Kolmasosa Manner-Suomen kunnanvaltuustoista joutuu tulemaan toimeen ilman vasemmistoliiton valtuustoryhmää ja 60 kunnanvaltuustossa on vain yksi vasemmistovaltuutettu. Vasemmistoliiton kannatuksen nousun ansiosta näihin lukuihin tulee muutos ensi kevään kuntavaaleissa.
Manner-Suomessa on 293 kuntaa. Vasemmistoliiton kannatus on keskimäärin heikointa alle 10 000 asukkaan kunnissa, joita on 197. Näistä kunnista 107, siis yli puolet, on ilman vasemmistoliiton valtuutettua. Jokaisessa kunnassa on kuitenkin vasemmistoliiton äänestäjiä valtakunnallisissa vaaleissa. Useimmissa ilman vasemmistovaltuutettua olevista kunnista saisi valtakunnallisten vaalien äänillä ainakin yhden paikan kunnanvaltuustossa.
Tässä kirjoitussarjassa jaetaan kunnat kolmeen suuruusluokkaan asukasmäärän mukaisesti. Tässä osassa tarkastelemme niitä Pirkanmaan kuntia, joissa on alle 10 000 asukasta. Seuraavissa sarjan kirjoituksissa tarkastellaan kuntia, joissa on 10 000–30 000 asukasta ja lopuksi yli 30 000 asukkaan kuntia. Kirjoituksessa tehdään jatkossa tekstiä sujuvammaksi kirjoittamalla pienet kunnat, kun puhutaan alle 10 000 asukkaan kunnista, keskisuuret kunnat kun viitataan 10 000–30 000 asukkaan kuntiin ja suuret kunnat kun puhe on yli 30 000 asukkaan kunnista.
Pirkanmaalla on 23 kuntaa, joista 13 on pientä, seitsemän keskisuurta ja neljä suurta kuntaa. Kirjoitussarjan tiedoissa Kuhmoisten kunnan tiedot ovat mukana Pirkanmaan luvuissa, vaikka kunta siirtyi Keski-Suomesta Pirkanmaahan vasta vuonna 2021.
Sarjan ensimmäisessä osassa punnittiin ensi kevään alue- ja kuntavaalien asetelmia niissä kuudessa Pirkanmaan kunnassa, joissa vasemmistoliitolla ei tällä hetkellä ole valtuutettuja. Tässä kirjoituksessa ovat yksityiskohtaisen tarkastelun alla ne seitsemän pientä kuntaa, joissa vasemmistoliitolla on ainakin yksi valtuutettu. Aluksi kuitenkin tarkastellaan yleisiä tietoja kaikista 13 pirkanmaalaisesta pienestä kunnasta.
Pirkanmaan 13 pienimmässä kunnassa vasemmistoliiton ääniosuus oli kuntavaaleissa 4,8 prosenttia (koko Pirkanmaalla 8,5 prosenttia) ja aluevaaleissa 2022 7,0 prosenttia (Pirkanmaalla 10,7)
Pienissä kunnissa vasemmistoliiton kannatus on näin huomattavasti heikompi kuin suuremmissa kunnissa. Näin ei tarvitsisi olla. Kokoomus ja SDP saavat keskimäärin suunnilleen yhtä suuren suhteellisen kannatuksen kussakin kolmessa kuntaryhmässä. Keskusta ja perussuomalaiset pärjäävät paremmin pienissä kuin suurissa kunnissa. Vain vihreät ja vasemmistoliitto saavat keskimääräistä huomattavasti heikomman kannatuksen pienissä kunnissa.
Ei ole kuitenkaan olemassa mitään kohtalon sanelemaa sääntöä sille, ettei vasemmistoliitto voisi menestyä pienissäkin kunnissa. Vasemmistoliitolla on valtuutettu Pirkanmaan pienimmässä kunnassa, Juupajoella. Vasemmistoliiton kannatus kunnallisvaaleissa 2021 oli Mänttä-Vilppulassa 8,2 ja Orivedellä 8,8 prosenttia.
Ehdokasasettelu on eräänlainen esivaali
Ehdokasasettelu ei ratkaise vaaleja, mutta määrää hyvin pitkälle ne olosuhteet, joissa vaalityötä tehdään. Jokainen kylä ja kaupunginosa, jokainen ikäryhmä, ammattiala ja harrastuspiiri jossa ei ole ehdokasta kaventaa vaalityön kenttää.
Vaaleissa ei ole täyte-ehdokkaita eikä varsinkaan kuntavaaleissa. Jokainen ehdokas tuo vasemmiston vaalilistalle muutaman sellaisen sukulaisen, ystävän, harrastus- tai työtoverin äänen, jota vasemmistoliitto ei muuten saisi. Ja varsinkin kuntavaaleissa paikan saaminen on usein muutamasta äänestä kiinni. Tämä näkyy hyvin myöhemmin tämän kirjoituksen kuntakohtaisissa tiedoissa.
Nuoret kannattavat vasemmistoliittoa, mutta missä he ovat
Helsingin Sanomien teettämä heinäkuun kannatusmittaus kertoo, että vasemmistoliitto on ylivoimaisesti suosituin puolue 18–24 vuotiaiden keskuudessa. Peräti 23,7 prosenttia nuorista aikuisista ilmoitti kannattavansa vasemmistoliittoa.
Mittaustulos on sangen innostava, mutta asettaa suuret haasteet ehdokasasettelulle ja muulle vaalityölle. Vasemmistoliiton yli 10 prosentin kannatus nuorten keskuudessa on ollut tiedossa pitkään, mutta nuorten saaminen mukaan kuntavaalityöhön ei ole onnistunut hyvin.
Kun kaikista Manner-Suomen kuntavaaliehdokkaista alle 30-vuotiaita vuoden 2021 vaaleissa oli 8,5 prosenttia, oli heitä vasemmistoliiton ehdokkaista 8,1 prosenttia. Pirkanmaan kaikista ehdokkaista 8,7 prosenttia oli alle 30-vuotiaita, mutta Pirkanmaan vasemmiston ehdokkaista vain 6,4 prosenttia. Alle 10 000 asukkaan pirkanmaalaiskunnissa ei ollut yhtään alle 30-vuotiasta vasemmistoliiton ehdokasta.
Valtuutettujen osalta Pirkanmaan vasemmiston luvut ovat vielä heikommat. Koko maan valtuutetuista alle 30-vuotiaiden osuus oli 5,5 prosenttia, vasemmistoliiton valtuutetuista 5,1 prosenttia. Pirkanmaan valtuutetuista alle 30-vuotiaita on 5,6 prosenttia, mutta vasemmistovaltuutetuista vain 4,4 prosenttia. Pirkanmaalla valittiin vain kaksi alle 30-vuotiasta vasemmistovaltuutettua, yksi Tampereella ja toinen Valkeakoskella.
Pienissä kunnissa ikärakenne aiheuttaa ongelmia puolueelle, jonka kannatuksesta suuri osa tulee nuorten keskuudesta. Suomen väestöstä oli vuonna 2012 yli 64-vuotiaita 18,8 prosenttia ja vuonna 2022 jo 23,3 prosenttia, Pirkanmaalla vastaavasti 18,8 ja 22,4 prosenttia. Mutta Pirkanmaan pienissä kunnissa yli 64-vuotiaiden kansalaisten osuus on paljon korkeampi, Vesilahtea lukuun ottamatta yli 30 prosenttia.
Tässä vielä yhteenveto kuntavaalien 2021 ehdokkaiden keski-iästä: Manner-Suomen kaikkien ehdokkaiden keski-ikä oli 50 vuotta, vasemmistoliiton ehdokkaiden 50,7 vuotta. Pirkanmaan kaikkien ehdokkaiden keski-ikä oli 49,3 vuotta, Pirkanmaan vasemmiston 50,5 vuotta. Pirkanmaan pienissä kunnissa vasemmistoliiton ehdokkaiden keski-ikä oli 56,2 vuotta.
Huhut miesten katoamisesta vasemmistoliitosta ovat perättömiä
Eri vaalitutkimukset ja kyselyt kertovat, että vasemmistoliitto on erityisen suosittu alle 40-vuotiaiden suurimmissa kaupungeissa asuvien naisten keskuudessa. Tästä on päätelty, että miehet ovat kadonneet vasemmistoliitosta. Tämä on huoli ilman perusteita, vasemmistoliitto on ainakin kuntavaalityössä edelleen miesvoittoinen puolue.
Mielikuva miesten kaikkoamisesta vasemmistoliitosta perustuu siihen, että valtakunnallisissa vaaleissa vasemmistoliiton naisehdokkaat ovat saaneet paljon enemmän ääniä kuin miesehdokkaat. Kuntavaaleissa asiat ovat kuitenkin eri tolalla. Miesehdokkaita ja miesvaltuutettuja on edelleen enemmän kuin naisehdokkaita ja naisvaltuutettuja. Naisehdokkaat tosin ottivat viime kuntavaaleissa enemmistön, 54 prosenttia vasemmiston äänistä.
Kuntavaalikamppailun eturivissä olevat ehdokkaat tekevät monasti suurimman osan käytännön vaalityöstä, ja suurin osa ehdokkaista on miehiä. Viime kuntavaaleissa miesten osuus Pirkanmaan kaikista kuntavaaliehdokkaista oli 59 prosenttia ja vasemmistoliiton ehdokkaista 54 prosenttia. Pirkanmaan valtuustoihin valituista 58 prosenttia oli miehiä, vasemmistovaltuutetuista 42 prosenttia. Alle 10 000 asukkaan kunnissa Pirkanmaalla miesten osuus valituista oli 59 prosenttia, vasemmistovaltuutetuista miesten osuus oli 55 prosenttia.
Kansalaiset, joiden naapuri on kaukana, äänestävät harvemmin vasemmistoliittoa
On vielä ainakin yksi tilasto, jolla on selvä yhteys vasemmistoliiton suosioon, taajama-aste. Taajamaksi kutsutaan vähintään 200 asukkaan rakennusryhmää, jossa rakennusten väli on korkeintaan 200 metriä. Kunnan taajama-aste puolestaan määräytyy siitä, kuinka suuri osuus kunnan väestöstä asuu taajamissa.
Manner-Suomen taajama-aste on 86,8, Pirkanmaan 88,9. Pirkanmaan pienissä kunnissa taajama-aste on keskimäärin 55,7. Niissä Pirkanmaan kunnissa, joissa vasemmistoliitolla ei ole valtuutettuja, taajama-aste on keskimäärin alle 50. Korkein pienten kuntien taajama-aste on niissä pienissä kunnissa, joissa vasemmistoliiton kannatus on suhteellisen korkea, Orivedellä (72,7) ja Mänttä-Vilppulassa (83,2).
Vasemmistoliittolaisilla ei ole kuitenkaan mitään syytä heittää pyyhettä kehään pienimmän taajama-asteen kunnissa. Keskimääräinen taajama-aste niissä 10 kunnassa, joissa vasemmistoliiton kannatusosuus on suurin, on sama taajama-aste kuin Pirkanmaan pienillä kunnilla. Pienenkin taajama-asteen kunnissa vasemmistoliitolla voi siis olla suuri kannatus.
Seuraavassa katsotaan yksityiskohtaisemmin vaalinäkymiä niissä pienissä Pirkanmaan kunnissa, joita ei käsitelty kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa.
Keskusta on menettänyt valta-asemansa Juupajoella
Juupajoki on Pirkanmaan pienin kunta. Keskusta on ollut suurin puolue, mutta myös työväenpuolueet ovat olleet vahvoja Korkeakosken kenkätehtaan ja muun teollisuuden ansiosta.
Vuonna 2012 kunnanvaltuustoon valittiin yhdeksän keskustan, kuusi sosiaalidemokraattien ja viisi kokoomuksen edustajaa. Vasemmistoliitto sai paikan, muut puolueet eivät yhtään.
Vuonna 2021 valittu valtuusto on kokoonpanoltaan erilainen. Kokoomus, keskusta ja SDP saivat kukin neljä paikkaa, kokoomus suurimman äänipotin. Perussuomalaiset sai kolme paikkaa, vihreät ja vasemmistoliitto yhden. Keskusta on menettänyt puolet kannatuksestaan, pääosan siitä perussuomalaisille.
Aluevaaleissa vuonna 2022 sosiaalidemokraatit saivat eniten ääniä. Yhtään Juupajoen edustajaa ei valittu Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuustoon.
Vasemmistoliiton paikka valtuustossa on vakaalla pohjalla, viime kuntavaaleissa vasemmistonvaltuutetun sija oli 13. Viimeisenä valitun valtuutetun vertausluku oli 47,7.
Vasemmistoliiton valtuustopaikkojen nostaminen kahteen ei ole mahdotonta, mutta äänimäärän nostaminen noin sataan vaatinee ainakin kahden ehdon täyttymistä: ehdokasmäärän nostamista ja nuortenkin ehdokkaiden asettamista.
Viime kuntavaaleissa vasemmistoliitolla oli vain neljä ehdokasta. Juupajoen kuntavaaliehdokkaiden keski-ikä oli 49 vuotta, mutta vasemmistoliiton ehdokkaiden keski-ikä 59 vuotta. Vasemmistoliiton nuorin ehdokas oli 53-vuotias.
Vasemmistoliiton valtuutetuksi Juupajoella valittiin lähihoitaja Tarja Karvinen.
SDP on ääniosuuden laskusta huolimatta edelleen suosituin Mänttä-Vilppulassa
Kun Mänttä ja Vilppula yhdistettiin vuonna 2008, yhdistettiin kaksi kuntaa, joissa työväenpuolueiden asema oli vahva. Vilppulassa demarit saivat vuoden 2004 kuntavaaleissa 35,4 ja vasemmistoliitto 7,0 prosenttia äänistä, Mäntässä demarit 41,7 ja vasemmistoliitto 10,7 prosenttia. Mäntässä oli työväenpuolueiden enemmistö.
Vielä vuoden 2017 kuntavaaleissa työväenpuolueet saivat Mänttä-Vilppulassa yli 40 prosenttia äänistä, SDP 33,5 ja vasemmistoliitto 7,5 prosenttia. Viime vaaleissa SDP menetti yli seitsemän prosenttia ääniosuudestaan, perussuomalaiset nostivat samalla omaa ääniosuuttaan 5,4 prosentilla. Vasemmistoliiton kannatus hieman nousi,
Keskusta on pitänyt asemansa kaupungin toiseksi suurimpana puolueena vakaalla 22 prosentin ääniosuudellaan kuntavaaleissa 2012–2021.
Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston ryhmäjako on muuttunut vaalien jälkeen. Uutena on aloittanut kaksijäseninen valtuustoryhmä Suunta. Vastaavasti keskustan valtuustoryhmän jäsenmäärä laski kuuteen ja perussuomalaisten valtuustoryhmän viiteen.
Aluevaaleissa Mänttä-Vilppula ei saanut yhtään paikkaa Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuustoon.
Vasemmistoliiton valitut saivat viime kuntavaaleissa sijat 9 ja 22. Vasemmistoliiton ensimmäisen varavaltuutetun sija oli 34 – hänet olisi valittu, ellei valtuuston kokoa olisi pienennetty 35:stä 31:een.
Kolmas paikka ei totisesti jäänyt kauas. Jos vasemmistoliitto olisi saanut 21 ääntä enemmän, puolue olisi päässyt viimeisen paikan arvontaan. 22 lisä-äänellä vasemmistoliitto olisi saanut kolmannen valtuustopaikan perussuomalaisten kustannuksella.
Vasemmistoliitolle valtuustopaikan lisääminen kevään vaaleissa on mahdollista. Tavoitteen toteuttamista varmistaisi kaksi toisiinsa liittyvää asiaa: pitäisi lisätä ehdokkaita ja saada mukaan nuoriakin ehdokkaita.
Kuten taulukko 6 näyttää, oli ehdokasmäärä enää viisi viime vaaleissa. Viidellä ehdokkaalla ei saa sosiaalisesti, ikäryhmittäisesti ja alueellisesti kattavaa ehdokaslistaa. Viime vaaleissa Mänttä-Vilppulan ehdokkaiden keski-ikä oli 52 vuotta, vasemmistoehdokkaiden 61 vuotta. Vasemmistoliiton nuorin ehdokas oli 52-vuotias.
Mänttä-Vilppulan vasemmistoliiton valtuustoryhmään valittiin sairaanhoitaja Anneli Helander ja eläkkeellä oleva CNC-koneistaja Pentti Paananen.
Kokoomus ja SDP ovat Oriveden valtapuolueet
Sosiaalidemokraatit ja kokoomus ovat Oriveden vahvoja puolueita. Kunnallisvaaleissa niiden yhteenlaskettu ääniosuus on kuntavaaleista toiseen yli 50 prosenttia. Vasemmistoliitto saa kuntavaaleissa lähes kymmenyksen äänistä, valtakunnallisissa vaaleissa usein enemmänkin.
Viime kuntavaaleissa sekä demarit että keskusta menettivät valtuustopaikan, perussuomalaiset voitti kaksi paikkaa.
Vuoden 2022 aluevaaleihin asetettiin Orivedeltä 11 ehdokasta. Keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset saivat paikan aluevaltuustossa. Oriveden vasemmiston ehdokas toimitusjohtaja, kehityspäällikkö Reijo Kahelin valittiin aluevaltuuston varajäseneneksi.
Kaupunginvaltuuston vaalissa vuonna 2021 vasemmiston valtuutetuiksi valittujen sijat olivat 8, 20 ja 31. Vasemmisto siis sai viimeisen paikan. Vasemmistoliitto sai vaalissa 372 ääntä. Jos ääniä olisi ollut kuusi ääntä vähemmän, olisi viimeinen paikka arvottu vasemmiston ja perussuomalaisten kesken. Jos seitsemän vasemmistoliittoa äänestänyttä olisi jättänyt äänestämättä, olisi vasemmiston ollut tyytyminen kahteen valtuustopaikkaan Oriveden valtuustossa.
Vasemmiston ehdokkaiden ikäjakauma kuntavaaleissa 2021 oli samaa luokkaa kuin kaikilla Oriveden ehdokasasettajilla keskimäärin, 50 vuotta. Vasemmistoliitolla oli kaksi alle 30-vuotiasta ehdokasta, nuorin 26-vuotias.
Vasemmistoliiton Oriveden valtuustoryhmään valittiin suuhygienisti Anne Kahelin, kehittämispäällikkö Reijo Kahelin ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Mari Lind.
Parkano on vahvasti porvaripuolueiden komennossa
Keskusta on ollut Parkanon valtapuolue, joka kuntavaaleissa sai kolmanneksen parkanolaisten äänistä. Kuntavaaleissa 2021 keskusta sai vielä neljänneksen äänistä, mutta kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit nousivat jo 20 prosentin kannatuksen tuntumaan. Vuoden 2017 kuntavaaleissa SDP nousi Parkanon toiseksi suurimmaksi puolueeksi, mutta hävisi kaksi paikkaa vuoden 2021 vaaleissa ja joutui tyytymään viidenteen sijaan. Keskusta piti ykköspuolueen paikan, vaikka hävisi neljä paikkaa, kristillisdemokraatit voittivat viisi paikkaa.
Vuoden 2022 Pirkanmaan aluevaaleissa oli seitsemän parkanolaista ehdokasta. Kristillisdemokraatit ja keskusta saivat paikan aluevaltuustossa.
Vasemmistoliitto menetti toisen paikkansa Parkanon kaupunginvaltuustossa vuoden 2021 kuntavaaleissa. Vasemmiston valtuutettu valittiin sijalta 20, ensimmäisen varavaltuutetun sija oli 41, kaukana valintarajasta. Kahteen valtuustopaikkaan olisi tarvittu 192 ääntä, vasemmistoliiton äänimäärä oli 145, uupumaan jäi 47 ääntä.
Parkanon kuntavaaliehdokkaiden keski-ikä oli 51 vuotta. Vasemmistoliiton ehdokkaiden keski-ikä oli 60 vuotta. Vasemmistoliiton nuorin ehdokas oli 38-vuotias, ja ehdokasmäärä laski viiteen. Ehdokaslistan kasvattamisen ja kattavuuden lisäämisen myötä voisi Parkanon vasemmisto saada ensi kevään vaaleissa ne 200 ääntä, joilla toinen valtuustopaikka saadaan takaisin.
Vasemmistoliiton valtuutetuksi valittiin metallimies Antero Pihlajamäki.
Kokoomus ja keskusta johtavat Pälkäneellä
Kokoomus on ollut vaaleissa kuin vaaleissa Pälkäneen ykköspuolue ja keskusta yhtä varmasti kakkonen. Pälkäneellä puolueiden kannatuksessa kuntavaaleissa on yksi erityispiirre: vihreät on menestynyt paremmin kuin perussuomalaiset.
Suurimmat muutokset Pälkäneen valtuustossa viime vaalien jälkeen oli kahden paikan tappiot kokoomukselle ja demareille, kolmen paikan voitto perussuomalaisille.
Vuoden 2021 kuntavaaleissa Pälkäneen valtuusto sai valtuutetun, joka ei edusta eduskuntapuolueita: Terve Pälkäne -yhteislista sai paikan.
Vaalien jälkeen valtuuston kokoonpano on muuttunut siten, että perussuomalaisten ryhmä pieneni yhden valtuutetun erkaannuttua siitä omaksi valtuustoryhmäkseen.
Vuoden 2022 aluevaaleissa pälkäneläisiä ehdokkaita oli peräti 12, vasemmistoliitollakin kaksi. Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuustoon ei valittu ketään Pälkäneeltä.
Vuoden 2021 kuntavaaleissa vasemmistoliiton ainoa valtuutettu valittiin sijalta 22, ja ensimmäinen varavaltuutettu oli sijalla 45, kaukana valintarajasta. Kahteen valtuustopaikkaan vasemmistoliitto olisi tarvinnut 203 ääntä. Vuoden 2017 kuntavaaleissa vasemmistoliitto sai 213 ääntä, mutta se ei riittänyt toiseen valtuustopaikkaan. Toisesta valtuustopaikasta puuttui tuolloin seitsemän ääntä.
Pälkäneen kaikkien kuntavaaliehdokkaiden keski-ikä vuoden 2021 kuntavaaleissa oli 49 vuotta, vasemmistoliiton ehdokkaiden 55 vuotta. Vasemmistoliiton nuorin ehdokas oli 34-vuotias, toiseksi nuorin 36-vuotias. Vaikka vasemmistolla oli yksi ehdokas enemmän kuin edellisissä vaaleissa, ei viiden ehdokkaan lista ole kovin kattava. Jos ehdokasasettelu ensi kevään vaaleihin onnistuu hyvin, on toinen valtuustopaikka hyvinkin mahdollinen.
Vasemmistoliiton valtuutetuksi valittiin eläkkeellä oleva muurari Vilho Nikkanen.
Ruovedellä tapahtui vallankumous
Ruoveden valtapuolue on ollut keskusta ja kakkospuolue kokoomus. Ne ovat yhdessä saaneet enemmistön valtuustopaikoista. Viime kuntavaaleissa johtokaksikon valta murtui, Sitoutumattomat olivat jo vuoden 2012 vaaleissa saaneet valtuustopaikan ja 2017 vaaleissa kolme, mutta viime kuntavaaleissa tapahtui vallankumous. Ruoveden Etu yhteislista nousi valtuuston suurimmaksi ryhmäksi seitsemän valtuutetun voimin, ja Ruoveden Sitoutumattomat yhteislistakin sai kaksi paikkaa. Keskusta menetti viisi ja kokoomus kaksi paikkaa, sitoutumattomat saivat 42 prosenttia valtuustopaikoista.
Ruoveteläisiä aluevaaliehdokkaita 2022 oli 11. Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuustoon ei kuitenkaan valittu yhtään Ruoveden edustajaa.
Viime kuntavaaleissa vasemmistoliiton valtuutetun sijaluku oli 11 ja varavaltuutetun 26. Kahteen paikkaan olisi tarvittu 167 ääntä, siitä puuttui 23 ääntä.
Ruoveden kaikkien kuntavaaliehdokkaiden keski-ikä oli viime kuntavaaleissa 54 vuotta, vasemmistoliiton ehdokkaiden keski-ikä 68 vuotta. Nuorin ehdokas 66-vuotias. Vasemmistoliitolla oli vain kolme ehdokasta.
Jos ehdokasasettelu ensi kevään vaaleihin onnistuu paremmin, on kahden paikan voittaminen hyvin todennäköistä, onhan vasemmistoliitolla kunnassa reilusti yli 200 potentiaalista kannattajaa.
Ruoveden vasemmistovaltuutettu on eläkkeellä oleva ylioppilas Raimo Leppänen.
Virroilla porvaripuolueiden kannatuskäyrät sahaavat
Virtain kuntavaalituloksissa on riittänyt mäkistä maastoa ja yllättäviä käänteitä. Keskusta on säilyttänyt suurimman puolueen asemansa, vaikka onkin menettänyt paikkojaan. Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannatuskäyrät ovat sahanneet. Kehitystä kuvataan sarjoilla, jotka sisältävät porvaripuolueiden paikkamäärät 27-paikkaisessa kaupunginvaltuustossa vuosien 2012, 2017 ja 2021 kuntavaaleissa: keskusta 11-9-8; kokoomus 4-6-1; PS 4-0-4.
Porvaripuolueiden kannatusta ovat leikanneet yhteislistat. Vuoden 2017 vaaleissa Virtain sitoutumattomien yhteislista sai kolme paikkaa, vuoden 2021 vaaleissa Virtain Valtin yhteislista peräti 23,3 prosenttia äänistä ja kuusi valtuustopaikkaa.
Sosiaalidemokraattien paikkamäärä putosi viime vaaleissa kuudesta viiteen. Vasemmistoliitto on saanut kolmissa puheena olevissa vaaleissa kaksi ja kristillisdemokraatit yhden paikan.
Virroilta oli aluevaaleissa yhdeksän ehdokaista, mutta yhtään virtolaista ei valittu Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuustoon.
Vasemmistoliiton toinen paikka tuli niukin naukin. Jos vasemmisto olisi saanut kahdeksan ääntä vähemmän, olisi toinen paikka jäänyt saamatta. Kolmeen valtuustopaikkaan jäi pitkä matka, sillä kolmanteen paikkaan olisi tarvittu 321 ääntä.
Vasemmistoliiton kuntavaaliehdokkaiden keski-ikä oli viime vaaleissa 54 vuotta, sama kuin kaupungin kaikkien ehdokkaiden keski-ikä. Vasemmiston nuorin ehdokas oli 32-vuotias.
Vasemmistoryhmän jäseniksi Virtain kaupunginvaltuustoon valittiin vesihuoltolaitoksen hoitaja (nykyinen jätevesiasiantuntija) Katja Kotalampi ja eläkkeellä oleva yrittäjä Pauli Kotalampi.
Yli puolet valtuustopaikoista on pienissä kunnissa
Vielä ei ole tiedossa, miten kunnat muuttavat valtuustopaikkojensa lukumäärää ensi kevään vaaleihin. Tällä vaalikaudella valtuustopaikkoja on 8 859. Niistä pienissä kunnissa on 4 522, siis 51 prosenttia. Pirkanmaalla valtuustopaikkoja on 773, pienissä kunnissa 319, siis 41 prosenttia.
Voidaan siis ajatella, että vaalityö pienissä kunnissa on kaikkein tärkeintä, jos tavoitteena pitää valtuustopaikkojen lukumäärää. Vasemmistoliiton ehdokkaista 28 prosenttia asetetaan pienissä kunnissa, mutta vasemmistoliiton valtuustopaikoista 232, 46 prosenttia on pienissä kunnissa. Kuitenkin kaikista maan kunnanvaltuutetuista alle 10 000 asukkaan paikkakunnilla vain viisi prosenttia on vasemmistoliittolaisia.
Taulukko 22 osoittaa, että vasemmistoliitolla on kannatuspohjaa paljon parempiin tuloksiin Pirkanmaan pienissä kunnissa. Edellä esitetyistä kuntakohtaisista tiedoista voi päätellä, että keskeinen ongelma pienissä kunnissa on löytää keinot siihen, että paikalliset vasemmistoliiton kannattajat löytäisivät toisensa voidakseen sopia yhteisestä vaalityöstä.
Ennen vasemmistoväki tapasi ja tutustui maakuntajuhlilla, vappujuhlissa ja tupailloissa sekä paikallisissa toritapahtumissa. Nykyään ei maakuntajuhlia ole, harvoin tupailtojakaan, ja vappujuhlatkin ovat vähentyneet. Vaikka Pirkanmaalla viime vappuna järjestettiinkin vielä ainakin 37 vasemmiston tai työväen yhteistä vapputilaisuutta 13 paikkakunnalla, järjestettiin Pirkanmaan 13 pienestä kunnasta vain viidessä vapputilaisuus, ja niistäkin kolmessa ei ollut kyse yhteisestä vappujuhlasta, vaan kunniakäynnistä punaisten muistomerkillä.
Monet ihmiset toki löytävät toisensa nykyään sosiaalisen median foorumeilta, mutta niistäkään ei juuri löydy apua siihen, että kunnan varttuneet vasemmistoaktiivit saisivat yhteyden nuoriin vasemmistoaktiiveihin kunnassa. Jos he sattuvatkin käyttämään sosiaalista mediaa, ovat he eri sosiaalisen median palvelujen käyttäjiä kuin nuoret.
Pienten kuntien vasemmistolaisilla on monia asioita ratkottavanaan. Ja niitä on ratkottu monissa kunnissa. Vaikka viime kuntavaalit olivat vasemmistoliitolle valtakunnallisesti vaikeat, lisäsi vasemmistoliitto ehdokasmääräänsä 44 pienessä kunnassa ja valtuustopaikkojaan yhdeksässä. Vaikka valtuustopaikkoja vähennettiin monissa kunnissa ja vasemmistoliiton yleinen tulos oli miinusmerkkinen, piti vasemmistoliitto paikkansa 128 pienessä kunnassa. Nyt, kun vasemmistoliiton kannatus on suurempaa kuin koskaan ennen, voidaan myös pienissä kunnissa odottaa keväällä kaikkien aikojen parasta tulosta.
|||
Korjaus väliotsikon Huhut miesten katoamisesta vasemmistoliitosta ovat perättömiä alle 4.8. klo 7.55:
Mielikuva miesten kaikkoamisesta vasemmistoliitosta perustuu siihen, että valtakunnallisissa vaaleissa vasemmistoliiton naisehdokkaat ovat saaneet paljon enemmän ääniä kuin miesehdokkaat. Kuntavaaleissa asiat ovat kuitenkin eri tolalla. Miesehdokkaita ja miesvaltuutettuja on edelleen enemmän kuin naisehdokkaita ja naisvaltuutettuja. Naisehdokkaat tosin ottivat viime kuntavaaleissa enemmistön, 54 prosenttia vasemmiston äänistä.
Alkuperäisessä tekstissä todettiin virheellisesti, että naiset olivat saaneet enemmistön vasemmistoliiton valtuustopaikoista. Kyse oli kuitenkin äänistä.
|||
Vasemmistoliiton vaaliasetelmat Pirkanmaalla alue- ja kuntavaaleissa 2025 -kirjoitussarja
Neliosaisen kirjoitussarjan osat:
Ehdokashaku käynnissä: vasemmistoliitolla kannatusta kaikkiin kunnanvaltuustoihin Pirkanmaalla (18.7.2024)
Vasemmistoliitolla on eniten kasvun varaa pienissä kunnissa (2.8.2024)
Pirkanmaan keskisuurissa kunnissa on reilu viidennes alueen asukkaista mutta liki kolmannes valtuustopaikoista (2.9.2024)
Kolme neljäsosaa vasemmistoliiton äänistä tulee Tampereelta, Nokialta, Kangasalta ja Ylöjärveltä (5.10)
Ilmoittaudu vasemmistoliiton ehdokkaaksi kunta ja/tai aluevaalissa