Artikkeli: Kolumnit 2013–2018

28.2.2018 klo 15:49

Työnantaja ajoi yliopistolaiset lakkoon

Yliopistolaisten vaatimukset ja niiden perustelut työehtosopimusneuvotteluissa. (Kuva on poimittu JUKOn sivuilta.)

SINIKKA TORKKOLA    
Helsingin yliopiston lakko ei ollut sittenkään yllätys. Työsopimusneuvotteluja on käyty viime marraskuusta lähtien. Neuvottelut ovat edenneet tahmaisesti eikä Sivistystyönantajat, Sivista ole osoittanut minkäänlaista mielenkiintoa parantaa työn tekemisen edellytyksiä yliopistoissa. Työntekijöiden esityksiä ei ole edes haluttu kuunnella.

Jo pitkään on ollut selvää, että korotusten sijaan yliopistotyönantaja haluaa laskea yliopiston työntekijöiden palkkoja. Vaateet palkkausjärjestelmän uudistamisesta ja opetustuntimääräysten niin sanottujen opetuskattojen poistamisesta merkitsevät enemmän työtä ja vähemmän palkkaa. Kaikesta sivistalaisesta uppiniskaisuudesta ja joustamattomuudesta huolimatta en olisi uskonut Sivistan niin täyttä vauhtia lakkokarille ajavan kuin se teki hylätessään valtakunnansovittelijan välitysehdotuksen.

Ehdotus oli hyvin maltillinen, yliopistolaisten näkökulmasta aika huono. Sopimuksessa työntekijät olisivat saaneet jaksotetut yleiskorotukset, jotka olisivat korotusten jaksotusten vuoksi tulleet yliopistotyönantajalle halvemmiksi kuin jo sovitut korotukset muille työnantajille. Valtakunnansovittelijan sovintoesitys ei sisältänyt välittömiä muutoksia varsinaisiin työehtoihin suuntaan tai toiseen. Palkkausjärjestelmä olisi siirretty neuvoteltavaksi työryhmään. Jos sopua palkkausjärjestelmän uudistamisesta ei olisi saatu, yksi palkankorotusten järjestelyerä olisi peruuntunut.

Sivista ei siis suostunut tuohon kohtuulliseen tarjoukseen vaan halusi ajaa työntekijät lakkoon. Toimintatapa on hämmentävä, mitä ihmettä sivistalaisten päissä oikein pyörii. Ihan tyhjääkö? Vai onko sittenkin kyse koventuneesta yhteiskunnallisesta ilmapiiristä, jota on rakennettu kilpailukykysopimuksin, aktiivimallein ja hyvinvointileikkauksin?

Yliopistolaiset ovat harkitsevaista, joku sanoisi jopa konservatiivista väkeä, joka on tottunut perusteltuihin päätöksiin. Yliopistoyhteisö on ainakin ihan viime aikoihin asti uskonut, että yliopiston arjessa pätevät samat päättämisen säännöt kuin tieteessäkin. Paras ja perustelluin ehdotus tulkoon päätökseksi. Naivia ehkä, mutta vuosisataiseen tieteen tekemiseen perustuvaa.

Sivistan uppiniskaisuudella saattaakin olla yhtä työehtosopimusta kauaskantoisemmat seuraukset. Ylikävely, jota tamperelainen korkeakouluyhteisö on saanut kokea jo säätiöyliopiston perustamispuuhissa, vähentää yliopistolaisten sitoutumista. Juuri tuo työhön, tutkimukseen ja opetukseen sitoutuminen on ollut yliopistotyönantajan paras voimavara. Sen varassa yliopisto on kannuksensa hankkinut. Työtään rakastavat yliopistolaiset ovat paiskineet töitä tunteja laskematta ja toisinaan jopa palkatta. Tästä voimavarasta työanantajan kannattaisi pitää kiinni eikä murentaa sitä.

 

Kirjoittaja on Tampereen yliopiston Julkisalan neuvottelujärjestön JUKON pääluotto ja Vasen Kaistan päätoimittaja.

 

Helsingin yliopistolaiset kokoontuivat lakkoaamuna mielenilmaukseen Porthanian edustalle. (Kuva Riikka Taavetti.)

 

 

Lisää aiheesta Vasemmassa Kaistassa

Yliopiston johtosääntö: kulttuuripuhe kätkee vallan (10.2.2018)
Voiko yliopistoa johtaa kuin yritystä? (2.11.2016)
Tampere3 uhkaa sivuuttaa yliopistoyhteisön – ulosmarssi julistettu (7.2.2018)
Yliopistoväen yhtenäisyys näkyi ulosmarssilla (8.2.2018)

 

Lisää aiheesta muualla verkossa

Työntekiöien neuvottelujärjestöjen sivut: JUKO, Pardia, JHL
Tampereen yliopiston tieteentekijöiden, Tatten verkkosivut
Valtakunnansovittelijen sovintoesitys (PDF)

*

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *