Artikkeli: Artikkelit 2013–2018

7.12.2017 klo 09:13

Helsinki ilman natseja -mielenosoitus haastoi äärioikeiston itsenäisyyspäivän kulkueet

Banderolleissa syitä fasismille haettiin muun muassa kapitalismista

 

 Teksti ja kuvat: OSKARI JOKINEN
Itsenäisyyspäivää vietetään nyky-Suomessa monella eri tapaa. Monet viettävät sitä kotonaan kenties kuohuviiniä nauttien, suklaata syöden ja seuraten televisiosta vuosittaisen Tuntemattoman sotilaan ja linnanjuhlat. Toiset mahdollisesti nauttivat vapaapäivästään jo edellisenä iltana ja vain loikoilevat keskiviikon. Jotkut ehkä käyvät sankarihaudoilla ja ylioppilaiden kulkueessa. Joitakin eivät juhlallisuudet kiinnostaneet lainkaan.

Eilen kolmen tuhannen ihmisen itsenäisyypäivä kului Helsingin keskustassa pakkasessa mielenosoituksessa. He vastustivat äärioikeistolaisten 612-marssia ja muita äärioikeistolaisia tapahtumia.

Alpakat puhuttivat useissa kylteissä

Jo ennen keskiviikkoa itsenäisyyspäivän tapahtumat puhuttivat julkisuudessa. Pirkanmaan käräjäoikeuden viimeviikkoinen Suomen pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) kieltämisestä herättää kysymyksiä järjestön aktivistien osallistumisesta tapahtumiin. PVL:n jäsenet ovat olleet aktiivisia toimijoita muutamia vuosia järjestetyn 612-marssin järjestelyissä. Käräjäoikeuden päätös ei ole vielä lainvoimainen päätös, mutta Poliisihallitus on ilmoittanut esittävänsä väliaikaista toimintakieltoa PVL:lle siinäkin tapauksessa, että päätöksestä valitetaan. Itsenäisyyspäivään mennessä järjestön tunnuksissa esiintymistä ei kuitenkaan oltu ehditty kieltää.

Alpakoista somehitti

Etenkin sosiaalisessa mediassa huomiota herätti Suomen 100 vuotta synttärit
-niminen lastentapahtuma, jonka mainosten alpakoista tuli liki legendaarisia. Alun perin Töölöntorilla järjestettäväksi tarkoitettu tapahtuma siirrettiin sittemmin töölöläiselle jalkapallostadionille, koska tori oli myös 612-marssin lähtöpiste.

Äärioikeistolaista 612-marssia on järjestetty vuodesta 2014 lähtien. Marssi on kerännyt muuten riitaista Suomen äärioikeistolaista kenttää yhteen. Myös PVL:n jäsenet ovat alusta lähtien olleet osana järjestämässä marssia, vaikka tapahtuman järjestävä yhdistys pyrkikin alun perin kieltämään PLV:n osallisuuden. Sittemmin 612.fi-yhdistys on avoimesti ilmoittanut hyväksyvänsä kaikenlaisten tahojen vapauden liittyä kulkueeseen ja näin varmistanut tapahtuman kansallisradikaalin luonteen. Kansallissosialististen tahojen ohella marssin järjestäjissä on myös selvästi äärioikeistolaista väkeä, vaikka tapahtumaa onkin pyritty esittämään neutraalina ja epäpoliittisena isänmaallisten kulkueena.

Vuodesta 2015 lähtien 612-marssia on myös vastustettu Helsinki ilman natseja -mielenilmausten voimin. Tapahtuma on ollut Helsingin vasemmistonuorten ja A-ryhmän organisoima ja se on pyrkinyt haastamaan äärioikeistolaisten itsenäisyyspäivälle sijoittuvia voimannäyttöjä. Monesti “äärivasemmistolaiseksi” leimattu tapahtuma on viestinnässään sitoutunut väkivallattomuuteen eikä se hae konfliktia poliisin kanssa. Fasismin vastustamisen ei tulisi olla vain “äärivasemmiston” asia.

Natsien vastustajien laukut tutkittiin

Tampereelta tämän vuoden natsien vastaiselle marssille lähdettiin Hämeen vasemmistonuorten järjestämällä bussikyydillä. Itse myöhästyin tästä kyydistä Tampereen itsenäisyyspäivän juhlallisuuksien aiheuttaman ruuhkan vuoksi. Pääsin Helsinkiin muulla kyydillä. Vasemmistonuorten bussimatkalla oli ylimääräinen pysähdys ennen Hakaniemen toria, sillä poliisit tutkivat matkustajien laukut “astaloita” etsien.

Jo Hakaniemen torilla mielenosoittajia oli kertynyt suuri määrä.

 

Hiukan ennen kolmea iltapäivällä Hakaniemen torille oli jo kerääntynyt runsaasti väkeä. Sivustaan avattu kuorma-auto oli järjestetty lavaksi, jolta järjestäjät antoivat lyhyen ohjeistuksen ennen marssin matkaan lähtöä. Aluksi harjoiteltiin joitakin iskulauseita, kuten “Ei natseja Helsinkiin, ei natseja mihinkään” ja “Alpakoita, ei natseja!”. Yleisön joukosta huudettiin kuin ehdotukseksi myös “Alas kapitalismi!”, mutta ainakaan mikin varressa tähän huudatukseen ei yhdytty. Lopuksi kehotettiin välttämään osallistujien kasvojen kuvaamista, sillä monet haluavat välttää niiden päätymistä internetiin.

Hetken odottelun jälkeen kulkue lähti matkaan, poliisin helikopterin ja lennokkien pörrätessä ympärillä. Kulkue suuntasi Pitkänsillan ylitse kohti rautatieasemaa, josta se jatkoi pitkin kohti Töölöä ja Taivallahden kenttää.

Kulkue marssi läpi talvisen Helsingin.

 

Rautatieasemalle tultaessa kulkue oli jo paisunut kolmentuhannen vahvuiseksi. Mielenosoitusväen kulkua rytmittivät sekä useissa mielenosoituksissa tutuksi tulleen rumpuryhmän pauke että jatkuvat iskulauseet, joissa toivottiin loppua fasismille, natsismille ja rasismille. Marssijoilla oli käsissään mitä moninaisempia kylttejä. Sanomat vaihtelivat alpakoiden ylistämisestä kapitalismin tuhon toivomiseen ja Suomen maahanmuuttopolitiikan kritiikkiin.

Turistit vilkuttivat

Kylttien lisäksi liehuivat niin vasemmistonuorten, antifasistien kuin kommunistisen nuorisoliitonkin liput. Vaikka useilla osallistujilla olikin naamiot kasvoillaan, tunnelma kulkueessa oli rauhallinen. Naamioituneet mielenosoittajat, lapsiperheet ja vanhukset kulkivat luontevasti rinnakkain, eikä poliisi retuuttanut minun nähdäkseni kulkueesta missään vaiheessa marssijoita syrjään. Mannerheimintiellä turistibussista vilkutettiin kulkueelle ja samoin tekivät monet Pohjoisen Hesperiankadun varrella ikkunoistaan marssia seuranneet.

Poliisi oli koko mielenosoituksen ajan selvästi läsnä, mutta ajoittain mellakkapoliisien ja poliisiautojen määrä oli jopa yllättävän alhainen. Vielä Hakaniemen torilla poliisiautoja oli vain kourallinen ja matkan varrellakin monessa kohdin vieressä kulki vain muutamia autoja. Sen sijaan toisilla kohdin, kuten Mannerheiminkadulla ja Pohjoisen Hesperiankadun varrella, poliisin miehitys oli hyvinkin järeä. Viesti oli selvä. Tänne ei ole tulemista. Ja täällä on natseja.

Vahvimpaan poliisirivistöön kulkue törmäsi Runeberginkadun ja Pohjoisen Hesperiankadun risteyksessä, juuri ennen päätepistettään. Pakkanen oli kiristynyt pitkin iltaa ja varttitunnin odottelun jälkeen kulkueen jämähtäminen alkoi ihmetyttää. Kulkiessani kohti jonon kärkeä silmiini osui mielenosoituksen viertä pitkin kulkevia ratsupoliiseja. Lisäksi mekkala oli alkanut kasvaa. Syy tälle selvisi löydettyäni kulkueen pään. Hesperiankadut oli suljettu paksulla poliisirivistöllä, jonka takaa pilkottivat Pohjoismaisen vastarintaliikkeen lippurivit. Poliisirivistöä vasten kerääntyneet mielenosoittajat vihelsivät ja huusivat natseille vihaisemmin kuin aikaisemmin illan aikana. Kulkueiden kohtaaminen, vaikkakin kuinka etäältä ja poliisien erottamina, oli selvsti sähköistänyt tämän lyhyen hetken.

