Artikkeli: Artikkelit 2013–2018

29.11.2017 klo 14:24

Virtain Työväenyhdistys: 110 vuotta toimintaa työväen puolesta

Virtain vasemmiston veteraanit kukitettiin juhlassa. Kuvassa vasemmalta Reino Tanhua, Pauli Kotalampi,vasemmistoliiton puheenjohtaja  Li Andersson, Anja Tanhua, Alma Junnunaho, Arja Mykkänen, Terttu Luodes, Sinikka Jokinen ja Kaarle Veija. Vasemmistoliiton kultaisen kunniamerkin saivat Pauli Kotalampi, Arja Mykkänen ja Reino Tanhua.

 

Teksti ja kuvat: SINIKKA TORKKOLA
Näsijärven pohjoisella rannalla, näennäisesti kaukana vallan kammareista, Santeri Puukkolan torpassa Virtain työväki liittyy muutosten virtaan. On aika tehdä loppu herrain mielivallalle. On aika ryhtyä puolustamaan työnväen oikeuksia. On aika perustaa työväenyhdistys ja rakentaa oma talo.

Satakymmenen vuotta myöhemmin työväenyhdistyksen puheenjohtaja Pauli Kotalampi avaa Virtain Työväenyhdistyksen juhlan. Työväenyhdistyksen tavoitteet eivät ole muuttuneet. Virtain vasemmistolaiset ovat aina olleet ja ovat edelleen työväen aatteen ja toimeentulon puolustajia.

 

Kokoukset ja kulttuuri ovat olleet aina Virtain Työväenyhdistyksen toiminnan ydintä. Lehtileikkeiden kuvat on kaapattu Kansalliskirjaston digitaalisesta sanomalehtiarkistosta.

 

Virtain Työväenyhdistystä juhlapuheessaan onnitellut vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson muistutti tavoitteiden ohjanneen työväenliikkeen ja vasemmiston toimintaa niiden synnystä asti. Nämä tavoitteet yhdistävät menneen nykyisyyteen ja vasemmistolaisen liikkeen ympäri maailman.

Andersson muistutti, ettei mennyt ei ole vain muistelun kohde. Menneestä on syytä oppia ja siitä on puhuttava. Myös vaikeiden ja kansaa jakaneiden historiallisten vaiheiden muistaminen ja näkyväksi tekeminen on tärkeää.  

Sisällissodasta tulee ensi vuonna kuluneeksi sata vuotta. Se oli sota, joka jakoi jo valmiiksi jakautunutta kansaa. Sodan seurauksena monet sukupolvet tässä maassa oppivat vaikenemaan traumaattisesta menneisyydestä. Sodan jälkeen Suomessa vallitsi valheiden ja vaikenemisen kulttuuri. Ihmiset vaikenivat niistä rikoksista, joihin he itse olivat syyllistyneet ja niistä rikoksista, joiden kohteeksi he tai heidän läheisensä olivat joutuneet.

− Aikana, jolloin oikeistopopulistiset liikkeet voimistuvat ja yhteiskunta polarisoituu, historia voi opettaa meille monta tärkeää asiaa myös nykyhetkestä. Siksikin historian käsitteleminen on tärkeää, painotti Andersson.

Talkoita ja politiikkaa

Onnitteluja vastaanottamassa olivat Arja Mykkänen ja Pauli Kotalampi.

Virtain työväentalo on yksi Virtain vanhimpia rakennuksia. Nykyinen rakennus on rakennettu edeltäjiensä, kahden puretun työväentalon aineksista. Ensimmäinen työväentalo avattiin 29. syyskuuta 2017. Sen rakentamiseen on liittynyt niin peruskivien louhintaa Marttisen mailta kuin sammalten repimistä. Näin kertovat vanhat kuitit.

Pauli Kotalampi johdattelee yleisöä virtolaisen työväenliikkeen historiaan. Työväenyhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja oli S. Idman ja ensimmäinen sihteeri Kaappo Palanne. Heidän jälkeensä yhdistyksellä on ollut yli 20 puheenjohtajaa ja sihteeriä. Ensimmäinen työväentalo pystytettiin ripeästi, ja ensimmäisiä juhlia vietettiin ennen virallisia avajaisia, elokuussa 1907.

− Kaikki työt ovat aina vaatineet niin huvitoiminnassa kuin rakentamisessakin ahkeraa talkootyötä, sillä vain sen avulla työväenyhdistys ja -talo ovat pysyneet pystyssä ja pysyvät edelleenkin, kuvaa Kotalampi työväenyhdistyksen toimintaa.

Yli sataan toiminnan vuoteen mahtuu monenlaista toimintaa. Ensimmäiset vuodet olivat ankaria. Moni työväenyhdistyksen jäsen sai surmansa sisällissodassa. Sisällissotaa seuranneen vasemmistolaisen poliittisen toiminnan kieltämisen, niin sanottujen kommunistilakien aikaan, toiminta jatkui virkistys- ja huvitoimintana. Sotavuosina toiminta lamaantui ja työväentalokin pääsi rappeutumaan. Sotien jälkeen, poliittisten toimintakieltojen päätyttyä toiminta alkoi kukoistaa uudelleen.

Karl Marxin paikka on kaapin päällä.

Virtain Työväenyhdistys on ollut vasemmistoliiton paikallisosasto puolueen perustamisesta lähtien. Sitä ennen, vuodesta 1945 yhdistys kuului Suomen Kansan Demokraattiseen Liittoon, SKDL:ään. Toisen maailmansodan jälkeen tyytymättömyys sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmän toimintaan sai yhdistyksen eroamaan sosiaalidemokraateista ja liittymään vastaperustettuun SKDL:ään.

Vaalivoitto kruunasi juhlavuoden

Tänään Virtain Työväenyhdistys on aktiivinen vasemmistolainen poliittinen toimija. Toiminta on saanut uusia ulottuvuuksia talolla toimimisen rinnalle. Yhdistys toimii aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa. Uusia jäseniä on tullut mukavasti ja kannatus on kasvanut.

− Vasemmistoliiton kannalta kuntavaalit olivat niin valtakunnallisesti kuin täällä Virroilla paikallisesti merkittävät. Puolueen valtakunnallinen kannatus kasvoi ja Virroilla paikallisen osaston kannatus kasvoi jopa kolme prosenttiyksikköä. Virtain Vasemmisto turvasi hyvällä 339 äänellä kaksi valtuustopaikkaa. Tulos on siis todella upea, onnittelee Li Andersson Virtain vasemmistoa.

Vaikka moni asia on muuttunut paremmaksi, niin yhä edelleen työväenyhdistyksellä on paljon töitä tehtäväksi. Eriarvoistumisen kasvu on tehnyt vasemmiston tavoitteeista hyvin ajankohtaisia.

− Yhteiskunta on vain niin vahva kuin sen heikoin lenkki, tiivistää Pauli Kotalampi vasemmiston tavoitteiden merkityksen koko yhteiskunnalle.

 

Kuvatekstin nimiä ja kultaisen ansiomerkkien saajia on täsmennetty 29.11. klo 20.

 

Lisää aiheesta Vasemmassa Kaistassa

Virtain vasemmiston paikkojen triplaus jäi 24 äänen päähän. (20.4.2017)

 

Lisää aiheesta muualla verkossa

Virtain vasemmisto Facebook-sivu

Virtain Työväenyhdistyksen verkkosivu

 

*

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *