Vasemmistoliitto valmistautuu huhtikuun alue- ja kuntavaaleihin hyvässä myötätuulessa. Ehdokasasettelu on jo hyvässä vauhdissa. Viime eduskuntavaaleista alkanut uusien jäsenien virta puolueeseen jatkuu yhä. Lokakuun 17. päivään asti jäse äänestetään myös uudesta puheenjohtajasta.
Viime kunta- ja eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto sai heikot tulokset sekä Pirkamaalla että koko maassa. Mutta hyvät tulokset vuoden 2022 aluevaaleissa ja viime kesäkuun europarlamenttivaaleissa kertovat siitä, mikä vasemmistoliiton kannatus parhaimmillaan on.
Jos vasemmistoliitto olisi Pirkanmaalla saanut kuntavaaleissa 2021 saman äänimäärän kuin aluevaaleissa 2022, olisi vasemmistoliitto saanut kaksi paikkaa enemmän Kihniössä ja Sastamalassa. Yksi paikka enemmän olisi tullut Orivedellä, Ruovedellä, Ikaalisissa, Pirkkalassa, Tampereella ja Ylöjärvellä. Juupajoella ja Hämeenkyrössä olisi kunnallisvaaleissa menetetty valtuustopaikka aluevaalien äänillä.
Eurovaalien äänillä vasemmistoliiton paikat liki tuplaantuisivat Pirkanmaalla
Vasemmistoliitolla on Pirkanmaan kunnissa yhteensä 45 valtuustopaikkaa. Jos vasemmistoliitto olisi saanut kuntavaaleissa 2021 saman äänimäärän kuin kesän europarlamenttivaaleissa, olisi vasemmistolla 79 valtuustopaikkaa Pirkanmaalla. Valtuustopaikkoja olisi enemmän 16:ssa ja vähemmän yhdessä Pirkanmaan 23:ssa kunnasta. Nyt Pirkanmaalla on kuusi kuntaa ilman vasemmistoliittolaista valtuutettua. Eurovaalien äänimäärillä vain Kihniö olisi jäänyt ilman valtuustopaikkaa.
Eurovaalien äänillä vasemmisto olisi saanut kunnallisvaaleissa Tampereella kuusi paikkaa enemmän, Kangasalla neljä, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä kolme, Ikaalisissa, Vesilahdella, Akaassa, Lempäälässä, Sastamalassa ja Valkeakoskella kaksi sekä Mänttä-Vilppulassa, Pälkäneellä, Ruovedellä, Kuhmoisissa, Punkalaitumella ja Urjalassa yhden paikan enemmän. Virroilla vasemmistoliitto olisi menettänyt yhden paikan kuntavaaleissa eurovaalien äänillä.
Sinänsä vaalitulosten simulointi, kuten edellä on tehty on arveluttavaa. Kuntavaalit on aina eri vaalit ja europarlamenttivaalit samoin. Kuntavaaleja voi verrata keskenään ja eurovaaleja keskenään, mutta kuntavaalien ja valtakunnallisten vaalien vertaaminen keskenään ei anna luotettavia tuloksia monestakaan syystä. Äänestysprosentit ovat eri luokkaa, valtakunnallisissa vaaleissa ei useimmissa kunnissa ole paikallisia ehdokkaita ja vaalien keskeiset poliittiset kysymykset ovat erilaisia.
Vuoden 2021 kuntavaalien ja tämän vuoden eurovaalien tulosten vertailu tehtiin tässä kuitenkin siksi, että nähtäisiin paremmin, miten moni kuntalainen voi äänensä vasemmistoliitolle antaa, jos tarjolla on mieluisa ehdokas. On todennäköistä, että ensimmäisen kerran vasemmistoliittoa äänestänyt äänestää vasemmistoliittoa toisenkin kerran. Tämä on erittäin hyvä uutinen vaalityötä tekeville vasemmistoliiton kannattajille.
Nyt vuorossa suuret kunnat
Tämä kirjoitus päättää neliosaisen kirjoitussarjan, jossa tutkaillaan vasemmistoliiton vaalityön lähtöasetelmia Pirkanmaan 23 kunnassa. Pirkanmaalla on neljä yli 30 000 asukkaan kuntaa, Tampere, Nokia, Ylöjärvi ja Kangasala. Ne ovat kasvavia kuntia. Vuonna 2012 niiden osuus Pirkanmaan asukkaista oli 62,4 prosenttia, nyt 66,4 prosenttia. Tampereen osuus Pirkanmaan asukkaista oli vuonna 2012 43,6 prosenttia ja nyt 47,3 prosenttia.
Vasemmistoliiton kannatus on keskittynyt yhä enemmän suuriin kuntiin. Vasemmistoliitto saa jo yli 70 prosenttia äänistään suurista kunnista, Pirkanmaalla yli 75 prosenttia.
Vasemmistoliitto saa yli puolet Pirkanmaan äänistään Tampereella
Tampereen kunnalliselämää on hallinnut sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen yhteistyö ja keskinäinen kilpailu. Puolueet ovat saaneet yhteensä yli puolet äänistä ja valtuustopaikoista. Kokoomus on ollut niskan päällä 1990-luvulta lähtien. Demarit ovat saaneet kokoomusta enemmän ääniä vain vuosien 1992 ja 2017 kuntavaaleissa. Vuoden 2008 vaaleista lähtien puolueiden keskinäinen kilpailu sai lisäpontta, kun pormestarin valinta sidottiin kuntavaalien tulokseen. Kokoomus sai pormestarin paikan vuosien 2008 ja 2012 vaalien ja SDP vuoden 2017 vaalien jälkeen.
Kokoomuksen kokonaisäänimäärää on kasvattanut vaaliliitto RKP:n kanssa. Tuota vaaliliittoa kokoomus tarvitsi vuoden 2021 vaalien jälkeen. Sosiaalidemokraatit voittivat vaaleissa kokoomuksen. RKP:n saamat 160 ääntä kuitenkin riittivät nostamaan kokoomuksen ja RKP:n vaaliliiton 15 äänellä demareiden ohi, niinpä valtuusto valitsi kokoomuslaisen pormestarin.
Vihreät saivat ensimmäisen kerran enemmän valtuustopaikkoja kuin vasemmistoliitto vuoden 2008 vaaleissa. Viidenneksi suurin ryhmä valtuustossa oli pitkään sitoutumaton Tampereen puolesta -ryhmä. Ryhmän asemat kuitenkin heikentyivät sen menettäessä valtuutettuja ja kannattajia perussuomalaisille. Viime vaaleissa sitoutumaton lista ei saanut enää yhtään valtuustopaikkaa, perussuomalaiset saivat kymmenen valtuustopaikkaa.
Tampereen valtuuston kokoonpano on muuttunut vaalien jälkeen: yksi valtuutettu on siirtynyt sosiaalidemokraattien ryhmästä kokoomuksen ryhmään.
Aluevaaleissa asetettiin Tampereelta peräti 317 ehdokasta Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuustoon. Tamperelaiset saivatkin enemmistön, 40 valtuutettua valtuuston 79 paikasta.
Vasemmiston listalta aluevaltuustoon valittiin tamperelaiset hallintotieteiden maisteri Mikko Aaltonen, opiskelija, KK Milka Hanhela, sosionomi, psykologi Kukka Kunnari, vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Minna Minkkinen ja kääntäjä, yrittäjä Jouni Sirén.
Valtuuston varajäseniksi valittiin nuorisolääkäri Miila Halonsaari (vaalien aikaan Halonen-Saari), luokanopettajaopiskelija Aatu Korhonen, psykiatrinen sairaanhoitaja Minna Malkamäki ja yliopistotutkija, sairaanhoitaja Sinikka Torkkola. Aatu Korhosen muutettua Pirkanmaalta ja menetettyä vaalikelpoisuutensa hyvinvointialueen valtuustoon, hänen tilalleen varajäseneksi nousi sosiaalityöntekijä, yhteiskuntatieteiden tohtori Teija Hautanen.
Kuntavaaleissa 2021 vasemmistoliiton viimeisenä valitun valtuutetun sija oli 62, joten seitsemän paikkaa tuli varmasti. Ensimmäisen varavaltuutetun sija oli 74, joten kahdeksanteen paikkaan jäi matkaa. Kahdeksas paikka olisi vaatinut 734 ääntä enemmän.
Yli puolet vasemmistoliiton kaikista äänistä Pirkanmaalla on tullut Tampereelta kuntavaaleissa vuoden 2012 kuntavaalien jälkeen. Tuolloin 49 prosenttia vasemmiston äänistä annettiin Tampereella, vuoden 2021 vaaleissa jo 57,6 prosenttia. Vuoden 2022 aluevaaleissa Tampereella annettiin 56,8 prosenttia vasemmistoliiton Pirkanmaalla saamista äänistä, eduskuntavaaleissa 2023 59,5 prosenttia ja eurovaaleissa 2024 peräti 61,8 prosenttia.
Vasemmistoliitto on saanut täyden ehdokaslistan vain suurimmissa kaupungeissa, Pirkanmaallakin vain Tampereella. Puolue, vaaliliitto tai yhteislista voi kuntavaaleissa asettaa 1,5 ehdokasta jokaista valtuustopaikkaa kohden. Kun Tampereen kaupunginvaltuustossa on 67 paikkaa, voidaan ehdokkaita asettaa sata. Aluevaaleissa ehdokkaiden maksimimäärä on 1,25 kertaa aluevaltuutettujen määrä. Kun Pirkanmaan aluevaltuustossa on 79 paikkaa, voidaan ehdokkaita asettaa 98.
Tampereella asetetuista kuntavaaliehdokkaista vuonna 2021 oli miehiä 56,2 prosenttia, vasemmistoliton ehdokkaista 52 prosenttia. Tamperelaisten ehdokkaiden keski-ikä oli 46,7. vasemmistoliiton ehdokkaiden 45 vuotta. Vasemmistoliitolla oli Tampereella 13 alle 30-vuotiasta ehdokasta, nuorin ehdokas oli 19-vuotias.
Vasemmistoliiton listalta Tampereen kaupunginvaltuustoon valittiin kaupunginvaltuutettu, hallintotieteiden maisteri Mikko Aaltonen, kaupunginvaltuutettu, sijaisvanhempikouluttaja Ulla-Leena Alppi, kaupunginvaltuutettu, kasvatustieteiden kandidaatti Milka Hanhela, nuorisolääkäri Miila Halonsaari (vaalien aikaan Halonen), kaupunginvaltuutettu, sosionomi (AMK) Minna Minkkinen 37, asiantuntija Liban Sheikh ja kaupunginvaltuutettu, yhteiskuntatutkimuksen opiskelija Mitja Tapio (vaalien aikaan Noora Tapio. Liban Sheikhin muutettua paikkakunnalta ja menetettyä vaalikelpoisuutensa Tampereella, hänen tilalleen valtuutetuksi nousi kääntäjä, yrittäjä Jouni Sirén.
Nokian valtuustossa tuolit ovat vaihtuneet tiuhaan
Työväenpuolueilla oli enemmistö Nokian kaupunginvaltuustossa aina vuoden 2004 vaaleihin, SDP ja vasemmistoliitto olivat suurimmat puolueet. Vuoden 2008 vaaleissa kokoomus ohitti molemmat puolueet. Niissä vaaleissa kokoomuksella ja SDP:llä oli ainoan kerran yhdessä enemmistö äänistä. Vihreät nousivat keskustapuolueen ohi.
Sen jälkeen puoluekannatuksen muutokset Nokian valtuustossa ovat olleet rajuja. Vuoden 2012 vaaleissa demarit palasivat yhden vaalikauden ajaksi kärkeen, ja vasemmistoliitto piti kolmannen sijansa. Perussuomalaiset ohitti keskustan ja vihreät. Vuoden 2017 vaaleissa vihreät nousi Nokian suosituimmaksi puolueeksi, niukasti tosin. Vihreät sai kaksi ääntä kokoomusta enemmän. Vasemmistoliitto putosi neljännelle sijalle. Vuoden 2021 kuntavaaleissa perussuomalaiset saivat riemuvoiton ja pudottivat vihreät kolmannelta sijalta viidenneksi, vasemmistoliiton taakse.
Nokian valtuuston kokoonpanossa oli pitkään yksi erikoisuus, maan suurin Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) valtuustoryhmä, kolme valtuutettua vaalikausilla 2000–2012. Vuoden 2012 vaaleissa SKP sai vain yhden valtuutetun, sen jälkeen ei yhtään.
Vaalien jälkeen Nokian kaupunginvaltuuston ryhmäjako on muuttunut. Vaaleissa kärkisijan saanut kokoomus on erottanut yhden jäsenen ja menettänyt toisen perussuomalaisten ryhmään. Kokoomuksella on siten kahdeksan valtuutettua ja perussuomalaisilla yhtä monta kuin demareilla, yhdeksän. Kokoomuksesta erotettu valtuutettu muodosti sitoutumattomien ryhmän.
Aluevaaleissa Nokialta asetettiin 56 ehdokasta. Heistä 10 valittiin Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuustoon. Vasemmistoliiton listalta valtuutetuiksi äänestettiin myyjä Anne Nyman ja sairaanhoitaja, eläkeläinen Mervi Veijola. Varavaltuutetuksi Nokialta valittiin sosiaalipsykologi, YTM Eleanora Mäkinen ja FM, lehtori Anneli Lehtonen.
Viime kuntavaaleissa vasemmistoliiton eniten ääniä saanut ehdokas Nokialla sijoittui valintajärjestyksessä neljänneksi ja viimeisenä valittu sijalle 43, vasemmistoliitto sai siis viimeisen paikan. Jos vasemmistoliitto olisi saanut 34 ääntä vähemmän, valtuustopaikkoja olisi tullut vain kuusi. Toisaalta, jos vasemmistoliiton lista olisi saanut 304 ääntä enemmän, olisi valtuustopaikkoja voitettu kahdeksan.
Vuoden 2021 kuntavaaleissa Nokian ehdokkaista oli miehiä 62,4 prosenttia, vasemmistoliiton ehdokkaista 58,1 prosenttia. Nokian kaikkien ehdokkaiden keski-ikä oli 48,3 vuotta, mutta vasemmiston ehdokkaiden huomattavasti korkeampi, 55 vuotta. Vasemmistoliitolla ei ollut yhtään alle 30-vuotiasta ehdokasta. Nuorin ehdokas oli 31-vuotias.
Vasemmistoliiton listalta Nokian kaupunginvaltuustoon valittiin työnjohtaja Matti Haapala, kunnallisneuvos Seppo Kallio, erityisluokanopettaja, eläkeläinen Hannele Kuusela, tarkastaja, varapääluottamusmies Teresa Kvick, FM, lehtori Anneli Lehtonen, myyjä, luottamusmies Anne Nyman ja mylläri, pääluottamusmies Merja Techtolin. Seppo Kallion pyydettyä ja saatua ero valtuustosta, hänen tilalleen valtuutetuksi nousi testiasentaja Kimmo Lamminsivu.
Ylöjärvi on suurten kaupunkien persulandia
Ylöjärven kaupunginvaltuusto on oikeistolaistunut poikkeuksellisen nopeasti ja rajusti. Vuoden 2021 kuntavaaleissa Ylöjärvi oli ainoa maan suurista, yli 30 000 asukkaan kunnista, jossa perussuomalaiset saivat suurimman ääniosuuden ja jossa perussuomalaisten osuus valtuustopaikoista ylitti 25 prosenttia.
Ylöjärvellä oli työväenpuolueiden enemmistö vielä vuoden 1996 kuntavaaleissa ja punavihreiden (Vas, SDP, Vihr) puolueiden enemmistö vuoden 2000 vaaleissa. Punavihreät puolueet saivat enemmän ääniä kuin nykyisen hallituskoalition (Kok, PS, KD) puolueet yhteensä vielä vuoden 2008 vaaleissa. Vuoden 2012 kuntavaaleissa oikeistoryhmä ohitti ensimmäisen kerran punavihreät puolueet 46,4 prosentin ääniosuudella. Punavihreät olivat vahvempia taas vuoden 2017 vaaleissa, mutta viime kuntavaaleissa kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien yhteiskannatus tuotti enemmistön äänistä. Perussuomalaiset saivat suurimman valtuustoryhmän 23,7 prosentin ääniosuudella.
Perussuomalaisten hurja menestys on sittemmin ailahdellut. Aluevaaleissa puolue oli Ylöjärven kolmanneksi suosituin, eduskuntavaaleissa 2023 jälleen ykkönen tehden uudelleen perussuomalaisten parhaan tuloksen suurimmissa kaupungeissa. Kesäkuun europarlamenttivaaleissa perussuomalaiset sai tyytyä Ylöjärvellä neljänteen sijaan huomattavasti vasemmistoliittoa heikommalla tuloksella.
Valtuuston kokoonpano on muuttunut kuntavaalien jälkeen. Perussuomalaisten valtuustoryhmästä on eronnut viisi valtuutettua ja siirtynyt uuteen, Suomen Katajan valtuustoryhmään.
Aluevaaleissa Ylöjärveltä oli 39 ehdokasta eri puolueista. Heistä viisi valittiin Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuustoon.
Vasemmistoliiton viimeisenä valittu valtuutettu sai sijan 41, joten matkaa putoamisrajalle jäi paljon, kymmenen sijaa. Ensimmäisen varavaltuutetun sijoitus oli 57. Vain 102 ääntä jäi puuttumaan vasemmiston neljännestä valtuustopaikasta.
Ylöjärven valtuustoehdokkaista viime kuntavaaleissa oli miehiä 57,5 prosenttia, vasemmistoliitolla 40,9. Kaikkien ehdokkaiden keski-ikä 50,1 vuotta, vasemmistoliiton ehdokkaiden 49 vuotta. Vasemmistoliiton nuorin ehdokas oli 29-vuotias.
Vasemmistoliiton listalta Ylöjärven valtuustoon valittiin sosionomi (AMK) Anna Jukantupa, lähihoitaja Aki Leppänen ja työsuojeluvaltuutettu, pääluottamusmies Johanna Talasmäki.
Kangasalla vasemmistoliiton kolmas paikka jäi 29 äänen päähän
Vuonna 2018 kaupungiksi julistautuneella Kangasalla SDP ja kokoomus saivat yhteensä yli puolet äänistä ja valtuustopaikoista kuntavaaleissa vuoden 2017 vaaleihin saakka. Vuoden 2008 vaaleista lähtien kokoomus on ollut suurin puolue.
Keskusta oli kolmanneksi suurin puolue vuoden 2017 vaaleihin saakka, jolloin vihreät sai kolmannen ja perussuomalaiset neljännen sijan. Viime vaaleissa perussuomalaiset ohitti vihreät.
Kuntavaalien jälkeen valtuuston kokoonpano on muuttunut. Kokoomuksen valtuustoryhmässä on nyt 12 valtuutettua kahden ryhmän jäsenen perustettua Rehti Kangasala -valtuustoryhmän. Sosiaalidemokraattien ryhmään jäi 10 jäsentä yhden valtuutetun perustettua sitoutumattomien valtuustoryhmän.
Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuustovaaleihin asetettiin Kangasalta 38 ehdokasta, neljä valittiin valtuuston jäseneksi.
Kuntavaaleissa 2021 vasemmistoliiton listalta valitut saivat sijat 16 ja 35. Ensimmäinen varavaltuutettu oli sijalla 54, kolme sijaa valintarajan alapuolella. Vasemmistoliitto menetti kolmannen valtuustopaikkansa hyvin niukasti. Kolmeen valtuustopaikkaan olisi tarvittu 767 ääntä, mutta vasemmistoliitto sai 29 ääntä vähemmän.
Kangasalan vasemmiston ehdokasmäärä viime kunnallisvaaleissa näyttää kohtuullisen hyvältä. Mutta kun ottaa huomioon, että kaupungin väestö on hajautunut yli 20 entiseen kylään ja nykyiseen kaupunginosaan, ei ehdokaslistan alueellista kattavuutta voi pitää kovin hyvänä.
Kangasalan ehdokkaista oli viime kuntavaaleissa miehiä 60,4 prosenttia, vasemmistoliiton ehdokkaista 56,3 prosenttia. Kangasalalaisten ehdokkaiden keski-ikä oli vaalipäivänä 48,8 vuotta, vasemmistoliiton ehdokkaiden 50,6 vuotta. Vasemmistoliiton ehdokkaista yksi oli alle 30-vuotias.
Vasemmistoliiton edustajiksi kaupunginvaltuustoon valittiin YTT, tutkija Jorma Mäntylä ja terveyskeskuslääkäri Maiju Nupponen.
Vasemmistoliitto ei voi kasvaa, jos se kuihtuu suurten kuntien ulkopuolella
Suomessa on 293 kuntaa. Niistä 36 on suuria, yli 30 000 tuhannen asukkaan kuntia. Niissä on 66 prosenttia maan asukkaista, mutta vain 22,4 prosenttia valtuustopaikoista.
Vasemmistoliiton ääniosuus oli vuoden 2012 kuntavaaleissa 8,0 ja vuoden 2021 kuntavaaleissa 7,9 prosenttia. Kolmen kokoluokan kunnissa vasemmistoliiton ääniosuus oli seuraava:
– Alle 10 000 asukkaan kunnat: vuonna 2012 6,8 ja vuonna 2021 6,0 prosenttia
– 10 000–30 000 asukkaan kunnat: vuonna 2012 8,2 ja vuonna 2023 6,4 prosenttia
– Yli 30 000 asukkaan kaupungeissa vuonna 2012 8,4 ja vuonna 2021 8,9 prosenttia.
Keskikokoisissa kaupungeissa vasemmistoliiton kannatuksen lasku oli raju. Eri kokoluokan kuntien merkitystä vasemmistoliitolle ja muille puolueille kuvataan taulukossa 13. Taulukko kertoo, kuinka suuren osuuden omista äänistään puolueet ovat saaneet kuntavaaleissa eri kuntaryhmissä.
On toki hienoa, että vasemmistoliitto menestyy suurissa kunnissa. Mutta puolueen tulisi keksiä konstit, joilla erityisesti keskisuurissa kunnissa saataisiin hiipunut kannatus kannatus nousuun. Vaikka pienissä ja keskisuurissa kunnissa asuu vain hiukan reilu kolmannes suomalaisista, ovat ne silti yhtä tärkeitä kuin suuret kunnat.
Ilman keskisuurten ja pienten kuntien ääniä vasemmistoliitolla olisi vain yksi kansanedustaja nykyisen kahden sijaan Varsinais-Suomen ja Oulun vaalipiireissä, eikä yhtään nykyistä kansanedustajaa Hämeen, Keski-Suomen tai Savo-Karjalan vaalipiireissä.
Pirkanmaalla kannatusmuutokset tapahtuvat samaan malliin kuin valtakunnallisesti. Suurissa kunnissa vasemmistoliitto sai 69 prosenttia äänistään vuonna 2012 ja 79 prosenttia vuonna 2021.
Ehdokaslistat luovutetaan viimeistään neljäs maaliskuuta
Pirkanmaan vasemmisto on jo asettanut ensimmäiset ehdokkaansa aluevaaleihin. Tampereen, Ylöjärven ja Valkeakosken ensimmäiset kuntavaaliehdokkaat on asetettu. Ehdokaslistat on kummassakin vaalissa jätettävä neljäs maaliskuuta, reilu kuukausi ennen vaalipäivää. Ehdokasasettelu on eräänlainen esivaali, sillä sen onnistuminen määrää ehdokaslistan kattavuuden. Jos jossain kunnassa ei ole vasemmistoliiton ehdokasta, saa vasemmistoliitto siellä nolla ääntä. Jos ehdokaslista on pidempi ja monipuolisempi kuin edellisissä vaaleissa, on todennäköistä, että myös vaalitulos paranee.
|||
Vasemmistoliiton vaaliasetelmat Pirkanmaalla alue- ja kuntavaaleissa 2025 -kirjoitussarja
Neliosaisen kirjoitussarjan osat:
Ehdokashaku käynnissä: vasemmistoliitolla kannatusta kaikkiin kunnanvaltuustoihin Pirkanmaalla (18.7.2024)
Vasemmistoliitolla on eniten kasvun varaa pienissä kunnissa (2.8.2024)
Pirkanmaan keskisuurissa kunnissa on reilu viidennes alueen asukkaista mutta liki kolmannes valtuustopaikoista (2.9.2024)
Kolme neljäsosaa vasemmistoliiton äänistä tulee Tampereelta, Nokialta, Kangasalta ja Ylöjärveltä (5.10)
Ilmoittaudu vasemmistoliiton ehdokkaaksi kunta ja/tai aluevaalissa