 

Runeberginkadun risteyksessä poliisi pysäytti kulkueen.

 

PVL:n kulkueen kuljettua ohitse jotkut mielenosoittajat alkoivat huutaa myös poliisin vastaisia iskulauseita. Kuin rauhoittaakseen tilannetta poliisi kuulutti useaan kertaan, miten marssi pääsisi aivan pian jatkamaan kulkuaan kohti sovittua määränpäätä. Mielenosoituksen järjestäjät kyseenalaistivat myöhemmin poliisin ratkaisua pysäyttää juuri antifasistinen kulkue ja sallia PVL:n marssimisen sen editse.

Pakkanen puri, musiikki helpotti

Kulkueen saavuttua kello viiden aikaan määränpäähänsä avattiin edellä kulkenut rekka jälleen lavaksi. Vasemmistoliiton Mia Haglund toivoi puheessaan satavuotiaan Suomen tulevaisuudessa kykenevän ottamaan aiempaa paremmin huomioon kaikki yhteiskunnassa yhä epätasa-arvosta kärsivät, sukupuolivähemmistöistä maahanmuuttajiin. Fasismin vastustaminen on tarpeellinen askel, mutta ei ainoa, paremman yhteiskunnan saavuttamiseksi. Haglundin puheen jälkeen oli vuorossa Pastori Leksin, Julma H:n ja DJ Loasteezen musiikkiesitykset. Musiikin tahtiin heiluminen lievensi ainakin hetkellisesti purevaksi äityvää pakkasta.

Helsinki ilman natseja -mielenosoitus päättyi kuuden jälkeen ja Tampereen yhteiskyytiläisten täytyi poistua hieman ennen sitä. Verrattuna aikasempien tuntien jännitykseen, väenpaljouteen ja joka puolella häämöttävään poliisin, oli alkuillan hiljentyvä, siniseen kääriytynyt Helsinki liki aavekaupunki.

Autoja peittäneeseen lumeen jätettiin kansalaispalautetta

 

Itsenäisyyspäivän tapahtumat sujuivat suuremmitta kolhuitta ja antifasistisen mielenosoituksen suuri sekä laaja osallistujakunta osoitti, että Suomessakin on halua ja kykyä nousta äärioikeiston uhkaa vastaan. 612-marssin varsin suuri osallistujamäärä, poliisin arvion mukaan 2800 osallistujaa, kuitenkin kielii myös ääriajattelun kasvavasta suosiosta. Pelkillä omilla lihaksillaan äärioikeisto ja kansallissosialistit eivät olisi näkyvyyttään onnistuneet nostamaan.

Taantumuksellinen oikeisto, etupäässä monet perussuomalaiset poliitikot, tekevät hyväksynnällään äärioikeiston syrjivästä ja ihmisvihaisesta ideologiasta kerta kerralta arkipäiväisempää. Pukemalla kansallissosialismin ja fasismin “isänmaallisuuden” asuun he pyrkivät tekemään tavalliseksi sen, minkä vastustamisen pitäisi olla itsestäänselvää. Sallivaa ja myönteistä isänmaallisuutta vaalivien tahojen täytyisikin herätä siihen, mitä äärioikeiston kanssa yhteen lyöttäytyvät ovat tekemässä. Isänmaallisuuden ei pidä olla erilaisuuden torjumista ja maahan polkemista.

 

Lisää aiheesta Vasemmassa Kaistassa

Pirkanmaan käräjäoikeus päätti lakkauttaa Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (30.11.2017)
Tampereen vastamielenosoitus sujui sekä rauhallisesti että vihaisesti (23.10.2017)
Pysäytetään fasismi (22.10.2017)
Fasismia ei voi vastustaa vaikenemalla (22.10.2017)
Natseille ei ole tilaa Tampereella (20.10.2017)
Peli vihellettiin poikki Tampereellakin (24.9.2016)
Myös Tampereella Peli poikki -mielenosoitus lauantaina (22.9.2016)
Kynttilä Jimille (21.9.2016)
Rasismia ja katupartioita (9.1.2016)
Millaisia ovia Tampere tahtoo avata (6.3.2016)
Katupartiointi ei kuulu sananvapauteen (3.3.2016)
Siirtolaisuus ja rasismi Suomessa puhuttaa (9.11.2015)
Mielenosoitukset: Solidaarisuus 10–0 rasismi (3.10.2015)

 

*

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *