Artikkeli: Kolumnit 2013–2018

21.6.2018 klo 08:45

Onko Tampereella tilaa omaehtoiselle yhteisöllisyydelle?

NOORA TAPIO  
A-kilta ilmoitti alkukesällä lakkauttavansa toimintansa Tahmelan Monitoimitalona tunnetussa Pyhäjärven rannalla sijaitsevassa huvilassa. Tampereen kaupungin omistaman huvilan myyntiä on pelätty pitkään ja pian A-killan ilmoituksen jälkeen huhut huvilan myyntiaikeista varmistuivat.

Paikallisten asukkaiden perustama adressi on tätä kirjoittaessa saanut jo 564 allekirjoitusta. Adressi vaatii, että huvilaa ei myydä, vaan sen on säilyttävä yhteisöllisenä ja julkisena tilana. Huvilan säilyttämistä kaupungin omistuksessa vaativat kuntalaiset ovat myös kertoneet, että kun huvila aikoinaan myytiin Tampereen kaupungille, kauppaan sisältyi ehto, jonka mukaan huvilan on säilyttävä sosiaalisessa toiminnassa.

Ehtoa ei lue kauppakirjassa, eikä siitä ole löytynyt muuta kirjallista dokumenttia, mutta alueen historiaa tuntevat katsovat, että sellainen ehto on olemassa ja huvilan rakennuttaneen ja myyneen Pispan suvun perilliset ovat antaneet asiasta lausunnon.

Viime maanantaina kaupunginvaltuuston kyselytunnilla käsiteltiin jättämääni valtuustokyselyä huvilan tulevaisuudesta. Kyselyyn vastanneen apulaispormestari Aleksi Jäntin mukaan tällaista ehtoa ei ole olemassa, eikä kaupunki aio selvittää asiaa tarkemmin, mutta ottaa vastaan ehdosta kertovan sopimuksen, jos sellainen löytyy. Kaupunki suunnittelee huvilan myyntiä ja alueen kaavoittamista uudelleen, jotta se sallii sosiaalisen ja opetuskäytön sijasta esimerkiksi asumiskäytön. 

Pispala ja Tahmela ovat tunnettuja yhteisöllisyydestään. On vaikea kuvitella muuta paikkaa, jossa A-killan kaltaisen päihdekuntoutujia tukevan toimintakeskuksen lakkauttaminen herättäisi yhtä suuren pettymyksen.

Huvilalla on etenkin sosiaalihistoriallista arvoa. Sotien jälkeen huvilassa oli useita asuntoja, joista osa saattoi olla vuokra-asuntojakin. Huvilan hallinnan siirryttyä Tampereen kaupungille siinä toimi ensin lastenkoti, joka myöhemmin muuttui poikakodiksi. 1970-luvun lopulta vuoteen 1991 huvilassa toimi naisten suojakoti. Tämän jälkeen huvila aiottiin purkaa. Kamppailun jälkeen huvila kuitenkin säilyi ja A-kilta sai sen käyttöönsä, jossa se on tähän päivään saakka ollut.

Vaikka sosiaalipolitiikka on muuttunut yhä vahvemmin yhteisyyden rakentamisesta ongelmien korjaamiseksi, on tällaiselle ihmisiä yhdistävälle sosiaalipoliittiselle toiminnalle edelleen tarvetta. Huvila voisi parhaimmillaan jatkossakin tarjota jokaiselle alueen asukkaalle ja muille tamperelaisille paikan yhteisöjen luomiselle ja osallisuudelle. Huvilan säilyttäminen kaupungin hallinnassa, sen remontoiminen ja vuokraaminen jollekin yleishyödylliselle taholle kunnioittaisi huvilan historiaa sekä sen myyneen suvun tahtoa.

Osallisuuden edistäminen on paperilla vahvasti kaupungin agendalla: Lauri Lylyn pormestariohjelman mukaan asukkaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia asuinympäristöönsä edistetään ja vuoteen 2030 ulottuvan Sinulle paras -kaupunkistrategian mukaan “Tampereella jokaisella on mahdollisuus osallistua, vaikuttaa, kohdata muita ihmisiä ja toteuttaa itseään. Kaupunki on alusta asukkaiden ja yhteisöjen aktiivisuudelle ja yhdessä tekemiselle”. Nyt Tampereen kaupungilla sekä poliitikoilla on tuhannen taalan paikka näyttää tukevansa aidosti kaupunkilaisten osallisuutta ja yhdessä tekemistä. Kauniit lauseet käyvät varsin merkityksettömiksi, jos niiden arvoa ei näytetä toteen juuri tällaisissa tilanteissa.

Kirjoittaja on tamperelainen kaupunginvaltuutettu

|||

Tahmelan monitoimitalo säilytettävä julkisena tilana -adressi

 

Tahmelan monitoimitalosta keskusteltiin kaupunginvaltuuston kyselytunnilla maanantaina 18.6. valtuutettu Noora Tapion kysymyksen johdosta. (Kuva: Cai Melakoski)

*

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *