Puolueiden varhaiskasvatusnäkemykset kunta- ja aluevaaliohjelmissa 2025

Varhaiskasvatuksesta käydään jatkuvaa keskustelua julkisuudessa. Kestopuheenaiheita on varhaiskasvatuksen ja kotikasvatuksen vertailu sekä perheiden valinnanvapaus, varhaiskasvatuksen laatu, kelpoisen henkilöstön pula, henkilöstön palkkaus ja työolot sekä päiväkotien ryhmä- ja tilaratkaisut. Myös perheiden arkeen konkreettisesti vaikuttavat teemat, esimerkiksi päiväkotien sijainti, herättävät keskustelua.

Varhaiskasvatusta säädellään valtakunnallisesti varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelmien perusteiden kautta, mutta myös kunnilla on laajasti päätäntävaltaa monista käytännön ratkaisuista varhaiskasvatukseen liittyen. Kunnissa päätetään itsenäisesti esimerkiksi päiväkotiverkostosta, julkisen ja yksityisen palvelutuotannon suhteesta ja eri varhaiskasvatusmuotojen tarjonnasta. Laki säätää myös vain vaaditun minimitason, jolloin kunnat voivat myös panostaa varhaiskasvatukseen vähimmäistasoa enemmän. Varhaiskasvatusta onkin nostettu esiin erityisesti lapsiperheiden vetovoimatekijänä.

Vuonna 2023 perustettujen hyvinvointialueiden myötä kuntien tehtävät ovat vähentyneet. Kasvatus- ja koulutuspalvelut on nykyisin yksi laajimmista kuntien tehtäväkokonaisuuksista. Tämän vuoksi huhtikuun kuntavaaleissa tulisi käydä avointa ja laajaa keskustelua siitä, mihin suuntaan varhaiskasvatusta kunnissa halutaan kehittää.

Halusin saada kokonaiskuvan siitä, minkälaisia näkemyksiä puolueilla on varhaiskasvatuksesta. Kävin läpi Suomen eduskuntapuolueiden vaaliohjelmat analysoiden, minkälaisia tavoitteita ja nostoja puolueet varhaiskasvatuksesta tekevät. Liike Nytin jätin pois analyysistä, sillä heidän ohjelmansa ei tarjonnut riittävästi sisältöä varhaiskasvatuksesta.

Keskeisiä kysymyksiä lapsiperheiden tai varhaiskasvattajien arjessa kuntapäättäjille voisi olla: Rakennetaanko pieniä vai isoja päiväkoteja? Onko varhaiskasvattajien palkat kilpailukykyiset suhteessa naapurikuntiin? Pystytäänkö kaikille lapsille tarjoamaan päiväkotipaikka läheltä kotoa? Järjestetäänkö varhaiskasvatusta julkisena vai yksityisenä palveluna?

Seuraavaksi käyn läpi puolueiden kuntavaaliohjelmista nousseita huomioita. Kunkin puolueen kohdalla on lopuksi listattu (ainakin jokseenkin) konkreettiset vaatimukset. Osa puolueiden tavoitteista on kunnallisesti päätettäviä, ja osa maalaa tavoitetilaa kauemmalle tulevaisuuteen.

Keskusta

Keskustan ohjelmassa varhaiskasvatuksesta ei paljon puhuta. Enemmän puhutaan perheiden valinnanvapaudesta lastenhoidon suhteen sekä kotihoidon tukemisesta lapsiperheiden kotipalvelulla. Varhaiskasvatuksen tulee olla keskustan mielestä laadukasta laatutekijöitä kuitenkaan sen tarkemmin määrittelemättä. Keskustan ohjelman mukaan:

• Kaikki perheen lapset tulee hoitaa samassa paikassa lähellä kotia.
• Lapsiperheille taataan oikeus lastenhoitoa tukevaan kotipalveluun.

Kokoomus

Kokoomuksen ohjelmassa varhaiskasvatus on hyvin pienessä roolissa. Ohjelmassa lähinnä tyydytään toteamaan, että varhaiskasvatuksen tulee olla yhdenvertaista ja laadukasta. Ohjelmasta löytyy vain muutama konkreettinen toimenpide, joilla tähdätään varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamiseen sekä yksityisen palveluntuotannon lisäämiseen. Kokoomuksen ohjelman mukaan:

• Esiopetus tulee muuttaa kaksivuotiseksi ja kaikkien lasten tulee osallistua varhaiskasvatukseen viimeistään kolmen vuoden iässä.
• Yksityistä palveluntuotantoa tuetaan palveluseteleillä.

Kristillisdemokraatit

Kristillisdemokraattien ohjelma korostaa monipuolisia lapsiperheiden palveluita ja perheiden valinnanvapautta lastenhoidon järjestämiseksi. Kotihoidontukeen pitää kristillisdemokraattien mielestä tarjota kuntalisiä. Tällä tavoitellaan kotihoidon lisääntymistä ja varhaiskasvatuksen supistamista. KD:n ohjelman mukaan koulutettujen ammattilaisten määrä varhaiskasvatuksessa on turvattava riittävällä valvonnalla. Pienten ja pysyvien lapsiryhmien merkitystä korostetaan. Alan työvoimapulaan tarjotaan ratkaisuksi palkkauksen nostamista. Varhaiskasvatus nähdään hyvänä sopeutumiskeinona maahanmuuttajalapsille, minkä vuoksi maahanmuuttajien osallistumisastetta varhaiskasvatuksessa halutaan nostaa. Ohjelman mukaan yhteistyötä seurakuntien kanssa sekä kristillistä kulttuuria on vaalittava varhaiskasvatuksessa. Kristillisdemokraattien ohjelman mukaan:

• Kotihoidontukeen pitää myöntää kuntalisiä.
• Varhaiskasvattajien palkkoja on korotettava henkilökunnan riittävyyden takaamiseksi.
• Sosiaali- ja perhetyön osuutta varhaiskasvatuksessa tulee lisätä.
• Maahanmuuttajalapsia tulee kannustaa varhaiskasvatukseen nykyistä enemmän.
• Varhaiskasvatuksen on tehtävä tiiviimpää yhteistyötä seurakuntien kanssa.

Perussuomalaiset

Perussuomalaisten ohjelmassa sanotaan, että varhaiskasvatus on ensisijaisesti vanhempien työssäkäynnin mahdollistaja. Korostetaan huoltajien ja perheiden vastuuta lasten kasvattamisesta. Tämä näkyy myös kannanotossa kotihoidontuen säilyttämisestä. Näiden lisäksi ohjelmassa kyllä sanotaan, että varhaiskasvatusta tulee olla saatavilla, ja sen tulee olla laadukasta. Ohjelmassa tehdään erikoisia ja rasistisiakin kannanottoja siitä, että varhaiskasvatuksessa tulee priorisoida kantaväestöä. Myös inkluusion ja yhdenvertaisuuden periaatteet lentävät romukoppaan vaatimalla varhaiskasvatukseen ”tasoryhmiä”. Perussuomalaisten ohjelman mukaan:

• Kantaväestöllä on suurempi oikeus varhaiskasvatukseen kuin maahanmuuttajilla.
• Varhaiskasvatukseen on perustettava tasoryhmiä.
• Kotihoidontuki on säilytettävä.

RKP

RKP:n kuntavaaliohjelma on lyhyt ja ytimekäs. Varhaiskasvatuksesta mainitaan lähinnä, että sitä on tarjottava tasa-arvoisesti kaikille ja että sen on oltava laadukasta. RKP haluaa ruotsin kielen opiskelun alkavan jo varhaiskasvatuksessa. Yleisesti kaikessa koulutuksessa korostetaan kiusaamisen ehkäisyä, tasa-arvoisuutta, tunnetaitojen opetusta, maahanmuuttajien sopeutumisen tukea sekä taiteen merkitystä. RKP:n ohjelman mukaan:

• Useamman lapsen tulee osallistua varhaiskasvatukseen.
• Pitkällä tähtäimellä varhaiskasvatus tulee muuttaa perheille maksuttomaksi.
• Varhaiskasvatuksessa tulee alkaa opetella ruotsin kieltä.

