Artikkeli: Ikaalinen, Kihniö, Kuhmoinen, Pirkanmaa, Punkalaidun, Urjala, Vesilahti

18.7.2024 klo 07:48

Ehdokashaku käynnissä: vasemmistoliitolla kannatusta kaikkiin kunnanvaltuustoihin Pirkanmaalla

Vasen Kaista tutkailee kesän juttusarjassa vaaliasetelmia ensi huhtikuun alue- ja kuntavaaleihin Pirkanmaalla, erityisesti vasemmistoliiton näkökulmasta. Sarjan ensimmäisessä osassa ovat luupin alla ne kunnat, joissa vasemmistoliitolla ei päättyvällä vaalikaudella ole yhtään valtuustopaikkaa.

Vasemmistoliiton jäsenet ja muut kannattajat valmistautuvat ensi huhtikuun alue- ja kuntavaaleihin innostus ja itsetunto korkealla. Viime vuoden eduskuntavaalien karvas tappio on enää vain varoittava muisto taktisen äänestämisen vaaroista. Tämän vuoden presidentin- ja europarlamentin vaaleissa vasemmistoliitto on saanut paremman tuloksen kuin sosiaalidemokraatit. Eurovaaleissa vasemmistoliitto oli myös Pirkanmaan toiseksi suosituin puolue. Myös uusimmat kannatusmittaukset näyttävät, että vasemmistoliiton tarjoaman poliittisen vaihtoehdon vetovoima kasvaa. Puhtia vaalityöhön puskee myös Ranskan vasemmistoliittoutuman upea vaalivoitto.

Ehdokkaiden etsiminen huhtikuun alue- ja kuntavaaleihin on jo käynnissä. Ehdokasasettelu voidaan nähdä alue- ja kuntavaalien esivaaleina. Mitä monipuolisempi ja kattavampi ehdokaslista, sitä paremmat edellytykset menestykselle vaaleissa. 

Eduskuntavaalien jälkeen alkanut uusien jäsenten virta vasemmistoliittoon on taas voimistunut eurovaalien jälkeen. Tämä lupaa hyvää myös ehdokashankinnalle kunta- ja aluevaaleissa.

Kirjoitussarja vasemmiston vaalinäkymistä alkaa vaikeimmasta päästä

Vasemmistoliiton varhaisia vaaliasetelmia Pirkanmaalla ensi huhtikuun alue- ja kuntavaaleihin tarkasteleva kirjoitussarja alkaa vaikeammasta päästä: niistä kunnista, joissa vasemmistoliitolla tällä vaalikaudella ei ole yhtään kunnanvaltuutettua, aluevaltuutetusta puhumattakaan.

Näille kunnille yhteistä on suhteellisen pieni koko ja porvarillisten puolueiden vankka asema. Jokaisen kunnan asukasmäärä on laskusuunnassa, Vesilahden loivimmassa. Suurimmassa kunnassa, Ikaalisissa, on vajaat 7 000 asukasta ja pienimmässä, Kihniössä, reilut 2 000. Kuusi kuntaa on 26 prosenttia Pirkanmaan 23 kunnasta, mutta niillä on yhteensä alle 50 000 asukasta, alle 10 prosenttia Pirkanmaan yli puolesta miljoonasta asukkaasta.

Kun pienillä kunnilla on asukasmääräänsä nähden suhteellisesti enemmän valtuustopaikkoja kuin suurilla kunnilla, jaetaan näissä kuudessa kunnassa reilut 17 prosenttia Pirkanmaan valtuustopaikoista. Kun Tampereella on yksi valtuutettu 3 717 asukasta kohden,  on Kihniössä yksi valtuutettu 84 asukasta kohden.

Keskustapuolue, kokoomus ja perussuomalaiset johtavat näitä kuntia. Näillä puolueilla on enimmillään 90 prosenttia valtuustopaikoista – Kihniössä, ja vähimmilläänkin 74 prosenttia paikoista, Ikaalisissa ja Urjalassa.

Pirkanmaalla vasemmistopuolueilla ja vihreillä on yhteensä joka kolmas valtuustopaikka, näissä kuudessa kunnassa joka viides. Keskustalla on 15,8 prosenttia Pirkanmaan valtuustopaikoista, mutta 27,6 prosenttia näiden kuuden kunnan valtuustopaikoista.

Vasemmistoliiton kannalta vaalinäkymät näissä kunnissa ovat vaikeat, mutta eivät suinkaan toivottomat. Ikaalisissa paikasta puuttui viime vaaleissa 10 ääntä. Muissa kunnissa ei paikkaa voinut tulla, sillä niissä ei ollut ehdokkaita. Paikan puuttuminen ei siten johdu siitä, että vasemmistoliitolla ei olisi kannattajia näissä kunnissa. Tämän todistaa muissa kuin kuntavaaleissa saadut äänet.

Jokaisessa kunnanvaltuustossa on tilaa vasemmistoliitolle

Kaikissa kunnissa on vasemmistoliiton kannattajia, ja useimmissa niin monta, että heidän äänensä riittäisivät valtuustopaikan voittamiseen. Kuntavaaleihin osallistuu manner-Suomen 293 kuntaa. Vasemmistoliitto asetti vuoden 2021 kuntavaaleissa ehdokkaita 219 kunnassa ja sai vähintään yhden valtuustopaikan 183 kunnassa. Niitä kuntia, joissa valtuustopaikkaa ei saatu siitä huolimatta, että oli ehdokkaita, oli 36. 

Kuntia, joissa vasemmistoliitolla ei koskaan ole ollut ehdokkaita eikä siten myöskään valtuutettua, on 16. Pirkanmaalla ei ole yhtään tähän ryhmään kuuluvaa kuntaa. Kaikissa Pirkanmaan kunnissa Kihniötä lukuunottamatta on jossain vaiheessa ollut ainakin yksi vasemmistoliiton valtuutettu. Kihniössäkin vasemmistoliitto sai vuoden 2022 aluevaaleissa sellaisen äänimäärän, joka vuoden 2021 kuntavaaleissa olisi riittänyt kahteen valtuustopaikkaan.

Vasemmistoliitto nousee tai palaa useisiin valtuustoihin joka kuntavaalissa

Kun puolue on menettänyt paikkansa kunnanvaltuustossa, on sinne paluu kovan työn takana. Mutta joka vaalissa vasemmistoliittokin on palannut moneen valtuustoon. Pirkanmaalla vasemmistoliitto on palannut Pälkäneen valtuustoon ja pitänyt paikkansa siellä vuoden 2008 vaaleista lähtien pudottuaan valtuustosta vuonna 2004. Samana vuonna vasemmistoliitto menetti paikkansa Vesilahdessa, ja sai sen takaisin vuonna 2008. Seuraavissa vaaleissa paikka tosin taas menetettiin.

Vuoden 2021 kuntavaaleissa vasemmistoliitto kärsi kitkerän tappion. Mutta siitä huolimatta puolue eteni monissa kunnissa, ja palasi moneen valtuustoon: Auraan (edellisen kerran valtuustoon vuonna 2012), Taivassaloon (2008), Enonkoskelle (2008), Lappeenrantaan (2008), Rantasalmelle (2012) ja kahden paikan voimin Nurmekseen (2004).

Vasemmistoliitto voi hyvinkin saada kevään kuntavaaleissa valtuutettuja kaikkiin Pirkanmaan valtuustoihin. Mutta se vaatii ehdokkaita.

Ikaalisissa vasemmistoliitto menetti valtuustopaikkansa hyvin täpärästi

Ikaalisten valtuuston kokoonpanon merkittävin muutos vuoden 2021 kuntavaaleissa oli perussuomalaisten nouseminen valtuustopaikoilla mitaten suurimmaksi puolueeksi keskustan rinnalle kahdella lisäpaikallaan. PS voitti paikan keskustalta ja toisen vasemmistoliitolta, ja syrjäytti samalla sosiaalidemokraatit äänimäärältään toiseksi suurimman puolueen asemasta.

Taulukko 1. Marginaalit ovat todella pieniä. Jos vasemmistoliitto olisi kuntavaaleissa saanut yhtä monta ääntä kuin aluevaaleissa, olisi puolue pitänyt paikkansa Ikaalisten kaupunginvaltuustossa.

Aluevaaleissa kokoomus oli Ikaalisten toiseksi suurin puolue. Vain vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit saivat aluevaaleissa korkeamman äänimäärän kuin kunnallisvaaleissa. Vasemmistoliitolla oli aluevaaleissa yksi ehdokas Ikaalisissa. 

Taulukko 2. Ääniosuuden putoaminen alle kolmen prosentin johti ainoan valtuustopaikan menetykseen.

Vasemmistoliitolla on aikaisemmin ollut yksi valtuutettu Ikaalisten valtuustossa sen jälkeen kun puolue menetti toisen paikkansa vuoden 1996 kuntavaaleissa. Ainoan paikan menetys viime kuntavaaleissa osoittaa jälleen kerran, että jokainen ääni on tärkeä, paikasta jäi puuttumaan 10 ääntä.

Vasemmistoliiton äänimäärät muissa vaaleissa osoittavat, että vasemmistoliitolla on kaikki edellytykset voittaa valtuustopaikka takaisin huhtikuun vaaleissa. Ehdokasmäärää olisi hyvä kasvattaa paikan tai kahden varmistamiseksi.

Vasemmistoliitolle aluevaaleissa äänivyöry Kihniössä 

Perussuomalaiset otti Kihniössä takaisin valtuuston suurimman puolueen aseman viime kuntavaaleissa. Paikan menetti Kyykystä ylös -yhteislista, jolle olisi riittänyt yksi lisä-ääni valtuustopaikkaan.

Taulukko 3. Sosiaalidemokraattien äänimäärä romahti aluevaaleissa verrattuna kuntavaaleihin. Valtaosa äänistä lienee siirtynyt vasemmistoliitolle.

Kuntavaalien ja vuotta myöhemmin pidettyjen aluevaalien tulokset poikkeavat toisistaan suuresti. Keskusta ja perussuomalaiset saivat kuntavaaleissa kumpikin noin kolmasosan äänistä, mutta aluevaaleissa perussuomalaiset oli yksin suurin puolue.

Taulukko 4. Kihniö on oiva esimerkki siitä, kuinka suuri merkitys paikallisella ehdokkaalla voi olla yksittäisen puolueen vaalitulokseen. Vasemmistoliiton ääniosuus moninkertaistui 13 prosenttiin aluevaaleissa paikallisen ehdokkaan myötä.

Vasemmistoliitolla ei ole ollut valtuutettuja Kihniössä, mutta sen edeltäjä, Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (SKDL) sai valtuustopaikan viimeksi vuoden 1980 kuntavaaleissa. Vasemmistoliitolla on viimeksi ollut ehdokkaita Kihniössä vuoden 1996 vaaleissa.

Vuoden 2022 aluevaaleissa vasemmistoliitto sai Kihniössä äänivyöryn. Menestyksen takana oli kunnassa 105 ääntä saanut Hannu Tiainen, joka vuoden 2017 kuntavaaleissa oli noussut valtuustoon Kyykystä ylös -yhteislistalta. Tiainen on Vasen Kaista -verkkolehden  lukijoille tuttu lukuisista kirjoituksistaan. Hän harkitsee asettumista vasemmistoliiton kuntavaaliehdokkaaksi ensi kevään vaaleissa.

Kuhmoinen on kokoomuksen valtakuntaa

Kokoomus on yhdeksällä valtuutetullaan ylivoimaisesti suurin puolue Kuhmoisissa. Viime vaaleissa oikeistovalta vahvistui kunnassa, kun perussuomalaiset sai kaksi lisäpaikkaa, toisen sosiaalidemokraattien ja toisen keskustan kustannuksella.

Taulukko 5. Kokoomus sai kuntavaaleisssa 40 ja aluevaaleissa 60 prosenttia Kuhmoisissa annetuista äänistä.

Porvarillisten puolueiden johtoasema on Kuhmoisissa aivan omaa luokkaansa. Kuntavaaleissa ainoana mukana ollut vasemmistopuolue SDP sai viidenneksen äänistä. Aluevaaleissa SDP:n ja vasemmistoliiton yhteenlaskettu ääniosuus oli 14,1 prosenttia.

Taulukko 6. Europarlamenttivaalit osoittivat, että vasemmistoliitolla on Kuhmoisissakin valtuustopaikkaan riittävä kannatus, kunhan sopivia ehdokkaita löytyy.

Vasemmistoliitto sai valtuustopaikan Kuhmoisissa viimeksi vuonna 1992. Puolueella on ollut kuntavaaliehdokkaita Kuhmoisissa viimeksi vuonna 2008. Silloin ääniä tuli 49 ja ääniosuus oli 3,2 prosenttia. Valtuustopaikkaan olisi viime vaaleissa tarvittu 53 ääntä. Kannatusta valtuustopaikkaan saattaisi hyvinkin riittää, jos muutama vasemmistoliittoa kunnassa äänestävä asettuisi ehdokkaaksi.

Vasemmistoliitolle ja perussuomalaisille tappio Punkalaitumella

Perussuomalaiset lähes tuplasivat valtuustopaikkansa Pirkanmaalla kuntavaaleissa 2021, mutta hävisivät yhden paikan Punkalaitumella. Vasemmistoliitto menetti ainoan paikkansa, sillä puolueella ei ollut ehdokkaita. SDP ja kokoomus voittivat lisäpaikat.

Taulukko 7. Keskustapuolueen johtoasema Punkalaitumella vahvistui aluevaaleissa. Se oli ainoa kuntavaaleihin osallistunut puolue, joka aluevaaleissa kasvatti äänimääräänsä kuntavaaleihin verrattuna.

Punkalaitumella mikään muu puolue ei ole uhannut keskustapuolueen asemaa. Se on pitkään saanut yli kolmanneksen kunnassa annetuista äänistä, Aluevaaleissa keskustan johto vankistui, puolue lähestyi jo enemmistöasemaa kunnassa 46 prosentin ääniosuudellaan.

Taulukko 8. Punkalaidun on niitä kuntia, joissa vasemmistoliiton kannatus riittää paikkaan kunnanvaltuustossa, kunhan ehdokkaita olisi.

Punkalaitumella vasemmistoliitolla on viime kuntavaaleihin asti ollut kunnanvaltuutettu, aikoinaan jopa kolme. Vuoden 2017 kuntavaaleissa paikkaa varmisteltiin vaaliliitolla sosiaalidemokraattien kanssa. Viime vaaleissa paikka jäi saamatta, koska ehdokasta ei löytynyt.

Urjalan valtuuston ovi on ammollaan vasemmistoliiton valtuutetulle

Vuoden 2012 kuntavaaleissa neljä puoluetta sai kukin yli 20 prosenttia äänistä, kannatuksen mukaisessa järjestyksessä keskusta, SDP, PS ja kokoomus. Vuoden 2017 kuntavaaleissa keskusta vahvistui, demarit pitivät kakkospuolueen paikkansa ja perussuomalaisten kannatus romahti. Viime kuntavaaleissa kokoomus harppasi toiseksi keskustan tuntumaan.

Taulukko 9. Kamppailu Urjalan valtuustopaikoista kiristyi vuoden 2017 vaaleissa, kun valtuustopaikkoja vähennettiin neljällä.

Aluevaaleissa keskusta ja kokoomus pitivät kärkipaikat, mutta ainoana edellisen vuoden kuntavaaleihin nähden äänimääräänsä kasvattanut puolue, perussuomalaiset, ohitti demarit. Kolme kärkipuoluetta sai yli 75 prosenttia äänistä.

Taulukko 10. Urjalasta löytyy hyvinkin niin monta vasemmistoliittoa eri vaaleissa äänestävää kansalaista, että paikka kunnanvaltuustossa voisi toteutua heidän äänillään, kunhan kuntavaaliehdokkaita löytyisi.

Vasemmistoliitto on saanut valtuustopaikan Urjalassa kerran, vuoden 1992 vaaleissa. Ehdokkaita oli viimeksi vuonna 2000. Silloin 43 ääntä ei riittänyt valtuustopaikkaan. Muissa kuin kuntavaaleissa vasemmistoliitto on tuon jälkeen saanut paljon korkeampia äänimääriä.

Palaako vasemmistoliitto Vesilahden valtuustoon toistamiseen?

Vesilahden kunnanvaltuustossa on tapahtunut paljon muutoksia. Vuonna 2008 valitussa valtuustossa oli yksi vasemmistoliiton ja viisi Vesilahden sitoutumattomien jäsentä, perussuomalaisia ei yhtään. Vasemmistoliitto ja sitoutumattomat ovat sen jälkeen pudonneet valtuustosta ja perussuomalaisista on tullut valtuuston kolmanneksi suurin puolue. Mutta se ei ole muuttunut, että keskusta ja kokoomus ovat valtuuston ylivoimaisesti suurimmat puolueet.

Taulukko 11. Kamppailu Vesilahden valtuustopaikoista kiristyi vuoden 2017 vaaleissa, kun valtuustopaikkoja vähennettiin peräti kuudella.

Aluevaaleissa kokoomus syrjäytti keskustan kärkipaikalta ja SDP ohitti perussuomalaiset, yhden äänen turvin tosin. Perussuomalaiset ovat kaksissa viime kuntavaaleissa saaneet enemmän ääniä kuin demarit. 

