Avainsana:

historia

Werstaalla keskustellaan Pirkanmaan vasemman laidan lähihistoriasta

  • 27.4.2024
  • TEKSTI: CAI MELAKOSKI

Hämeen Yhteistyö oli Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) pirkanmaalainen äänenkannattaja, jota seurattiin tarkkaan myös muualla maassa erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla. Erityisen kiinnostuksen kohteena oli kahden lehden toimittajan, Taisto Harran ja Mauri Sirnön kirjoitukset, joissa arvioitiin persoonallisesti ja poleemisesti kulttuurielämän ja politiikan ilmiöitä. Tutkija Pentti Raittilan juuri ilmestynyt, 557-sivuinen Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran julkaisema […]

Pispalan kirjastossa keskustellaan orjuudesta

  • 1.4.2024
  • TEKSTI: VK

Valistuksen aikana Euroopassa annetuissa  ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistuksissa vakuutettiin ihmisten syntyvän ja elävän vapaina ja oikeuksiltaan tasavertaisina. Samaan aikaan eurooppalaiset kuljettivat miljoonia afrikkalaisia Atlantin yli orjuuteen. Orjien omistaminen esitettiin paradoksaalisesti ihmisoikeutena. Pispalan kirjastossa keskustellaan torstaina orjuudesta ennen ja nyt Into Kustannuksen juuri ilmestyneen kirjan Orjuuden arvet siivittämänä. Keskustelun alustavat kirjan tekijät Pekka Isaksson ja Jouko […]

Kansa käy sinne, minne eliitin miekka viittaa tien

  • 25.2.2024
  • TEKSTI: JUHA DRUFVA

Päivä päivältä tulen entistä vakuuttuneemmaksi, että Orpon hallituksen runnoma rakenneuudistuspolitiikka ja varsinkin sen luksusta kavahtavan kulttuuripolitiikan henkiset eväät ovat peräisin 400 vuoden takaisesta Englannista. Vastauksen aavisteluihini antoi Urho Kekkosen kuolinvuonna syntynyt elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) A-talkissa (15.2.2024) yhdessä lestadiolaistaustaisen Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikael Pentikäisen kanssa.  Rydman harmitteli, miten ay-herrojen masinoimat ja propagandallaan höystämät poliittiset lakot […]

Väinö Linnalle Runebergin näkemykset edustivat ryysyevankeliumia

  • 5.2.2024
  • TEKSTI: JUHA DRUFVA

Minkä vuoksi alemmat kansankerrokset eivät hyväksyneet J. L. Runebergin heille tarjoamaa osaa, jossa kansallisrunoilijamme kuvasi suomalaisen rahvaan jäsenen urhoollisena, uskollisena, ahkerana, jumalallisena, nöyränä ja omalla tavallaan arvonsa tuntevana? Tätä kysyi Väinö Linna tasan 60 vuotta sitten Åbo Akademin ylioppilaskunnan järjestämässä Runebergin päivän tilaisuudessa. Tänään kansallisrunoilijamme syntymästä on kulunut 220 vuotta. Linnan mielestä juuri Runebergiltä on […]

Miten Jeesus olisi ajatellut 70-vuotiaana?

  • 9.1.2024
  • TEKSTI: JUHA DRUFVA

Luonnonlakeja uhmaavan neitseestä syntymisjuhlan jälkeen voimme tarkastella joulun ihmettä laajemmin historian ja sosiologian näkökulmasta. Nuorena kuolleelle Jeesukselle ei ehtinyt kertyä paljonkaan käytännön kokemusta ja realistista todistusaineistoa oppiensa pilkuntarkan toteuttamisen mahdollisuuksista esimerkiksi uusliberalistisessa työelämässä, kansainvälisessä politiikassa tai muussa yhteiskuntaelämässä. Jos Jeesus olisi vanhemmiten ryhtynyt kirjoittamaan ajatuksiaan muistiin, olisiko meidän luettavissamme nyt Jeesus Nasaretilaisen kootut teokset, kuten […]

Työväenliike kansanvallan ja oikeuden puolesta 

  • 6.12.2023
  • TEKSTI: JORMA MÄNTYLÄ

Kun Suomi julistautui itsenäiseksi 6.12.1917, menossa oli ensimmäinen maailmansota. Runsas kuukausi myöhemmin Suomessa puhkesi sisällissota. Se päättyi valkoisen osapuolen voittoon ja punaisen osapuolen häviöön. Siksi olemme tänään vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä.  Siinä on kiveen hakattu kirjoitus: Kansanvallan ja oikeuden puolesta v. 1918 henkensä uhranneitten työläistoverien muistoksi.  Kirjoitusta on syytä pysähtyä tutkimaan, sillä se pitää asiallisesti […]

Sotavangin ja pakolaisen raskas jotos

  • 12.11.2023
  • TEKSTI: JUHA DRUFVA

Muutin Espoosta Tampereelle kesäkuun lopussa 1977, kaksi viikkoa Riikka Purran syntymän jälkeen. Riikka Purra vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Tampereella, muun muassa Armonkalliolla. Olemme asustaneet samoilla kulmilla, mutta eläneet hyvin erilaisessa todellisuudessa. Omalta kohdaltani kuluneet vuodet ovat sujuneet mukavasti niin työn kuin yksityiselämän kannalta. Elämässäni on ollut riittävästi vaihtelua, ystäviä on Mansesta vuosien varrella löytynyt runsaasti. Riikka […]

Toinen maailmansota jatkuu yhä

  • 31.10.2023
  • TEKSTI: JUHA DRUFVA

Kauko Tuovinen huomautti tässä lehdessä (29.10.2023), että 28 juutalaista intellektuellia varoitti vuonna 1948 siitä, että Israelista tulee fasistinen valtio. Muun muassa Albert Einsteinin ja Hannah Arendtin allekirjoittama kirje julkaistiin New York Timesissa. Teoksessaan ”Mistä historiamme alkaa?” ruotsalainen journalisti – kirjailija Elisabeth Åsbrink (s.1965) asettaa nykyisyytemme rajapyykiksi vuonna 1947 tehdyt kansainväliset päätökset.  Juuri vuonna 1947 Euroopan […]

Toteutuuko fasismi Israelissa?

  • 29.10.2023
  • TEKSTI: KAUKO TUOVINEN

Otetaan kaksi vanhaa näkökulmaa nykyiseen, Benjamin Netanjahun apartheid-Israeliin. Ne ovat vuosilta 1921 ja Israelin perustamisvuodelta 1948, kumpikin juutalaisten näkökulmia.  ”Meidän kansallinen toiveemme uudistaa Israelin kansan elämä sen vanhassa kotimaassa ei ole tarkoitettu mitään muuta kansaa vastaan. Kun se astuu maailmanhistorian piiriin jälleen kerran, ja tulee jälleen oman kohtalonsa varsinaiseksi kantajaksi, juutalaiskansa, joka on muodostanut vainotun […]

Orpon hallitus veisaa ikivanhoja kapitaalin itkuvirsiä

  • 17.10.2023
  • TEKSTI: JUHA DRUFVA

Uusliberalistien mielestä valtiovallan harjoittamalla sääntelyllä useimmiten edistetään ennemmin estämistä kuin mahdollistamista, eli innovaatioita. Löytyykö tälle väitteelle vastinetta esimerkiksi Orpon hallituksen täsmäkohteena olevasta valtion velasta? Onko valtion harjoittamalla sääntelyllä estetty vapaita markkinavoimia toteuttamasta kiihkeimpiä toiveitaan? Eli onko valtion harjoittama liiallinen sääntelypolitiikka, ylisuuret palkat tai ylimitoitettu hyvinvointivaltio Suomen valtion velan pääsyyllisiä? Euroopan keskuspankki (EKP) on ostanut yli […]