Artikkeli: Artikkelit 2013–2018

19.11.2017 klo 11:20

Vasemmistovaltuutetut tutustuivat Tiuravuoreen

Vasemmistovaltuutetut Petra Kiviniemi (vasemmalla), Anna Jukantupa (keskellä) ja Rauno Kesseli piipahtivat Tiuravuoren palvelukeskuksessa saamassa kuulumisia vanhustenhoidosta Ylöjärvellä. Keskuksen toimintaa esittelivät Anu Kallio (toinen vasemmalta) sekä Kirsi Kuusi (toinen oikealta).

 

PETRA KIVINIEMI
Millaisia palveluja Ylöjärvi vanhuksille tarjoaa? Millaisia tilat ovat? Miten palvelut ovat muuttuneet? Näihin kysymyksiin Ylöjärven vasemmistoliiton valtuutetut saivat vastauksia tutustuessaan Tiuravuoren palvelukeskukseen viime maanantaina.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kävi maanantaina tutustumassa Tiuravuoren  palvelukeskuksen tiloihin ja toimintaan. Tiuravuori koostuu kahdesta vanhainkotiosastosta, tehostetun palveluasumisen ryhmäkodista sekä lyhytaikaisyksiköstä. Laitoksen läheisyydessä palveluja täydentää kuntoutus- ja muistikeskus Kumuke.

Hoito- ja kuntoutumispalvelujen johtaja Anu Kallio näkee vanhuspalvelujen nykytilan Ylöjärvellä hyvänä. Vanhuspalveluissa työskentelee tällä hetkellä kaikkiaan 216 työntekijää.

‒ Ikääntyneiden kuntoutus on kyetty hoitamaan itse, minkä vuoksi erikoissairaanhoitoon ei ole tullut näitä kuluja lainkaan tänä vuonna. Kotihoito, geriatrinen poliklinikka sekä Kumuke tekevät tiivistä yhteistyötä, jolloin käytössä on koko palveluvalikoima. Tämä on selkeä vahvuus.

‒ Lisäksi maakuntavalmistelujen myötä lokakuun alusta uusina ketjussa aloittivat asiakasohjaajat. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakas voi saada oman henkilön, joka kykenee hoitamaan hänen asioitaan entistä kokonaisvaltaisemmin. Uusi käytäntö on toimiva, Kallio kiittelee.

Vaikka tuleva sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus saattaa hämmentää niin virkamiehiä, kunta-alan työntekijöitä kuin tavallista kadunmiestäkin, luottamus Tiuravuoren mahdollisuuksiin tarjota laadukasta hoitoa jatkossakin on työntekijöiden keskuudessa luja. Kuntalaiset selvästi luottavat Tiuravuoreen, sillä sinne on hakeuduttu kiitettävästi ja asumispaikkaa onkin saanut usein jonottaa jonkin aikaa.

‒ Tulijoita on tulevaisuudessakin varmasti. Toimimme yhteistyössä geriatrin ja omaisten kanssa ja haluamme tarjota asukkaille lopullisen kodin, tiivistää osastonhoitaja Kirsi Kuusi.

‒ Sekä julkista että yksityistä sektoria tarvitaan; molemmilla on paikkansa. Jos näin ei olisi, toimintaedellytysten arvioiminen olisi vaikeaa. Silloinkin, kun kunta ostaa palvelun yksityiseltä toimijalta palveluseteliperiaatteella, palveluntuottajaa valvotaan; tehdään esimerkiksi tarkastuskäyntejä, Anu Kallio muistuttaa.

Jossain vaiheessa vanhustyössä tultiin siihen johtopäätökseen, ettei kenenkään kuulu asua sairaalaympäristössä. Tästä lähti kehitys kohti kodinomaisia puitteita ja palveluasumista. Asukas saa edelleen palvelutarpeensa mukaisen avun ja hoidon, mutta kenties entistä kohdistetummin. Resurssit suunnataan siis sinne, missä niitä tarvitaan. Kotona asutaan entistä pitempään, ja kun asukas tulee tavallisen tai tehostetun palveluasumisen piiriin, hän on keskimääräistä huonokuntoisempi kuin ennen. Tämä asettaa henkilökunnalle uusia haasteita, jotka kuitenkin Tiuravuoressa otetaan vastaan rohkeasti ja iloisella mielellä. Omaisilta saatu kiitos lämmittää aina, ja se on tärkeä voimavara työyhteisössä.

*

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *