Avainsana:

historia

Ratajätkiltä lakot eivät onnistuneet mutta vappua osattiin juhlia

  • 24.5.2022
  • TEKSTI: WILLE LUOSA

Modernin ajan merkki, rautatie, saapui Suomeen Venäjän tsaarin pyrkiessä uudistamaan valtakuntaansa 1800-luvun puolivälissä. Tästä alkoi Suomessa rautateiden rakentamisen kultakausi, joka kesti toisen maailmansodan loppuun asti. Ratajätkät-näyttely Tampereen Työväenmuseo Werstaalla kertoo rautatiet rakentaneiden miesten elämästä. Näyttelyn valokuvista vastaan katselevat auringonpaisteessa siristelevät tuimat työläiset. Ratajätkän työ oli raskasta, vaarallista ja heikosti palkattua, mutta tarjosi monelle maaseudun köyhän […]

Nukkumattiakin käsikirjoittanut Taina Repo kirjoitti DDR-muistelmat

  • 18.5.2022
  • TEKSTI: CAI MELAKOSKI

Berliinin muuri murtui marraskuussa 1989 ja jo vuotta myöhemmin 16 miljoonan asukkaan, pinta-alaltaan Lapin maakunnan kokoisesta Saksan demokraattisesta tasavallasta (DDR) tuli osa Saksan liittotasavaltaa ja Euroopan unionia.  Lähes 41 vuoden ikään yltäneestä saksalaisvaltiosta muistetaan usein Berliinin muuri, Trabant-auto, taitoluistelija Katarina Witt, mäkihyppääjä Jens Weissflog ja Nukkumatti-animaatiot.  Kirjeenvaihtajana Berliinissä 1980-luvun alkupuoliskon toiminut kirjoittaja Taina Repo muistaa […]

Myyttien ja utopioiden maa valmistui dramaattisella hetkellä

  • 27.4.2022
  • TEKSTI: AIRI KARJALAINEN

Tampereen Eläkeläiset olivat kutsuneet entisen Venäjän kirjeenvaihtajan Pekka Lehtosen kertomaan kirjauutuudestaan ”Myyttien ja utopioiden maa” maanantaina Ylävitoseen Tampereelle.  Tilaisuuden aluksi Tampereen Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Maire Kauhanen kysyi kirjan kirjoittajalta, kuinka hän on onnistunut julkaisemaan niin ajankohtaisen kirjan.  Pekka Lehtonen on seurannut paikan päällä Venäjän eri aikakausien kehitystä, Gorbatšovin, Jeltsinin ja Putinin kausia. Vuonna 2004 palattuaan […]

Urho Kekkosen valinta poikkeuslailla – Natoon liittyminen ilman kansanäänestystä

  • 5.4.2022
  • TEKSTI: HANNU TIAINEN

Urho Kekkonen valittiin poikkeuslailla jatkamaan presidenttinä 1973. Tuota aikaa on jälkeenpäin pilkattu ja ivattu demokratian irvikuvaksi ja suomettumisen huipuksi. Valinnan jälkeen pidettiin Helsingissä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi,  ETYK Urho Kekkosen johdolla. Paikalla oli valtioiden päämiehiä eri puolilta maailmaa. Kokous oli onnistunut. Rauhaa ja demokratiaa tahdottiin yksituumaisesti edistettävän. Suomi sai mainetta, kunniaa ja arvostusta puolueettomana ja […]

Natsin naapurissa

  • 3.4.2022
  • TEKSTI: VESA SUOMINEN

”Yleisesti ottaen hyökkääjä on aina “toinen”: sillä tavoin sota saa oikeutuksensa, koska oma sota on aina vastauksena käytyä sotaa. Ei ole ainuttakaan sellaista hyökkääjävaltiota, joka ei esittäisi omaa hyökkäystään ennaltaehkäisevänä puolustautumisena: hyökkään, koska muuten joutuisin hyökkäyksen kohteeksi. Ensin aloitettu sota muuttuu välittömästi vastauksena käydyksi sodaksi, ja se oikeutetaan sellaisena”. Norberto Bobbio: Morale e guerra [Moraali […]

Naton itälaajeneminen on Versaillesin uusinta

  • 1.4.2022
  • TEKSTI: JORMA MÄNTYLÄ

Yhdysvaltain entinen ulkoministeri Henry Kissinger esitti jo Krimin valtauksen jälkeen vuonna 2014, että Ukrainan ei pitäisi liittyä Natoon. Hän toisti näkemyksensä huhtikuussa 2021. Jos Ukrainaa työnnetään ja vedetään väkisin Natoon, vastakkainasettelu jyrkkenee ja eskaloituu sodaksi. Naton itälaajeneminen on Venäjän alistamista samaan tapaan kuin Saksaa nöyryytettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen Versaillesissa vuonna 1919. Poliittiset ja sotilaalliset seuraukset […]

Punaiset – he eivät unohtuneet

  • 2.2.2022
  • TEKSTI: ULLA-LEENA ALPPI

Saksan armeijan avustamana lyhyeksi jäänyt sisällissota päättyi valkoisen osapuolen voittoon ja ennen näkemättömän julmiin rangaistustoimiin hävinnyttä punaista osapuolta kohtaan. Heitä teloitettiin ja suuri osa menehtyi nälkään ja/ tai sairauksiin vankileireillä.  Voittaneen osapuolen vainajat haudattiin kotikunnissaan arvokkain menoin, mutta punaiset saivat enimmäkseen tyytyä nimettömään joukkohautaukseen. Kalevankankaan hautausmaalla punaisten joukkohaudassa lepää noin kolmetuhatta vuonna 1918 kuollutta vainajaa. […]

Pirkanmaalaisuus on sekoitus itää ja länttä

  • 27.1.2022
  • TEKSTI: MARKO HEIKKILÄ

Pirkanmaalaiset ovat osa suomalaisuuden ydintä. Vaikka pirkanmaalaisuus on jo tuttu käsite, on se vielä kulttuuriperimältään nuorta eikä se ole samassa määrin tullut osaksi identiteettiä kuin tamperelaisuus tai hämäläisyys.  Pirkanmaa sijoittuu Hämeen, Satakunnan ja nykyään myös Keski-Suomen alueille. Uusin tulokas Pirkanmaalle on keskisuomalainen Kuhmoisten kunta, joka päätti liittyä maakuntaan vuoden 2021 alussa. Maakunnan sijoittuminen kolmen hieman […]

Tampere tarvitsee enemmän taidetta

  • 7.1.2022
  • TEKSTI: SINIKKA TORKKOLA

Tampere tarvitsee enemmän taidetta lisäämään kaupungin viihtyisyyttä ja kaupunkilaisten hyvinvointia. Taide tekee meille kaikille hyvää, se saa ajattelemaan ja tuntemaan. Parhaimmillaan taide pysäyttää ja saa pohtimaan asioita totutuistakin poikkeavista näkökulmista. Kaupungissa on tällä hetkellä yli 450 julkista veistosta ja monumenttia. Niistä merkittävä osa on sijoitettu kaupungin keskusta-alueelle. Uusia lähiöitä, kuten Vuoresta rakennettaessa, taide on ollut […]

Valitun kansan luvaton maa

  • 22.7.2021
  • TEKSTI: VESA SUOMINEN

Euroopan juutalaiset yhteisöt olivat vuosisatoja koettaneet varjella uskontonsa ja kulttuurinsa erikoisluonnetta, ja Euroopan hyvät kristityt olivat puolestaan vuosisatoja syrjineet ja eristäneet juutalaisia väliin karkeasti ja aktiivisesti, toisinaan hienovaraisemmin mutta aina jumalansa suuremmaksi kunniaksi. Syrjintä saattoi kohdistua niin yksilöihin kuin joukkoihin – esimerkeiksi riittävät ghetot, Ranskan ”Dreyfusin juttu” ja Venäjän pogromit. Natsien ajaman ”rotuopin” tavoitteeksi tuli […]