Osallistuin viime viikolla yhdyskuntalautakunnan joulukuun ensimmäiseen kokoukseen, jossa esillä oli muun muassa Kaukajärven koulun ja Eteläpuiston kaavaa sekä tulevan neljän vuoden kaavoitusohjelma. Esittelen tässä hieman Kaukajärven ja Eteläpuiston kaavoja, ja suosittelen kaikille kaupungin aluekehityksestä kiinnostuneille vilkaisua asemakaavoitusohjelmaan. (Linkki pöytäkirjaan jutun lopussa.)
Eteläpuisto saa jatkaa puistona
Eteläpuiston kaava on ollut tekeillä yli 10 vuotta. 2013–2014 alueen tulevaisuudesta oli suunnittelukilpailu, jonka voittajatöiden pohjalta puistoon suunniteltiin runsaasti rakentamista. Monet kaupunkilaiset olivat hyvin tyytymättömiä suunnitelmiin, ja runsaan kansalaisaktiivisuuden ansiosta kaavan valmistelu keskeytettiin. Kaupunki käänsi kelkkansa ja Eteläpuiston kaava on valmisteltu uudelleen, puistona aluetta kehittäen.
Nyt esitellyn kaavaehdotuksen mukaan Eteläpuisto säilyisi puistona ja myös nykyiset parkkipaikat muutettaisiin puistoalueeksi. Rannan kentälle suunnitellaan sauna- ja kahvilarakennusta, joka palvelisi puistosta nauttijoita ympäri vuoden. Minua ilahduttaa, että puiston suunnittelussa on otettu huomioon luonnon monimuotoisuus ja mahdollisuus nauttia vehreästä kaupunkiluonnosta. Aktiviteettejakin Eteläpuistoon on tulossa, muttei kuitenkaan kaiken hurvittelun mahdollistavaa aktiviteettipuistoa.
Keskustelua käytiin siitä, onko puisto, jossa ei ole parkkipaikkoja, saavutettava. Minusta parkkipaikat eivät kuulu puistoon, ja olen tyytyväinen nykyiseen kaavaehdotukseen. Kaupunkilaisten runsaissa palautteissa nykyiset parkkipaikat herättivät lähinnä kielteisiä tunteita, jopa turvattomuutta. Vaikka puistossa ei olisi parkkipaikkoja, pääsee sen läheisyyteen kaikilla kulkumuodoilla, mukaan lukien henkilöautolla.
Kaukajärveltä esillä koulu ja suojatieturvallisuus
Kaukajärveltä kuulimme lautakunnassa paristakin eri suunnitelmasta: Kaukajärven nykyisen koulun paikalle suunnitellusta uudesta koulusta ja Juvankadun heikkoa suojatieturvallisuutta parantavista keinoista.
Juvankadun suojatieturvallisuus on huolenaiheena, koska Kangasalantien ja Keskisenkadun välillä on sattunut viime vuosina kolme henkilövahingon aiheuttanutta suojatieonnettomuutta, läheltä piti -tilanteita lukematon määrä. Osuudella on kaksi kaistaa suuntaansa ja useampi valoton suojatie. Ongelmaa voisi helpottaa joko kadun kaventamisella niin, että yhteen suuntaan on vain yksi ennen suojatietä tai tyynyhidasteilla. Päädyttiin lopulta kumpaan tahansa ratkaisuun on hyvä, että asia on otettu tosissaan työn alle.
Toinen suunnittelun alla oleva kohde on Kaukajärven koulu. Nykyisessä koulurakennuksessa on useampi ongelma: sisäilma, laajat korjaustarpeet, nykyajan pedagogiset tarpeet ja ahtaus suunnitellulle oppilasmäärälle. Alun perin esillä oli kaksi vaihtoehtoa, josta ensimmäisessä alkuperäisestä rakennuksesta olisi säilynyt Juvankadun puoleinen osa ja toisessa rakennettaisiin kokonaan uusi koulurakennus. Suojeluviranomaiset kannattivat ensimmäistä vaihtoehtoa, mutta rakennuksen huonon kunnon vuoksi ollaan päätymässä toiseen. Rakennus on siinä kunnossa, että siitä olisi voitu säästää vain yksittäisiä rakenteita kuten pylväitä, joten olisi kyseenalaista olisiko remontoitu vanha osakaan enää aidosti sama vanha osa. Koulua on vaivannut myös sisäilmaongelma eikä vanhojen remontoinnilla ole aina päästy hyvään sisäilmaan.
Annetuilla perusteluilla pidän purkavaa vaihtoehtoa hyvänä, vaikka totta on sekin, että se muuttaa alueen alkuperäistä ilmettä selvästi. Koulu on suunniteltu osaksi kaupunginosaa aikansa tyylillä, ja vastaavia lähiökouluja ei välttämättä pian enää ole jäljellä juurikaan. Uuden suurkoulun massiivisuus herätti kritiikkiä, jonka ymmärrän hyvin. Jättikouluista minullakin olisi sananen sanottavana, mutta kouluverkkoa koskevia päätöksiä ei tehdä yhdyskuntalautakunnassa. Kun kaupungissa on päätetty rakentaa 1000 oppilaan koulu, jonka yhteydessä on myös yli 150 lapsen päiväkoti, kirjasto ja nuorisotila, niin siihen pitää luoda niin toimiva mahdollisuus kuin on tarjolla. Minä olen tyytyväinen siihen, että rakennuksen ulkoasussa pyritään viimeisteltyyn lopputulokseen, mutta tuon kokoluokan koulua on hankala saada kevyeksi. Arvostan myös hyvää sisäilmaa ja käytännöllisiä tilaratkaisuja.
Pihasuunnitelma vaikuttaa alustavan lupaavalta, mutta esitin silti muutoksena siihen puiden lisäämistä. Vaikka puita on tulossa lisää nykyiseen, voisi niitä minusta olla enemmänkin. Etenkin päiväkodin osa pihasta on kovin puuton, ja nostin esiin toiveen lisätä puiden määrää tontilla. Pieniä lapsia tulisi erityisesti suojata auringon säteilyltä, ja puut toimivat tässä verrattomana suojana. Puut eivät minusta ole lapsille haitallisia, eivät edes kiipeiltäessä, vaan suurempi riski nykylapsille on täysin suunniteltu ja rakennettu ympäristö, josta puuttuvat maaperän mikrobit, luovaa leikkiä ruokkiva ympäristö ja mahdollisuus haastaa fyysisiä taitojaan.
Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden maisteriopiskelija Tampereen yliopistossa sekä vasemmistoliiton varajäsen rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta vastaavassa yhdyskuntalautakunnassa Tampereella.
III
Merkintöjä-sarja kokoaa yhteen vasemmistoliiton pirkanmaalaisten luottamushenkilöiden näkökulmia politiikkaan ja päätöksentekoon.