Teksti: AILA HOKKANEN ja MARIA KOHTALA
Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC:n) eli kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin uusin raportti on tutkijoiden vakava hätähuuto ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta. Verotus on yksi mahdollinen toimenpide hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Suomen strategia on biopolttoaineissa, mutta tutkijat ovat todenneet tämän riittävän kymmeneksi vuodeksi.
Voisiko työsuhdeautot saada sähköistettyä? Suomi voisi olla hiilineutraali liikenteen osalta viimeistään vuonna 2045. Keinona toimisi siis laajemmin kaiken liikenteen sähköistäminen. Suomella on mahdollisuus vaikuttaa kansainväliseen ilmastopolitiikkaan Euroopan Unionissa. Ensi vuonna EU:n puheenjohtajamaana toimiva Suomen tulee olla nykyistä aktiivisempi Euroopan unionin sisällä, jotta tämä toteutuisi.
Ei ruokaa roskiin
Suomi toimii erittäin kunnianhimoisesti kaikilla tasoilla: tavoitteeksi on asetettu ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Suomessa menee 450 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa roskiin. Pelkästään kuluttajien ruokahävikki vastaa yli sadantuhannen auton päästöjä. Kysymys on viime kädessä ruoan kunnioittamisesta. Teollisuus ja kauppa ovat lähteneet mukaan talkoisiin hävikin vähentämiseksi. Myös elintarvikelain uudistaminen olisi yksi lähestymistapa.
Biokaasun mahdollisuudet
Biokaasua käytetään lämmön ja sähkön tuotantoon, mutta liikenteessä käytettiin biokaasua vuonna 2016 vain 20 gigawattia, vaikka kotimainen vuosituotanto olisi mahdollistanut tähän verrattuna kymmenkertaisen määrän. Biokaasu on kotimainen ja uusiutuva energianlähde, jota voidaan käyttää energiantuotantoon. Biokaasun raaka-aineita ovat muun muassa yhdyskuntien biojätteet, teollisuuden jätteet, ja sivutuotteet, sekä maatalouden peltobiomassat ja kotieläinten lanta.
Kestävä kehitys Ja avohakkuut
Onko puuta tarkoitus käyttää rakentamiseen, vai keitetäänkö siitä vain sellua?
Puut tuottavat happea, ja sitovat hiilidioksidia, jonka runsastuminen on yhteydessä maapallon lämpötilan nousuun. Sipilän hallitus vähentää hiilinieluja sen mukaan, miten puuta käytetään: metsä, jossa on kantoja ja isoja puita, on ilmaston lämpenemisen kannalta nimellisesti uusiutuva energianlähde. Metsän kasvaminen entiselleen kestää vuosikymmeniä, joten hyöty ei ole välitön ilmastonsuojelun kannalta, kun nyt kriittisinä vuosina ilmaston lämpenemistä pyritään rajaamaan 1,5 asteeseen. Puun käyttö energialähteenä on toimimaton ratkaisu, eikä niin merkittävästi parempi vaihtoehto verrattuna turpeeseen tai fossiilisiin polttoaineisiin.
Avohakkuut historiaan
Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus vastaan tehometsätalous: esimerkiksi takavuosien kestämätöntä kehitystä on ollut se, että metsänomistajat on pakotettu avohakkuisiin. Tehometsätaloudessa monitoimikoneella avohakataan suuria alueita kerrallaan, ja sen jälkeen maa käännetään, ja sitten istutetaan puuntaimia, mutta jokin kelopuu tai siemenpuu saatetaan jättää avohakkuun keskelle, sillä lintujen ja liito-oravien pesäpuiden kaato on luonnonsuojelulaissa kielletty. Maapohjan auraus tuhoaa aluskasvillisuuden metsistä, ja monimuotoisuus on kadonnut: sienet ja marjat ovat jääneet saamatta. Niillä on melkoinen taloudellinen arvo ruoan tuotannossa.
Maastotyypistä riippuen kuluu 15–20 vuotta, ennen kuin päätehakkuun jälkeinen nuori metsä sitoo ilmakehästä enemmän hiilidioksidia kuin vieressä oleva vanhempi metsä. Ilmastonmuutoksen vuoksi ei ole varaa odotella tätä aikaa. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on keskeistä estää uuden hiilidioksidin pääsy ilmakehään, ja lisätä metsien pinta-alaa sekä korvata mahdollisimman paljon fossiilisten raaka-aineiden käyttöä, sanoo Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin. Poimintakorjuu työllistää, ja se säästää metsänpohjan aluskasvillisuuden ennallaan.
Miten lisätä maaperän hiilen sitovuutta?
Ihmisten syyllistäminen kulutustottumuksistaan ei toimi, vaan tärkeämpää olisi toimiva julkishallinnollinen ohjaus ja suunnittelu, esimerkiksi investoinnein ja verotuksen keinoin. Kestävää kehitystä on rakentaa liikennettä, asumista, ruoan tuotantoa, tavaroiden tuotantoa ja energiaa, niin että kiinnitetään huomiota julkisiin valintoihin, jotka eivät edistä ilmastonmuutoksen etenemistä. Työllisyys ei ole vastoin ilmastonmuutoksen etenemisen estämistä.
Toisen kirjoittajan nimi korjattu Kotalasta Kohtalaksi klo 11.13.
Aiheesta aiemmin Vasen Kaista -verkkolehdessä
Anna Kontula: milloin hallitus lopettaa ilmastotavoitteista lintsaamisen? (6.9.2018)
Jos metsään haluat mennä nyt (25.6.2018)
Avohakkuut historiaan! -kansalaisaloite on saanut jo yli 15 000 kannattajaa (21.5.2018)
*