Pirkanmaan hyvinvointialueella pitkään käynnissä olleen demokratiarakenteen kehittämisprojektin aikaansaannoksista keskusteltiin pitkään maanantain aluevaltuustossa. Projektissa on tarkasteltu Pirhan päätöksentekojärjestelmää luottamushenkilöiden kanssa ja projektin lopputuloksena hallintosääntöön esitettiin uudistuksia, jotka aluevaltuusto kokouksessaan hyväksyi.
Keskeiset muutokset, joita hallintosääntöön tehtiin, liittyivät puheenjohtajien työhön sekä valiokuntien kokoon ja määrään: neljän valiokunnan sijaan jatkossa Pirhalla olisi kolme valiokuntaa, joiden jäsenmäärä tippuisi 21:stä 15:een. Valiokunnat ovat jatkossa lasten, nuorten, perheiden ja työikäisten valiokunta, ikäihmisten ja vammaisten valiokunta sekä strategia-, tulevaisuus- ja turvallisuusvaliokunta. Muutos astuu voimaan toukokuun lopussa.
Valtuutetuista osa kritisoi valiokuntamuutoksia vallan keskittämisestä ja pienten ryhmien osallistumisen vaikeuttamisesta. Kristillisdemokraattien ryhmä esitti, että valiokuntien määrä säilyisi neljässä. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Milka Hanhela kannatti esitystä, joka kuitenkin hävisi äänestyksessä.
Uusi esitys valiokunnista sisältää tarkemmat kriteerit valiokuntien jäsenistöön: muutos edellyttää, että sekä valiokunnan jäsenet että varajäsenet olisivat valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Tähän vasemmistoliitto esitti, että kirjaus muutettaisiin muotoon, joka mahdollistaisi, että valiokunnan varajäsenen ei tarvitsisi olla valtuutettu tai varavaltuutettu. Perusteluna muutosesitykselle oli vallan hajauttaminen sekä joustavuus. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä näki tiukentuneissa jäsenkriteereissä myös riskin luottamustehtävien kasautumiselle. Äänestyksessä muutosesitys hävisi äänin 49–30.
Kritiikkiä satoi myös esitykselle puheenjohtajien toimenkuvasta. Pohjaesityksessä ehdotettiin, että valtuuston ja hallituksen puheenjohtajan toimenkuva voisi valtuuston päätöksellä olla päätoiminen tai osa-aikainen. Vasemmistoliitto esitti, että kirjaus puheenjohtajien toimenkuvasta poistettaisiin. Esitystä vasemmistoliitto perusteli sillä, ettei valtuuston päätösvaltaa olisi tarpeen rajoittaa sen suhteen, olisivatko puheenjohtajat luottamustoimisia vai työsuhteisia ja asia kuuluu uuden valtuuston harkintavaltaan. Esitys hävisi äänestyksessä äänin 48–27–4 tyhjää ääntä.
Valtuutettu Anne Nyman otti vahvasti kantaa puheenjohtajien palkkioiden nostamista vastaan. Hän totesi näkevänsä puheenjohtajien toimenkuvan muutoksessa riskejä palkkion nostosta, mikä ei hänen mukaansa Pirhan taloudellisessa tilanteessa olisi hyväksyttävää.
Unohtuivatko asukkaat?
Vasemmistoliiton valtuutetut eivät olleet tyytyväisiä demokratiarakenteen kehittämisprosessiin pirkanmaalaisten osallisuuden ja osallistumisen huomioimisen näkökulmasta.
– Demokratiarakenteen kehittämisprojekti oli pitkä ja monipolvinen. Näissä hallintosäännön muutoksissa käsitellään vain osaa niistä asioista, mistä projektin aikana on keskusteltu. Meidän ryhmästämme noussut vahva toive on, että kun demokratiarakenteita kehitetään eteenpäin, demokratiaksi ymmärretään laajasti paitsi ne rakenteet, missä me poliitikot täällä toimimme, niin ennen kaikkea kaikkien muiden Pirkanmaalla asuvien ihmisten osallisuus. Tässä projektissahan sitä teemaa ei käsitelty ollenkaan, Milka Hanhela tiivisti puheenvuorossaan.
Valtuutettu Anna Kontula piti huomattavana puutteena, ettei prosessin aikana kiinnitetty huomiota asukkaiden osallistumisoikeuksien säilymiseen.
– On varsinainen saavutus, että vuoden mittaisen demokratiaprosessin jälkeen tuotetaan paperi, jossa ei puhuta demokratiasta käytännössä lainkaan. Erityisen huolestuttavaa tämä on sen takia, että silloin kun hyvinvointialueuudistus tehtiin, syntyi ilman muuta demokratiavaje, koska aikaisemmin kunnissa huomattavasti lähempänä ihmistä päätetyt asiat siirrettiin suurempiin yksiköihin ja tässä tilanteessa sitä kuvittelisi, että on hirveän keskeistä miettiä, miten asiat järjestetään niin, että tätä demokratiavajetta pystytään mahdollisimman hyvin paikkaamaan.
Kontula totesi pelkäävänsä, että taustalla on vinksahtanut ajatus siitä, mistä demokratiassa on kysymys. Hän esitti toiveen, että mikäli prosessiin ei ole mahtunut pirkanmaalainen tavallinen ihminen, käynnistettäisiin sitten toinen demokratiaprosessi.
– On suorastaan hämmästyttävää, että olemme nyt jo toiseen kertaan suunnittelemassa meidän luottamuselinrakenteitamme ilman, että ainakaan auki kirjoitettuna siellä on millään lailla pohdittu, miten yhteys kansalaisiin käytännössä järjestetään. Aivan kuin elettäisiin jossain laitoksessa erillään muista pirkanmaalaisista kansalaisista, aivan kuin pirkanmaalaisten ajatukset ja mielipiteet eivät liittyisi millään lailla siihen toimintaan, jota tehdään luottamushenkilöinä. Ei luottamustehtävien hoitaminen voi olla vain tällaista organisaation sisäistä laatikkoleikkiä. Demokratiassa kysymys siitä, että pyritään kaikin keinoin saamaan laaja-alaisesti ihmiset mukaan päätöksentekoon, Kontula huomautti.