Taulukko 12. Vasemmisto on lukuisissa vaaleissa saanut sen äänimäärän, joka Vesilahdessa riittäisi valtuustopaikkaan. Mutta ilman kuntavaaliehdokkaita ei saa valtuustopaikkoja.

Vasemmistoliitto on jo kerran näyttänyt Vesilahdella, että valtuustosta putoaminen ei tarkoita sitä, ettei sinne voisi palata. Vasemmistoliiton perustamista seuranneilla kolmella vaalikaudella puolueella oli paikka Vesilahden kunnanvaltuustossa, mutta vuoden 2004 vaaleissa paikka menetettiin. Vuoden 2008 vaaleissa paikka otettiin takaisin 108 äänen ja 5,1 prosentin ääniosuuden voimalla. Sen jälkeen vasemmistoliitolla ei ole ollut kunnassa ehdokkaita, vaikka valtuustopaikkaan riittävää kannatusta valtakunnallisissa vaaleissa onkin.

Joka kolmas kansalainen voisi äänestää vasemmistoliiton ehdokasta

Vasemmistoliiton tavoitteita ja politiikkaa sydämensä pohjasta tukeva kansalainen ei välttämättä ole halukas ryhtymään vasemmistoliiton ehdokkaaksi, varsinkaan sellaisessa kunnassa, jossa vasemmistoliiton kannatus on heikkoa, eikä valtuustossa ole yhtään puolueen edustajaa.

Jos yksi ehdokas saadaan mukaan, on seuraavien ehdokkaiden saaminen helpompaa. Useammalla ehdokkaalla saadaan parempi kattavuus eri puolille kuntaa, ja monipuolisempi ammatti- ja ikäedustus. Porukassa vaalityötä on mukavampi tehdä. 

Useamman ehdokkaan lista on myös uskottavampi. Jos vasemmistoliitolla on vain yksi ehdokas, mutta demareilla ja vihreillä edustavat ehdokaslistat, voi käydä niin, että vasemmistoliittoa sympatisoiva äänestäjä äänestää varmuuden vuoksi naapurin listaa varmistaakseen, että oma ääni ei menisi hukkaan.

Monien äänestäjätutkimusten mukaan yli 30, jopa 38 prosenttia äänioikeutetuista voi ajatella äänestävänsä vasemmistoliiton ehdokasta. Mutta suuri osa samoista äänestäjistä tuntee myös voivansa äänestää sosiaalidemokraattista tai vihreiden ehdokasta. Näin usein tapahtuukin. 

Kunta- ja aluevaaleissa paikallisten ehdokkaiden rooli korostuu verrattuna valtakunnallisiin vaaleihin. Siksi on tärkeä antaa jokaiselle vasemmistoliiton potentiaaliselle kannattajalle syy äänestää puoluetta myös paikallisen ehdokkaan muodossa.

|||

Vasemmistoliiton vaaliasetelmat Pirkanmaalla alue- ja kuntavaaleissa 2025 -kirjoitussarja
Neliosaisen kirjoitussarjan Ilmestyneet osat:

Vasemmistoliitolla on eniten kasvun varaa pienissä kunnissa (2.8.2024)
Ehdokashaku käynnissä: vasemmistoliitolla kannatusta kaikkiin kunnanvaltuustoihin Pirkanmaalla (18.7.2024)
Pirkanmaan keskisuurissa kunnissa on reilu viidennes alueen asukkaista mutta liki kolmannes valtuustopaikoista (2.9.2024)

|||

Liitetaulukot:

Julkaisemme alla vastaavat koko Pirkanmaata koskevat taulukot kuin kirjoituksessa kunkin kunnan kohdalla.

Liitetaulukko 1 Puolueiden äänimäärät ovat yleisesti eurovaaleissa pienemmät kuin korkeamman äänestysprosentin kuntavaaleissa. Vain vasemmistolla eurovaalien äänimäärä oli kuntavaalien äänimäärää korkeampi ja vain vasemmistoliiton ja vihreiden äänimäärä oli eurovaaleissa korkeampi kuin aluevaaleissa.

 

Liitetaulukko 2. Vasemmistoliiton kannatus on vahvistunut Pirkanmaalla vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Vuoden 2023 eduskuntavaalien poikkeuksellisen suuri notkahdus selittyy pääosin sillä, että Pirkanmaalla ehdokkaana ollut Sanna Marin sai 11,5 prosenttia vaalipiirin äänistä.

Lisää aiheesta muualla verkossa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *