmittavasti vain kymmenyksen viiden prosentin äänikynnyksen alle. Mutta syksyn parlamenttivaalien kannalta oli erittäin lupaavaa, että die Linke enemmän kuin kaksinkertaisti äänimääränsä. Kun die Linke viisi vuotta sitten sai vajaat 200 000 ääntä, oli puolueen tulos nyt liki 416 000 ääntä.

Kaksi viikkoa sitten järjestetyissä, paljon pienemmän osavaltion, Schleswig-Holsteinin vaaleissa näkyi samansuuntainen kehitys, die Linken äänimäärä kasvoi merkittävästi.

Saksan edellisissä parlamenttivaaleissa vuonna 2013 die Linke sai 8,6 prosenttia äänistä. Kannatusmittaukset ovat huhti–toukokuussa antaneet puolueelle 8,0–10,5 prosentin kannatusosuuksia.

Oikeistohallitus syksyn parlamenttivaalien jälkeen yhä todennäköisempi

Sosiaalidemokraateille valtakunnalliset kannatusmittaukset antoivat vuodenvaihteessa 20 prosentin kannatusosuuden, kristillisdemokraattien kannatukseksi mitattiin jopa 37 prosenttia. Tilanne kuitenkin muuttui, kun SPD valitsi puheenjohtajakseen Martin Schulzin. Helmi–maaliskuussa SPD ja CDU vuorottelivat kannatusmittausten kärjessä runsaan 30 prosentin kannatusosuuksin.

Martin Schulz näytti ensin vetävän SPD:n nopeaan nousuun henkilökohtaisen vetovoimansa avulla, mutta ensi-ihastuksesta toivuttuaan kansalaiset eivät loppujen lopuksi tainneet luottaa siihen, että Euroopan parlamentin puhemiehenä vuodesta 2012 tammikuuhun 2017 toiminut Schulz tarjoaa uskottavan vaihtoehdon talouskuripolitiikalle. Tuoreet kasvot eivät kuitenkaan tuoretta poliittista sanomaa tarjonneet.

Huhti-toukokuussa SPD:n kannatusmittaustulos on pudonnut alle 30 prosentin ja CDU:n lähestynyt 40 prosentin rajaa. Angela Merkelin johtama CDU on myös voittanut kaikki kolmet kevään osavaltiovaalit.

CDU sai vuoden 2013 liittopäivävaaleissa 41,5 prosenttia äänistä, mutta joutui muodostamaan hallituksen yhdessä SPD:n kanssa, koska CDU:lle läheisempi hallituskumppani FDP jäi äänikynnyksen alle. Nyt FDP on edennyt kaikissa kevään osavaltiovaaleissa ja saa kannatusmittauksissa 5–9 prosentin kannatusosuuksia.

Kun vihreiden kannatus on laskenut sekä osavaltiovaaleissa että gallupeissa, liukuu SPD:n ja vihreiden vaalien jälkeisen enemmistöhallituksen mahdollisuus yhä etäämmälle. Die Linken myötätuulesta huolimatta näytää myös (muutenkin melko epärealistinen) unelma laajapohjaisesta punavihreästä hallituksesta mahdottomalta.

Näyttää myös siltä, että CDU ei tarvitse SPD:tä apupuolueekseen, vaan voi muodostaa enemmistöhallituksen FDP:n kanssa. SPD:n olisi pian keksittävä jotain uutta korjatakseen kannatuskehityksen suuntaa. Oikeistolainen talouspolitiikka ei ainakaan näy kannatusta lisäävän.

Radikaalioikeston puhti hiipuu

Ennen vuoden 2013 parlamenttivaaleja perustettu radikaalioikeistolainen vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) jäi 4,7 prosentin ääniosuudella täpärästi äänikynnyksen alle, mutta lisäsi kannatustaan voimakkaasti vuosina 2015 ja 2016. Vuosina 2014–2016 AfD sai kaksissa osavaltiovaaleissa yli 20 prosentin ääniosuuden ja viisissä yli 10 prosentin.

AfD on voittanut kaikissa kolmessa tänä vuonna järjestetyissä osavaltiovaaleissa siinä mielessä, että se on saanut ensi yrittämällä paikkoja maapäiville. Mutta 5,9–7,4 prosentin kannatusosuudet osoittavat, että valtamedian hehkuttamaa äärioikeiston suurvoittoa ei syksyn parlamenttivaaleissa ole näillä näkymin, tulossa. Valtakunnalliset gallupit antoivat AfD:lle enimmillään yli 15 prosentin kannatusosuuksia, tänä vuonna enää 7–11 prosenttia.

Piraattipuolue hävisi kuvasta

Vuosina 2011 piraattipuolue nostatti pienoisen mediakohun nousemalla Berliinin maapäiville ja seuraavana vuonna kolmen muun saksalaisen osavaltion parlamenttiin.

Vuoden 2013 liittopäivävaaleissa ei puolue 2,2 prosenttiyksikön kannatuksella saanut parlamenttipaikkoja.

Viime- ja tämän vuoden maapäivävaaleissa kannatus romahti, ja viimeisetkin maapäiväpaikkansa puolue menetti eilisissä Nordrhein-Westfalenin vaaleissa.

Saksan piraattipuolueen ainoa jäljelläoleva parlamentaarinen edustus on puolueen vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaaleissa 1,4 prosentin kannatuksella saama yksi paikka Saksan 96-paikkaisessa meppiryhmässä.

|||

Muuta asiaan liittyvää Vasen Kaistassa 2017:

Saksan vaalituloksia Vasen Kaistassa:
Demarit voittivat Ala-Saksin vaalit, die Linke lisäsi kannatustaan (16.10.)
Schleiße – oikeistovyöry Saksan vaaleissa (26.9.)
Vasemmistokin voitti ‒ äänestäjillä puolueenvaihtopäivä Saksassa (25.9.)
Saksan vaalit: die Linken kannatus kasvaa (15.5.)
Saarlandin vaalit: Radikaalioikeiston vauhti hiipumassa? (27.3.)
Mitä Saksassa nyt tapahtuu? (13.1.)

Muuta asiaan liittyvää Vasen Kaistassa 2017:

Euroopan politiittisten voimasuhteiden kehityksestä:
Tuolit vaihtuvat tiheään Euroopan parlamentissa (24.9.)
Mitä kevään vaaleissa todella tapahtui? (Yhteenveto kevätkauden parlamenttivaaleista Euroopassa, 22.9.)
Demarit jälleen Euroopan suosituimpia (17.9.)
Onko Euroopan unioni tulevaisuuden arvoinen? (24.3.)

Vuoden 2017 vaalitulokset Euroopassa:

Islanti:
Vasemmisto voittoisa ‒ Islannin tarkat vaalitulokset (29.10.)
Tšekki:
Tšekit haluavat kokeilla jotain aivan muuta (24.10.)
Itävalta:
Mitä Itävallassa tapahtuu? (19.10.)
Norja:
Punavihreä liittouma eteni Norjan vaaleissa (12.9.)
Albania, Armenia, Kosovo ja Malta:
Demarit jälleen Euroopan suosituimpia (17.9.)
Ranska:
Ranskan vaalitulokset, osa 3: Macron-kupla puhkesi alle kolmessa kuukaudessa (7.8.)
Ranskan vaalitulokset, osa 2: keskustaliberaalit, oikeisto ja radikaalioikeisto (25.7.)
Ranskan vaalitulokset, osa 1: vasemmisto, sosialistit ja vihreät (20.7)
Britannia:
Nuoret kyllästyivät talouskuripolitiikkaan myös Britanniassa (10.6.)
Bulgaria:
Bulgaria: kolmannet pikavaalit eivät päästäneet ahdingosta (28.3.)
Alankomaat
Hallituspuolueille rökäletappio Alankomaiden vaaleissa (16.3.)
Pohjois-Irlanti:
Vasemmistolle komea vaalivoitto Pohjois-Irlannissa (4.3.)
Liechtenstein:
Pienpuolueet etenivät Liechtensteinissa (6.2.)

*

2 Responses to “Saksan vaalit: die Linken kannatus kasvaa”

  1. Raili Linna

    Ich freue mich sehr fuer die gute Result in den Wahlen. Fuer mich ist es grosse Freude, dass
    Frau Angela Merkel kann Deutschland und EU weiter leiten besonders jetzt wenn Sie Emmanuel Macron
    als ein guter Kolleg bekommen hat.

    Ich bin eine Finnsiche Grossmutter und wuensche Angela Merkel Gesundheit viel Glueck in Ihre Arbeit.
    Habe oft gedacht, dass ob jemand mich gefragt wuerde wem von den Europeischen Leiter ich betreffen möchte-
    bei mir gibt es kein Wahl – das Antwort ist Angela Merkel.

    Mit freundlichen Gruss
    Raili Linna

    Vastaa

Leave a Reply to Raili Linna

Napsauta peruuttaaksesi vastauksen.