VK
Kangasalan vasemmiston järjesti perinteisen itsenäisyyspäivän muistotilaisuuden vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä. Muistotilaisuudessa puhui kunnanvaltuutettu Jorma Mäntylä. Hän pohti, miten eri aikoina itsenäisyyttä on puheissa käsitelty. Puheiden keskiössä ovat olleet sodat ja ihmisuhrit. Vähemmän on puhuttu demokratian merkityksen muuttumisesta itsenäisen Suomen aikana.
– Suomella on mennyt hyvin, kun demokratian periaate on ollut kunniassa ja kansalaismielipidettä on kuultu. Vaikeuksia ja sotia on tullut, kun poliittinen ja taloudellinen johto on toiminut vailla kansalaisten tukea tai vastoin kansalaismielipidettä, arvioi Mäntylä.
Mäntylä kuvasi Suomen historiaa aikakausijaottelun kautta. Kirjailija Matti Kurjensaari jakoi Suomen historian ensimmäiseen ja toiseen tasavaltaan 1948 ilmestyneessä teoksessaan Taistelu huomispäivästä. Vuonna 1919 muodostunut ensimmäinen tasavalta kaatui 1944 välirauhansopimukseen. Siitä alkoi liberaalin demokratian toinen tasavalta. Akatemiaprofessori Pertti Alasuutari on jatkanut tätä jaottelua ja puhuu 1980-luvun puolivälissä muuttuneesta Suomesta nimellä kilpailutalous. Tämä, eräänlainen kolmas tasavalta tuotiin Suomeen ulkopuolelta.
– Ensimmäinen tasavalta siis syntyi vuoden 1918 sisällissodan raunioille. Sisällön ratkaisi sodan voittaneen valkoisen osapuolen keskinäinen hajoaminen. Ensimmäistä presidenttiämme K.J. Ståhlbergia on kiittäminen, että 1919 perustuslaissa turvattiin keskeiset perusoikeudet, kuvasi Mäntylä itsenäisen Suomen ensivuosia.
Toinen tasavalta oli presidenttien Juho Kusti Paasikiven, Urho Kekkosen ja Mauno Koiviston aikaa. Maatalousvaltaisen Suomen teollistuminen ei ollut helppoa. Eturistiriitojen maassa vasemmistopuolueiden ja ammattiliittojen piti kamppailla jokaisesta uudistuksesta.
– Tasavallan merkittävimmät uudistukset olivat peruskoululaki 1970 sekä kansanterveyslaki 1972. Ne nostivat Suomen pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi. Suomalaisten elinajan odote ja koulutustaso ovat nousseet kansainvälisesti korkealle tasolle. Poliittinen oikeisto vastusti raivokkaasti molempia lakeja ja järjesti jopa jarrutuskeskusteluja eduskunnassa, kuvasi Mäntylä toisen tasavallan aikaa.
Massatyöttömyyden hyväksyminen on pahin ongelma
Kolmannen tasavallan ja kilpailutalouden synty ajoitetaan vuoteen 1987, jolloin nousi valtaan ensimmäinen sinipunahallitus. Sen jälkeen on nähty mitä aiheuttaa kilpailutalouden markkinaohjaus.
– Holkerin sinipunaa seurasi syvä taloudellinen lama 1991–93. Vaikutus näkyy yhä selvimmin työllisyysluvuissa. Paljon puhutun 1930-luvun laman huippuvuonna 1932 työttömiä oli 92 000. Toisen tasavallan aikana Urho Kekkonen perusti hätätilahallituksen 1975, kun työttömyys ylitti 150 000. Nyt lokakuussa 2017 meillä oli Tilastokeskuksen mukaan työttömiä 200 000 ja työvoimaviranomaisten mukaan 272 500. Tosiasiassa työttömiä on yli 300 000 erilaisten tuki- ja velvoitetyöllistettyjen takia, totesi Mäntylä.
Jorma Mäntylä arvioikin kilpailutalouden ajan ylivoimaisesti suurimmaksi epäonnistumiseksi massatyöttömyyttä ja sen hyväksymistä normaaliksi olotilaksi.
– Poliitikot kehuvat miten hyvin menee, ja kohtaanto-ongelman takia on jopa työvoimapula. Tiedotusvälineistä saamme lukea, miten työttömyys johtuu laiskoista työn vieroksujista, jotka haluavat loisia tukiaisten avulla, kritisoi Mäntylä.
– Tämän päivän Suomea johtavat porvaristo ja kokoomus. Vasemmisto ei kykene vastaamaan, onko kolmannen tasavallan kilpailutalous edistystä vai paluuta 1800-luvun kaltaiseen raakaan markkinatalouteen. Sosiaalinen eriarvoisuus, demokratian puute ja kamppailu siirtomaaherruudesta johtivat maailmansotaan ja Suomessa sisällissotaan,arvioi Mäntylä.
Mäntylä kritisoi puheessaan voimakkaasti aikeita salakuljettaa Suomi sotilasliitto Naton jäseneksi.
– Demokratiaan ei kuulu 1990-luvulla alkanut Suomen salakuljettaminen sotilasliitto Natoon. Kansalaismielipide on selkeästi Natoa vastaan. Helsingin Sanomien (5.11.17) ja MTS:n (29.11.17) gallupien mukaan 60 prosenttia suomalaisista on Natoa vastaan ja vain noin 20 prosenttia kannattaa jäsenyyttä. Silti poliittinen johtomme lisää järjestelmällisesti yhteistyötä Naton kanssa, sivalsi Jorma Mäntylä.
Lisää aiheesta muualla verkossa
Jorma Mäntylän koko puhe (Kangasalan vasemmiston verkkosivut) http://www.vas-kangasala.fi/
Kangasalan vasemmisto Facebookissa
*
Kiitos Jorma Mäntylä hyvästä puheesta. Puhe on hyvin selkeä, asiapitoinen ja täynnä historiallista faktaa. Mielestäni puhe sopii hyvin muistuttamaan meitä suomalaisia siitä, miten vasemmisto on ajanut Suomen lyhyen historian aikana kaikkien suomalaisten etua.
En ole yhtään huonompaa ja itsenäisyyspäivään ja sen teemoihin huonommin sopivaa puhetta kuullut vuosikymmeniin, kuin tämä em. puhe oli. Ei minkäänlaista tilannetajua puhujalla saati itsesensuuria. Ei kai itsenäisyyspäivän juhlapuhe , varsinkaan punaisten muistomerkillä mikään poliittinen linjapuheen paikka ole ?