Artikkeli: Maailma

30.12.2020 klo 08:15

Vaalit 2020: Näin valittiin 1 658 kansanedustajaa Euroopassa

Karttakuvan taulukoissa esitetään parlamenttipaikkojen jakautuminen poliittisille suuntauksille niissä Euroopan maissa, jotka järjestivät parlamenttivaalit vuonna 2020. Maakohtaiset taulukot, jotka esittelevät kaikkien parlamenttipaikkoja saaneiden puolueiden tulokset sekä väestö-, äänestys- ja muita tietoja löytyvät kirjoituksen lopusta. On monta tapaa listata Euroopan valtiot. Vasen Kaista lukee Euroopan valtioiksi samat maat kuin Parlamenttienvälinen liitto (IPU) ja Euroopan neuvosto (EN).

Vasemmistolla ei ollut suuria menestyksen odotuksia Euroopan parlamenttivaaleissa tänä vuonna. Ennestään vasemmisto oli edustettuna vain Irlannin parlamentissa. Irlannin vaaleista osattiin odottaa hyvää tulosta, muissa maissa paikkoja ei juuri uskallettu toivoa. Vasemmiston vaalimenestys ylitti toiveet. Irlannissa Sinn Féin nousi maan suosituimmaksi puolueeksi, Kroatian punavihreä Mozemo-vaaliliitto sai seitsemän paikkaa ja Pohjois-Makedonian Levica kaksi paikkaa.

Euroopan vaalivuosi 2020 oli monella tapaa poikkeuksellinen. Yhdeksät vaalit kymmenestä järjestettiin maissa, jotka 30 vuotta sitten olivat siirtymässä markkinatalouteen. Azerbaidžan, Georgia ja Liettua olivat olleet osa Neuvostoliittoa, Kroatia, Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Serbia osa Jugoslaviaa, Slovakia osa Tšekkoslovakiaa ja Romania itsenäinen sosialistisen kokeilun jäsen. Vain vuonna 1931 itsenäistynyt ja vuonna 1948 lopullisesti Britannian kruunun alaisuudesta eronnut Irlanti ei missään vaiheessa ole kuulunut epäonnistuneen sosialistisen kokeilun piiriin.

Koronaa, vaaliboikotteja, syytöksiä vilpillisistä vaaleista

Euroopan maiden vaaleja pidetään yleisesti ottaen luotettavuuden ja demokratian näyteikkunoina. Vain Valko-Venäjän vaalijärjestelyjä pidetään niin epädemokraattisina, että valtio on suljettu Euroopan neuvoston ulkopuolelle. Viime vuonna Euroopassa järjestettiin kuitenkin neljät vaalit, joiden toteutusta moitittiin, vaikka vaalitulokset kansainvälisten tarkkailijoiden mielestä täyttivät ainakin demokratian vähimmäisvaatimukset. Georgiassa oppositio järjesti näyttäviä mielenosoituksia ja boikotoi parlamentin työskentelyä, Azerbaidžanissa itse keskusvaalilautakunta hylkäsi osan vaalituloksista, Serbiassa osa oppositiopuolueista boikotoi vaaleja ja Montenegrossa kansainväliset vaalitarkkailijat pitivät epäkohtana muun muassa riippumattoman lehdistön puuttumista.

Poikkeuksellisen vaalivuodesta teki myös se, että enemmistö (6/10) vaaleista järjestettiin ennenaikaisesti jonkinasteisen poliittisen kriisin vuoksi. Ennenaikaisiin vaaleihin ajautuminen on yhä yleisempää. Vuonna 2019 järjestetyistä vaaleista puolet järjestettiin ennenaikaisesti. 

Suurimmat poikkeukset normaaliin vaalivuoteen aiheutti kuitenkin covid-19 pandemia. Vain helmikuussa, ennen pandemian puhkeamista Irlannissa, Azerbaidžanissa ja Slovakiassa vaalit järjestettiin suunnitellusti. Ensimmäiset pandemian vuoksi poikkeusjärjestelyin toteutetut vaalit järjestettiin Serbiassa kesäkuun loppupuolella.

Tänä vuonna ei parlamenttivaaleja järjestetty yhdessäkään yhdeksästä suuresta, yli 30 miljoonan asukkaan eurooppalaisessa valtiossa. Asukasmäärältään suurin vaaleja käynyt maa on Romania, joka 19 miljoonalla asukkaallaan on Euroopan kymmenenneksi suurin valtio. Seitsemät vaalit käytiin väkiluvultaan Suomea pienemmissä maissa. Pienin vaalit tänä vuonna vaalit järjestänyt valtio on 600 000 asukkaan Montenegro.

Yli puolet, 27 Euroopan 48 valtiosta, kuuluu Euroopan unioniin, mutta viime vuonna vaalit järjestäneistä kymmenestä valtiosta vain neljä, Irlanti, Slovakia, Kroatia ja Liettua, ovat EU:n jäseniä.

Vasemmisto ja konservatiivit vuoden voittajat, demarit ja äärioikeisto häviäjät

Parlamenttipaikoilla laskettuna ovat kokoomusta lähellä olevat puolueet vuoden 2020 suurimpia voittajia (+103) ja sosiaalidemokraattiset puolueet suurimpia häviäjiä (-115). Kun lasketaan muutokset puoluesuuntausten osuudesta kaikista paikoista, on vasemmisto suurin voittaja (+52,9) ja yltiöoikeisto suurin häviäjä (-52,8).

Taulukko 1. Taulukko näyttää eri puolueryhmien eli suuntausten kokonaisvaalituloksen kymmenen maan parlamenttivaaleissa tänä vuonna. Vihreät ja nationalistit olivat voittoisia monessa maassa vuonna 2019. Nyt kannatuskäyrät osoittavat alaspäin.

Sosiaalidemokraattiset puolueet ovat olleet pitkään useimpien entisten sosialististen maiden valtiaita, mutta nyt niitä on kohdannut sama kannatuksen väheneminen kuin Länsi-Euroopan demareita.
Lännessä demarit ja kokoomuslaiset ovat menettäneet yhteisen enemmistönsä yhä useammassa maassa, mutta tänä vuonna vaalit järjestäneissä maissa näillä kahdella ryhmällä on yhä yhteensä yli 60 prosenttia paikoista. Kaikkien Euroopan maiden paikoista näillä kahdella ryhmällä on enää 46,2 prosenttia.

Sekä vasemmisto että vihreät saivat 3,1 prosenttia tänä vuonna jaossa olleista paikoista. Kaikista Euroopan parlamenttipaikoista vasemmiston osuus on 4,1 ja vihreiden 3,7 prosenttia. Liberaalien ja keskustan ryhmään kuuluvien puolueiden osuus tänä vuonna jaetuista paikoista oli 10,7 prosenttia, osuus kaikista Euroopan paikoista 13 prosenttia. 

Valtalehdistöllä ei paljoa uutisoitavaa

Valtalehdistön journalistien klikkikiintiöt tulivat mukavasti täyteen Yhdysvaltain presidentinvaaleista, eikä mielenkiintoa juuri riittänyt Euroopan parlamenttivaaleista uutisoimiseen. Suomen johtavat uutisvälineet ovat viime vuosina pitäneet eurooppalaisia vaaleja kiinnostavina etupäässä vain jos perussuomalaisia lähellä oleva puolue on menestynyt gallupeissa. Tänä vuonna nationalistit eivät yltäneet edes kymmenen prosentin ääniosuuteen yksissäkään vaaleissa. Nationalistit saivat 3,1 prosenttia jaossa olleista paikoista. Euroopan parlamenttipaikoista perussuomalaisten hengenheimolaisilla on kuusi prosenttia.

Muiden suuntausten vastaavat luvut, osuus paikoista tämän vuoden vaaleissa ja kaikkien 48 valtion vaaleissa olivat: kommunistit 0,1 ja 1,3 prosenttia, oikeistopopulistit 9,7 ja 13 prosenttia, sekä yltiöoikeisto 1 ja 0,7 prosenttia. Ryhmä muut sai tänä vuonna jaetuista paikoista 8,6 prosenttia, kaikista Euroopan parlamenttipaikoista niiden osuus on 11,6 prosenttia.

Lyhyt katsaus vuoden 2020 vaalituloksiin

Taulukko 2. Puoluesuuntaukset/
puolueryhmät

Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto vuoden 2020 parlamenttivaalien tuloksista 10 Euroopan maassa.

Monissa maissa toistakymmentä puoluetta sai paikkoja parlamenttiin. Alla olevissa, tiiviissä maakohtaisissa taulukoissa eri puolueryhmien paikat on laskettu yhteen. Siten sosiaalidemokraattisilla puolueilla on yhteinen luku, vihreisiin luettavat puolueet on summattu yhteen ja niin edelleen. Kun tekstissä viitataan puolueryhmiin, tarkoitetaan juuri näitä niputettuja, poliittiselta suuntaukseltaan samankaltaisten puolueiden muodostamia ryhmiä.

Kirjoituksen lopusta löytyvät laajennetut maakohtaiset tulostaulukot, joista löytyy jokaisen tänä vuonna ja edellisissä parlamenttivaaleissa paikkoja saaneen puolueen vaalitulos.

Irlannissa vasemmistolle suurvoitto, mutta oikeisto säilytti hallitusvallan vihreiden tuella

Taulukko 3

Vasemmiston Sinn Féinin nousu Irlannin suosituimmaksi puolueeksi särki maan itsenäisyyden jälkeen noudatetun käytännön, jossa yksi maan kahdesta valtapuolueesta, Fianna Fáil tai Fine Gael muodostaa hallituksen pienempien puolueiden tuella. Yli neljä kuukautta jatkuneiden hallitusneuvottelujen jälkeen muodostettiin Irlannin historian ensimmäinen kahden valtapuolueen yhteishallitus. Toimikauden ensimmäisen puoliskon pääministerin asemassa on Fianna Fáilin Micheál Martin ja toisen puoliskon Fine Gaelin Leo Varadkar.

Fianna Fáilin ja Fine Gaelin paikat eivät kuitenkaan riittäneet enemmistöhallituksen muodostamiseen, joten mukaan otettiin neljänneksi suurimmaksi puolueeksi noussut vihreät, jonka osallistumista hallitukseen kannatti 76 prosenttia jäsenäänestykseen osallistuneista.

Azerbaidžanissa presidentti Aliyev hoitaa päätöksenteon

Taulukko 4

Azerbaidžanissa valta on hyvin pitkälle presidentin käsissä. Presidentti Heydar Alijevin kuoltua vuonna 2003 on presidenttinä toiminut hänen poikansa Ilham Alijev. Vuoden 2018 presidenttivaaleissa hänet valittiin neljännen kerran presidentiksi. Alijev sai 86 prosenttia äänistä.

Ilham Alijevin johtama Uusi Azerbaidžanin puolue sai helmikuun parlamenttivaaleissa jälleen enemmistön parlamenttipaikoista, 70 paikkaa. Toiseksi suurin puolue joutui tyytymään kolmeen paikkaan. Kansainvälisten vaalitarkkailijoiden mukaan vaalien yhteydessä ilmeni monia ongelmia ja epäkohtia, mutta vaalit kokonaisuutena katsoen kuitenkin täyttivät demokraattisille vaaleille asetettavat minimikriteerit. Keskusvaalilautakunta mitätöi omatoimisesti neljän kansanedustajan vaalin. 

Pääministerinä jatkaa vaalien jälkeenkin presidentti Alijevin runsas vuosi sitten nimittämä sitoutumaton Ali Asadov.

Slovakian sosiaalidemokraattien ja persujen pitkäaikainen hallitusyhteistyö kaatui

Taulukko 5

Slovakiassa sosiaalidemokraattien SMER–SD -puolueella on ollut pääministerin paikka kahta vuotta lukuun ottamatta yhtäjaksoisesti vuodesta 2006 lähtien. Puolue olisi voinut toteuttaa vasemmistolaisia uudistuksia varsinkin vuosina 2012‒2016, jolloin sillä oli parlamentissa ehdoton enemmistö. SMER–SD valitsi kuitenkin oikeistolaisen politiikan, jota se on toteuttanut pääasiallisen hallituskumppaninsa, nationalistisen SNS-puolueen kanssa.

SMER–SD jatkoi pääministeripuolueena vielä vuoden 2016 vaalitappion jälkeen, mutta tämän vuoden vaalien jälkeen puolue joutui oppositioon. Vuoden 2012 83 paikkaa on vaihtunut 38 paikkaan 150-paikkaisessa parlamentissa. Puolueen yhteistyökumppani SNS putosi parlamentista.

Slovakian uuden hallituksen muodostaa nyt joukko oikeistopuolueita jotka edustavat konservatiivista, oikeistopopulistista, nationalistista ja liberaalia suuntausta. Pääministeri Igor Matovič edustaa Tavalliset ihmiset ja riippumattomat persoonallisuudet -puoluetta.  

Serbian parlamentissa on 18 puoluetta, mutta yhdellä puolueella on enemmistö

Taulukko 6

Serbian konservatiivisella edistyspuolueella (SNS) on 157 edustajaa maan 250-paikkaisessa parlamentissa ja siten ehdoton enemmistö. Puolue kuitenkin jakaa hallitusvaltaa sosiaalidemokraattisten, konservatiivisten ja nationalististen puolueiden kanssa.
Maan seitsemän sosiaalidemokraattista puoluetta löytyivät kesän vaaleissa kolmesta ryhmästä: SNS:n Lastemme puolueesta -vaaliliitosta, sosiaalidemokraattisen SNS-puolueen johtamasta vaaliliitosta ja vaaleja vaalitulosten manipulaatioepäilyjen vuoksi boikotoineiden puolueiden joukosta.

Vaalituloksella ei ollut vaikutusta maan politiikan suuntaan. Serbia on presidenttijohtoinen valtio, ja ylintä valtaa käyttää presidentti Aleksandar Vučić johtamansa SNS-puolueen avustamana.

Vaalien jälkeiset hallitusneuvottelut päättyivät lokakuussa sopimukseen Serbian ensimmäisen naispääministerin, Ana Brnabićin jatkokaudesta. Brnabićin toisessa hallituksessa on 11 naista ja 11 miestä, ja tämä innosti presidentti Vučićin ylistämään maataan sukupuolten tasa-arvon mallimaana. Toisaalta: Serbian 174 kunnanjohtajasta 20 on naisia.

Kroatian konservatiivinen vähemmistöhallitus jatkaa pienpuolueiden tuella

Taulukko 7

Kroatian hallituksen pääpuolue on vuodesta 2015 lähtien ollut konservatiivinen Kroatian demokraattinen unioni (HDZ), mutta puolue ei vaalivoitoistaan huolimatta ole onnistunut saamaan enemmistöä parlamenttiin. Pääministeri Andrej Plenkovićin toinen hallitus toimii vähemmistöhallituksena pienten oikeisto- ja sitoutumattomien puolueiden tuella.

Kroatian sosiaalidemokraattisen puolueen (SDP) kokoama vaaliliitto on viimeksi päässyt hallitusvastuuseen vuoden 2011 vaalien jälkeen. Sosiaalidemokraattien paikkaluku parlamentista on pudonnut vuoden 2011 61 paikasta 34 paikkaan.

Kroatian parlamenttiin nousi heinäkuun vaaleissa uusi poliittinen voima, kun puna-vihreä Možemo! (Me voimme!) -vaaliliitto sai seitsemän kansanedustajaa. Možemo! sai viisi paikkaa, Uusi vasemmisto ja Työläisten rintama saivat kumpikin yhden paikan. Vaaliliiton vihreä ORaH-puolue, joka viime vuoden europarlamenttivaaleissa menetti paikkansa, ei onnistunut saamaan paikkaa myöskään Kroatian parlamentissa.

Pohjois-Makedoniassa on yhä kaksipuoluejärjestelmä

Taulukko 8

Yhä harvemmassa eurooppalaisessa valtiossa vaalit ovat kahden valtapuolueen kauppa, mutta Pohjois-Makedoniassa Makedonian sosiaalidemokraattinen liitto (SDSM) ja konservatiivinen VMRO ‒ kansallisen yhtenäisyyden puolue (VMRO-DPMNE) ovat vuorotelleet hallituksessa, eikä niille ole ilmaantunut vakavasti otettavaa haastajaa. 

Vaalien jälkeen SDSM:n puoluejohtaja Zoran Zaev nimettiin pääministeriksi. Hän on toiminut pääministerinä toukokuusta 2017 lähtien, lukuunottamatta taukoa ennenaikaisten vaalien julistamisen jälkeen kuluvan vuoden tammikuussa.

Kroatian lailla myös Pohjois-Makedoniassa saatiin uusi vasemmistolainen voima parlamenttiin. Левица/ Levica (vasemmisto) sai toisella yrittämällä kaksi paikkaa. Vuonna 2015 perustettu puolue yritti parlamenttiin jo vuoden 2016 vaaleissa. Levica sai tuolloin prosentin äänistä, joka ei riittänyt paikkaan. 

Valta vaihtui Montenegrossa

Taulukko 9

Montenegroa 30 vuoden ajan johtanut Sosialistien demokraattinen puolue (DPS) putosi hallituksesta elokuun lopulla järjestettyjen vaalien jälkeen, vaikka säilyttikin asemansa maan ylivoimaisesti suurimpana puolueena.

Uusi hallituspohja ilman DPS-puoluetta syntyi pienimmällä mahdollisella marginaalilla. Montenegron parlamentissa on 81 paikkaa, enemmistöhallitukseen tarvitaan 41 kansanedustajaa. Opposition vaaliliitto Montenegron tulevaisuuden puolesta sai vain 27 paikkaa, joten vaaliliitto joutui neuvottelemaan muiden puolueiden kanssa. Lopulta uutta hallitusta asettui tukemaan 41 kansanedustajaa, jotka edustavat 11 eri puoluetta: kolmea liberaalipuoluetta, kolmea sitoutumatonta puoluetta, kahta oikeistopopulistista puoluetta, ja yhtä puoluetta kutakin sosiaalidemokraateista, konservatiiveista ja vihreistä. 

Joulukuun alussa toimikautensa aloittaneen puolueisiin sitoutumattoman pääministeri Zdravko Krivokapićin tehtävä ei ole helppo. Niukimman mahdollisen parlamentaarisen enemmistön lisäksi hänen toimintaansa vaikeuttaa huonot suhteet maan presidenttiin, Milo Djukanoviciin

Djukanovic on ollut DPS:n puheenjohtaja vuodesta 1998 ja toiminut useaan otteeseen maan presidenttinä ja pääministerinä. Deutsche Welle -televisiokanavalle antamassaan lausunnossa Krivokapićin totesi maan presidentistä: “Milo Djukanovic ei millään tavoin voi saada aikaan Montenegron modernisointia ja eurooppalaistumista, mies, joka symboloi sitä korruptoitunutta ja autokraattista järjestelmää, joka vaaleissa äänestettiin ulos.”  

Liettuan konservatiiviset vihreät putosivat hallituksesta

Taulukko 10

Myös Liettuassa vaalit johtivat hallituspohjan vaihtoon. Vuoden 2016 vaaleihin asti maassa oli kaksi suurta puoluetta, konservatiivinen Kotimaan liitto ‒ Liettuan kristillisdemokraatit (TS-LKD) ja Liettuan sosiaalidemokraattinen puolue (LSDP). Vuonna 2016 suurimmaksi puolueeksi parlamentissa kiisi Liettuan talonpoikain ja vihreiden liitto (LVŽS), joka sai 54 paikkaa, lisäystä 53 paikkaa. LVŽS on konservatiivinen agraaripuolue. Se ei ole Euroopan vihreän puolueen jäsen. Se luetaan vihreiden ryhmään koska sen europarlamenttiedustaja kuuluu Greens/EFA -ryhmään. Euroopan vihreän puolueen liettualainen jäsenpuolue LŽP sai yhden paikan kumpanakin vuonna.

LVŽS perusti vuonna 2016 hallituksen yhdessä oikeistopopulistisen Liettuan puolalaisten vaalitoiminta (LRRA) -puolueen ja pahasti heikentyneen sosiaalidemokraattien LSDP:n kanssa. LSDP:llä oli vain 17 paikkaa, vähennystä 21 paikkaa. LSDP lähti hallituksesta vuonna vuonna 2017. Puolue kuitenkin hajosi kun osa kansanedustajista päätti jatkaa hallituksessa perustamansa Liettuan sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen (LSDDP) nimissä.

Lokakuun vaaleissa konservatiivien Kotimaan liitto toipui ja nousi suurimmaksi puolueeksi, LVŽS menetti 22 paikkaa, kahteen puolueeseen jakaantuneet sosiaalidemokraatit saivat yhteensä paikan vähemmän kuin LSDP vuonna 2016. Uusi hallitus astui virkaan joulukuun alussa. Sitoutumattoman pääministeri Ingrida Šimonytėn hallituksessa ovat mukana Kotimaan liiton lisäksi liberaali Vapauspuolue (LA!SVÉS) ja Liberaali liike (LRLS).

Georgian oppositio boikotoi parlamenttia

Taulukko 11

Loka- ja marraskuussa järjestetyissä parlamenttivaaleissa konservatiivinen oppositio yritti syrjäyttää vuodesta 2012 vallassa olleen sosiaalidemokraattisen Georgialainen unelma -puolueen. Vaalien ensimmäisen kierroksen jälkeen näytti jo selvältä, että Georgialainen unelma säilyttää enemmistön parlamentissa. Oppositio syytti hallitusta vaalitulosten vääristelystä ja kehotti kannattajiaan boikotoimaan vaaleja.

Vaalituloksen selvittyä oppositio vaati vaalien uusimista, kutsui kannattajiaan mielenosoituksiin ja ilmoitti boikotoivansa parlamentin toimintaa. Kansainväliset vaalitarkkailijat katsoivat, että vaalijärjestelyissä oli todettu epäkohtia, mutta että vaalit kuitenkin täyttävät demokraattisille vaaleille asetetut vähimmäisvaatimukset. Yhdysvaltain ja Euroopan unionin edustajat kehottivat oppositiota lopettamaan mielenosoitukset ja palaamaan normaaliin työskentelyyn parlamentissa.

Jouluaattona Georgian parlamentti päätti 85 äänen voimin hyväksyä pääministeri Giorgi Gakharian toisen hallituksen asettamisen. Päätös oli yksimielinen, 65 kansanedustajaa ei ollut läsnä. Presidentti Salome Zurabishvili on virallisesti vahvistanut Giorgi Gakharian hallituksen nimityksen.

Romania yrittää suoriutua ongelmistaan ilman naisia

Taulukko 12

Romanian poliittista elämää ovat hallinneet syytökset korruptiosta ja muista väärinkäytöksistä. Vaalituloksissa on ollut voimakkaita heilahteluja kun oppositio on aina vuorollaan noussut valtaan hallituspuolueita kohdanneiden skandaalien vuoksi.

Sosiaalidemokraattinen puolue (PSD) sai liki puolet parlamenttipaikoista vuoden 2016 vaaleissa. PSD johti vaalikaudella kolmea eri hallituskokoonpanoa, mutta viime vuonna hallitusvalta siirtyi johtavan konservatiivipuolueen, Kansallinen liberaalipuolueen (PNL) vähemmistöhallitukselle, joka sekin kaatui matkan varrella. Joulukuun alussa järjestetyissä vaaleissa PSD säilytti rökäletappiosta huolimatta asemansa suurimpana puolueena. 

Romanian uusi hallitus astui virkaan viikko sitten. Pääministeri Florin Cîțun (PNL) hallitukseen kuuluu ministereitä liberaalista USR-PLUS -puolueesta ja konservatiivisesta Romanian unkarilaisten puolueesta. 

Hallitus teki jo yhden ennätyksen vannoessaan virkavalan. Hallituksen 21 jäsenestä vain yksi on nainen. Se on Romanian kaikkien aikojen miesvaltaisin hallitus. Parlamentti on myös Euroopan miesvaltaisimpia, naisten osuus kansanedustajista on 17,9 prosenttia.

|||

Euroopan vaalivuosi 2020 oli monella tapaa erikoinen. Demokraattisen ja punavihreän vasemmiston kannalta läpimurto Kroatiassa ja Pohjois-Makedoniassa ovat erityisen merkittäviä. Vuonna 2013 uudella vasemmistolla ei ollut yhtään parlamentaarikkoa niissä 23 eurooppalaisessa valtiossa, jotka jättivät epäonnistuneen sosialismin kokeilun 30 vuotta sitten. Sloveniassa Levica (Vasemmisto) sai ensimmäiset kansanedustajansa vuonna 2014. Nyt Slovenia ei ole enää erityistapaus. 

|||

Euroopan parlamenttivaalit Vasen Kaista -verkkolehdessä vuonna 2020

Europersujen suuri tulevaisuus on jo takanapäin (23.10.)
Vasemmistolta puuttuu yhteinen näkemys EU:sta (14.8.)
Vasemmiston Levica nousi Pohjois-Makedonian parlamenttiin (16.7.)
Vihreän vasemmiston Možemo nousi Kroatian parlamenttiin (6.7.)
Sinn Féin siivitti koko vasemmiston voittoon Irlannissa (11.2.)
Euroopan vaalivuosi alkaa tänään Irlannissa, vasemmiston Sinn Féin haastaa valtapuolueet (8.2.)
Kaikki äänet on laskettu: tässä poliittisten suuntausten voitot ja tappiot 16 maan vaaleissa 2019 (28.1.)
Espanjan vasemmistohallitus aloittaa tänään (13.1.) 

|||

Liitetaulukot:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.