Tiistain yhdyskuntalautakunnan esityslistan isoin asia oli Puutarhakadun remontti. Myös Hakametsän jäähallin ympäristön täydennysrakentamista sivuttiin. Siellä kansanliikkeen toiminta on jo tuottanut tulosta.
Puutarhakatu päätettiin remontoida pyörä- ja viherkaduksi. Päätöksestä äänestettiin, ja tulos oli 8–5. Itse äänestin pyöräkadun puolesta. Nimestään huolimatta pyöräkatu ei sulje pois autoja, mutta autot liikkuvat kadulla pyöräilyn ehdoilla pyöräilijöiden kanssa samalla katualueella.
Pyöräkatuja ei Tampereella eikä muuallakaan Suomessa vielä juuri ole, joten kestää varmasti aikansa, ennen kuin uuteen järjestelyyn totutaan. Erillinen pyöräväylä olisi tietysti ollut tutumpi vaihtoehto, mutta minun kantani ratkaisi katuvihreän määrä. Pyöräkatuvaihtoehdossa kadun varteen mahtuu enemmän suuria puita ja muuta kasvillisuutta.
Puita ja muuta kasvillisuutta tarvitaan antamaan varjoa ja imemään pois hulevesia. Puutarhakatu on helteillä melkoinen pätsi. Rankkasateilla taas viemärit eivät tahdo ehtiä viedä vettä pois kaduilta. Tosin pahin tilanne on Satakunnankadulla.
Vähän surkeaa tosin on se, että osa nykyisistä katupuista joudutaan kaatamaan. Nykyisellään puut ovat Puutarhakadun kaupunkikuvan esteettisin elementti, joka edes vähän pehmentää entisen Anttilan talon rujon betonikolossin ankeutta. Puita pitää kaataa, koska katu revitään auki vesi- ja kaukolämpöjohtoremontin takia. Onneksi niiden tilalle istutetaan uusia puita. Remontin jälkeen puita enemmän kuin nyt, vaikkakin tietysti kestää aikansa, ennen kuin uudet puut ovat kunnollisen kokoisia.
Pyöräkaturatkaisussa myös levennetään jalkakäytävää, mikä on hyvä liikuntarajoitteistenkin kannalta, ja oleskelutiloja lisätään esimerkiksi terasseja varten. Keskustan yrittäjätkin olivat vedonneet pyöräkadun puolesta.
Olen kuullut, että kaikissa puolueissa – enimmäkseen oikealla laidalla – ei olla tyytyväisiä tulokseen. Nähtäväksi siis jää, väännetäänkö Puutarhakadusta vielä kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa.
Hakametsän puistoilla on paljon puolustajia
Sitten katsaus Hakametsään. Vanhan jäähallin naapuriin suunnitellaan asuintalokorttelia ja niin kutsuttua hydridikorttelia, johon tulisi liikuntatiloja ja koulu. Alueen kehittämistä kannattavat kaikki, mutta alkuperäisen suunnitelman aikeet tuhota Tartonpuisto ja Uudenkylänpuisto suututtivat paikalliset asukkaat. He keräsivätkin lyhyessä ajassa yli 2 000 allekirjoitusta adressiin, jossa vaadittiin puistojen säilyttämistä.
Kansanliikkeen sinnikkyyden ansiosta suurin osa Tartonpuistosta on jo rajattu rakentamisen ulkopuolelle. Uudenkylänpuistoon on kuitenkin edelleen kaavailtu niin isoa kerrostaloa, että puisto ei oikein enää tuntuisi julkiselta tilalta.
Asemakaavaehdotus oli nähtävillä viime joulukuussa. Siihen tuli 85 muistutusta, mikä on poikkeuksellisen paljon. Muistutuksissa kritisoidaan puistojen muuttamista rakennusmaaksi ja uudisrakentamisen suurta määrää.
Suunniteltu rakennusmassa on suuri, koska asuntorakentamisella on tarkoitus rahoittaa vanhan jäähallin kunnostus ja hybridikorttelin liikuntatilat. Tällainen koplaaminen kuulostaa ehkä kätevältä, mutta kokonaisuudessa pitää ottaa huomioon myös kaupunkikuva ja alueen viihtyisyys. Jos liikuntatilojen rakentamista halutaan rahoittaa rakennusoikeuksia myymällä, tonttimaata voidaan osoittaa myös muualta kuin Hakametsästä.
Puistoihin rakentaminen ei ole kestävä ratkaisu. Tuntuu siltä, että tämän ymmärtävät myös yhä useammat päättäjät. Kaavoitusviranhaltijat saivat evästykseksi etsiä ratkaisuja, jotka säästävät puistoja mahdollisimman paljon. Katsotaan, millaisia vaihtoehtoja syntyy.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton 1. varavaltuutettu ja rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta vastaavan yhdyskuntalautakunnan jäsen Tampereelta. Tällä palstalla hän kertoo kuulumisia lautakunnan kokouksista.
III
Merkintöjä-sarja kokoaa yhteen vasemmistoliiton pirkanmaalaisten luottamushenkilöiden näkökulmia politiikkaan ja päätöksentekoon.