Artikkeli: Toimittajalta 2013–2018

14.3.2018 klo 10:17

Rikkooko kaupunki julkisuuslakia?

Viranhaltijoiden ohjausryhmä linjasi marraskuussa 2017 Ratapihankadun kulkemaan suoraan, Poliittista päätöstä asiasta ei oltu tehty. (Kuva: Cai Melakoski.)

OSKARI JOKINEN
Vasen Kaista uutisoi tammikuussa, miten kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja Mikko Nurminen kieltäytyi luovuttamasta Morkun alueen ohjausryhmän muistiota. Ohjausryhmässä, joka kokoontui viime vuoden marraskuussa, oli kartoitettu erilaisia vaihtoehtoja Morkun ja vanhan tavara-aseman alueen kaavoitukselle. Ohjausryhmän muistiota käytettiin tammikuussa pidetyn viranomaisneuvottelun taustamateriaalina. Ohjausryhmän kantana oli vanhan tavara-aseman purkaminen, kaupunginvaltuuston oman suojelupäätöksen vastaisesti. Viranomaisneuvottelussa mahdollistettiin lopulta myös tavara-aseman säilyttävä vaihtoehto. Näiden päätösten taustalla olevia perusteluja, ohjausryhmän muistiota, ei ole kuitenkaan annettu julkiseksi tämänkään jälkeen.

Vasen Kaista lähetti viime viikolla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen hallintovalituksen johtaja Nurmisen päätöksestä. Valituksessa vaaditaan muistion julkistamista julkisuuslain henkeen ja avoimeen kansalaiskeskusteluun vedoten. Vuonna 2016 hallinto-oikeuden käsittelyaika oli yli kahdeksan kuukautta, joten ratkaisua saadaan luultavasti odottaa varsin pitkään, mutta hyvällä onnella se saapuu ainakin ennen kaavaprosessin valmistumista.

Demokratiassa päätöksenteko on läpinäkyvää

Joka tapauksessa kyse tulee olemaan tärkeästä periaatteellisesta kysymyksestä. Nurmisen perustelut muistion julkistamatta jättämiselle sotivat julkisen toiminnan julkisuusperiaatetta vastaan. Paitsi että Nurminen kieltäytyi luovuttamasta muistiota nyt, hän myös antoi ymmärtää, ettei muistiota julkaistaisi kaavan valmistumisen jälkeenkään, sillä sitä ei tultaisi arkistoimaan. Kuinka kansalaiset ja kaupunkilaiset voisivat valvoa poliitikkojen ja virkamiesten tekemiä päätöksiä, jos niiden perustelut eivät edes ole julkisia, nyt tai tulevaisuudessa? Kyse ei ole minkään perustelujen mukaan edes yrityssalaisuuteen tai muuhun vastaavaan verrattavasta asiasta, joten päätöksellä on yksinkertainen kylmä ja satunnainen virkamiesvallankäytön tuntu.

Tampereen kaupungin ohjausryhmien dokumentteja on aiemminkin vaadittu oikeudessa julki. Vuonna 2010 Tampereen kaupugin kanta hävisi Hämeenlinna hallino-oikeudessa. Tuolloin hallinto-oikeus kumosi tilaajapäällikön päätöksen, jossa kieltäydyttiin luovuttamasta Aarne Raevaaralle Pispalan asemakaavan ohjausryhmän muistiota. Hallinto-oikeuden päätös jäi voimaan, sillä korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt kaupungille valituslupaa.

Pispalan asemakaavan ohjausryhmän luovutuskiellossa kaupunki käytti perusteena sitä, ettei tilaajapäällikkö ollut lain tarkoittama viranomainen. Morkun alueen asemakaavan luovutuskieltoa perustellaan sillä, että kyseessä on sisäisen työskentelyn asiakirja, jota ei arkistoida. Luovutuskieltoja perustellaan julkisuuslain eri pykälillä, mutta ydinkysymys on sama, onko kansalaisilla oikeus saada tietoja kaavojen ohjauryhmien toiminnasta. Vaikka muodollisesti ohjausryhmät eivät päätä mistään, niin käytännössä viranhaltijoiden ohjausryhmät tekevät merkittäviä linjauksia, joilla vaikutetaan kaavoituksen lopputulokseen. Mikäli Morkun alueen ohjausryhmän marraskuun linjauspäätös olisi läpäissyt viranomaisneuvottelun, se olisi merkinnyt vain tavara-aseman purkua edellyttävän kaavan valmistelemista valtuuston päätettäväksi.

Kansalaisten oikeusturva koetuksella

Mikäli Vasemman Kaistan kanta ei voita hallinto-oikeudessa, tulee meidän maksettavaksemme jutun käsittelymaksu 250 euroa. Päätöksentekijätkin tarvitsevat kuitenkin valvojansa, joten tämä on pieni hinta maksettavaksi. On kuitenkin syytä pohtia, onko tavalliselle kansalaiselle, erityisesti vähävaraiselle, 250 euron ”sakkomaksu” oikeuksiensa penäämisestä reilu oikeusvaltion toteutumisen kannalta? Kun lisäksi otetaan huomioon pitkät käsittelyajat, ei vaikuta kauhean käytännölliseltä hakea useimpiin valituksiinsa oikeutta.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus ilmoittaa vuoden 2016 katsauksessaan, että käsittelymaksun nostaminen 97 eurosta 250 euroon oli selkeästi vähentänyt oikeudelle lähetettyjä juttuja, etenkin sakko-, vero- ja kunnallisvalituksia. Muutoksella on pyritty vähentämään ”turhien” valitusten määrää ja laskemaan juttujen käsittelyaikaa, mutta riskinä on luonnollisesti myös korkeampi kynnys hakea asioihinsa korjausta maksun suuruuden pelossa. Jo muutoksen astuessa aikanaan voimaan korkeaa maksua kritisoitiin voimakkaasti. Vaikka sujuva ja nopea oikeuslaitos ovat oikeusturvan tae, on sitä vielä enemmän lähtökohtaisesti kyky saattaa asiansa oikeuden ratkaistavaksi.

Lisää aiheesta Vasemmassa Kaistassa

Tavara-aseman purkua ajetaan suljetuin ovin (17.1.2018)
Pro tavara-asema -liike lopetti lomailun (31.12.2017)
Tavara-asemaa uhkaa purku -suojelijat koolle (28.12.2017)
Tavara-asema ja Morkku voidaan säästää tuholta (17.11.2017)
Tavara-aseman suojelupäätöksen purulle ei ole perusteita (30.8.2017)
Onkiniemestä ja tavara-asemasta kulttuuritehtaita ja Tampereesta Berliini (28.7.2017)
Ratapihankadun mutka säästäisi miljoonat (15.8.2016)
Onkiniemen kulttuuritehtaan tulevaisuus yhä avoin (27.10.2015)
Valtuustokysymys: onko omaehtoiselle kulttuurille tilaa (26.5.2015)
Hirvitalo, Kurpitsatalo, Rajaportin sauna… (1.10.2014)
Suunnitelma: tavara-asema Morkun paikalle (3.12.2013)
8588 vaatii tavara-aseman säilyttämistä (11.11.2013)

Lisää aiheesta muualla verkossa

Vasen Kaistan valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (PDF-tiedosto)

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös asiakirjan julkisuutta koskevasta valituksesta 10.11.2010 (PDF-tiedosto)

Kansanliike vanhan tavara-aseman puolesta -FB-ryhmä

*

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *