Pyynikille nousee mörkömöykky – kaupunkilaisten vastustuksesta huolimatta

Terveisiä taas yhdyskuntakuntalautakunnassa. Ruotsalaisen koulun jugendrakennus Pyynikillä saa naapurikseen möhkäleen, joka on aivan eri maailmasta. Pieniä hyviä uutisia on sentään luvassa Tesomalle ja Messukylään.

Aloitetaan mörkömöykystä. Ruotsalaisen koulun eli Svenska samskolanin päärakennus on rakennettu vuonna 1902 ja edustaa kansallisromanttista tyyliä. Sen vieressä on nyt 1970-luvulla rakennettu laatikko, joka aiotaan purkaa. Laatikon tilalle on tulossa massiivinen uudisrakennus, joka jättää päärakennuksen varjoonsa ja on räikeässä riitasoinnussa kaikkien naapurirakennusten kanssa.

Estetiikka on tietysti myös makuasia, mutta kun kyseessä on kulttuurihistoriallisesti arvokas alue, ihan mitä tahansa ei saa rakentaa: uudisrakennusten ja niiden materiaalien, mittasuhteiden, pintojen ja värityksen on sopeuduttava ympäristön ominaispiirteisiin.

Ainakaan palautteen perusteella mörkömöykky ei sovi ympäristön ominaispiirteisiin. Se on saanut naapureilta ja muilta kaupunkilaisilta poikkeuksellisen paljon kommentteja. Myös Pirkanmaan liitto eli Pirkanmaan kuntien kuntayhtymä, joka muun muassa laatii maakuntakuntakaavan, antoi lausuntonsa. Sen mukaan ehdotettu uudisrakennus on maakuntakaavan vastainen eikä sovellu arvoympäristöön.

Byrokraattinen silmänkääntötemppu

Kaupunkilaisten tuomio oli jyrkkäsanaisempi: ”karmea möhkäle”, ”jopa -70-luvun kerrostalot ovat parempia, vaikka nekin ovat ympäristörikos”, ”tuohon kohtaan yksinkertaisesti aivan liian suuri, suorastaan massiivinen!”, ”järkälemäinen kappale, joka on ristiriidassa asemakaavan tavoitteen kanssa”, ”ei sovi maisemaan ollenkaan”, ”jos toimisi krematoriona, niin olisi OK”, ”järkyttävä arkkitehtoninen virhe”, ”Mustanaamion lepakkoluola”, ”hirvittävän ruma ja epäsopiva”, ”rujo, ruma ja liian iso”. Yhdessäkään kaupunkilaisten palautteessa ei pidetty rakennuksen arkkitehtuuria onnistuneena.

Kaupunkilaisten palautteesta kaavoitusviranomaiset eivät välittäneet, mutta Pirkanmaan liitolle tehtiin byrokraattinen silmänkääntötemppu.

Asemakaavaan lisättiin Pirkanmaan liiton vaatima määräys, että rakennus on ”sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen”. Silti itse rakennuksen muotoon, tyyliin eikä väriin tehty mitään muutoksia. Tekstilisäys on siis täysin merkityksetön.

Esitin, että asemakaava palautetaan uudestaan valmisteltavaksi niin, että uudisrakennus suunnitellaan uudestaan sellaiseksi, että se oikeasti vastaa asemakaavan tavoitetta ja maakuntakaavan määräystä. Hävisin äänestyksen 10–3.

Kaupunkikuva on kaikkien kaupunkilaisten yhteinen. Kaupunkikuva ja arkkitehtuuri ovat myös asioita, jotka puhuttavat kaupunkilaisia todella paljon. Iso osa poliitikoista tosin tuntuu olevan haluttomia kuulemaan kaupunkilaisten näkemyksiä.

Tesomalle laadukasta rakentamista

Sitten parempia uutisia. Tesomalle vanhan kirjaston tontille tulee 7-kerroksinen asuintalo. Se ei edusta harmaata betonielementtiarkkitehtuuria, vaan asemakaava määrää, että julkisivut pitää rapata. Tämä on hienoa. Harmaata betonia on Tampereella jo kylliksi.

Messukylän liikenneturvallisuus paranee

Messukylän koulun kohdalle Messukylänkadulle rakennetaan uusi suojatie, leveämmät jalkakäytävät ja keskisaareke. Tämä on hyvä, sillä nelikaistaisen Messukylänkadun ylittäminen on ollut turvatonta.

Nämä toimenpiteet ovat myös osa laajempaa Messukylänkadun uudistussuunnitelmaa. Muilta osin jo vuonna 2020 valmistunut uudistussuunnitelma ei toistaiseksi etene, koska kokoomus kavereineen haluaa pitää kadun nelikaistaisena messukyläläisten mielipiteistä välittämättä.

Kirjoittaja on vasemmistoliiton valtuutettu ja rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta vastaavan yhdyskuntalautakunnan jäsen Tampereelta. Tällä palstalla hän kertoo kuulumisia lautakunnan kokouksista.

III

Merkintöjä-sarja kokoaa yhteen vasemmistoliiton pirkanmaalaisten luottamushenkilöiden näkökulmia politiikkaan ja päätöksentekoon