SDP

Sosiaalidemokraattien ohjelma korostaa, että varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen on muodostettava saumaton jatkumo. Varhaiskasvatuksen tulee olla universaalisti kaikkien lasten saatavilla. Lisäksi korostetaan laadukkaan tuen merkitystä lasten oppimiseen ja kehitykseen. SDP haluaa siirtyä kaksivuotiseen esiopetukseen, jotta eroja lasten oppimistuloksissa voidaan kaventaa. Lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoihin tulee kiinnittää erityisesti huomiota varhaiskasvatuksessa. SDP:n ohjelman mukaan:

• Esiopetus tulee muuttaa kaksivuotiseksi.
• Tunne- ja vuorovaikutustaitoja tulee opettaa enemmän varhaiskasvatuksessa.

Vasemmistoliitto

Vasemmistoliiton ohjelmassa varhaiskasvatus on nostettu tärkeään rooliin sekä lasten, perheiden, työntekijöiden ja koko yhteiskunnan kannalta. Laadukas varhaiskasvatus nähdään ennen kaikkea investointina hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. Subjektiivisesta varhaiskasvatusoikeudesta pidetään kiinni. Myös nykyisiä alan kipukohtia on havaittu, ja määritetty niihin vastaavia kehitystavoitteita. Ohjelmassa vaaditaan esimerkiksi lisäpanostuksia henkilöstömitoitukseen, alan palkkaukseen ja työoloihin sekä täydennyskoulutukseen. Pienet ryhmäkoot ja lapsen edun ensisijaisuus tiloja suunnitellessa nostetaan esiin. Julkista palveluntuotantoa korostetaan, ja yksityistä varhaiskasvatustoimintaa halutaan rajoittaa. Vasemmistoliiton ohjelman mukaan:

• Henkilöstömitoitusta tulee kasvattaa 3+1-malliin, eli mahdollisimman moneen ryhmään tulee palkata lisätyöntekijä nykytilaan verrattuna.
• Alan täydennyskoulutukseen suunnataan julkista rahoitusta.
• Alan palkkauksesta ja työoloista tulee huolehtia.
• Yksityiselle varhaiskasvatustoiminnalle tulee asettaa rajoituksia, ja pitkällä tähtäimellä voitontavoittelu varhaiskasvatuksessa tulee kieltää kokonaan.
• Lapsiryhmät tulee muodostaa lasten etua ajatellen riittävän pieniksi.
• Varhaiskasvatuksen tilojen ja pihojen tulee olla tarkoituksenmukaisia ja riittävän väljiä.
• Jokaiseen yksikköön tulee jatkossakin laatia oma tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä työntekijöille on tarjottava koulutusta sukupuolisensitiivisyydestä ja moninaisuudesta.

Vihreät

Vihreiden ohjelma korostaa kasvatuksen ja koulutuksen merkitystä elinikäisen hyvinvoinnin lisääjänä. Huomiota kiinnitetään lasten tukeen, ongelmien ennaltaehkäisyyn ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Varhaiskasvatus nähdään tärkeänä instituutiona, jonka osallistumisastetta halutaan kasvattaa siirtymällä portaittain maksuttomuuteen ja laajentamalla esiopetusta. Ohjelmassa tartutaan ajankohtaisiin ongelmiin, kuten segregaatioon, liian pieniin piha-alueisiin sekä pedagogisesti toimimattomiin ryhmäjärjestelyihin. Vihreiden ohjelman mukaan:

• Esiopetus laajennetaan kaksivuotiseksi, ja pitkällä tähtäimellä varhaiskasvatuksesta tehdään perheille maksutonta.
• Huolehditaan, että yksityiset palveluntuottajat eivät saa liian suurta markkina-asemaa.
• Laaditaan jatkossakin paikalliset varhaiskasvatus- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat.
• Lisätään resursseja henkilöstön koulutukseen ja materiaaleihin yhdenvertaisuuden toteutumiseksi.
• Päiväkotien piha-alueet tulee suunnitella niin, että lapset pääsevät päivittäin kosketukseen luonnon kanssa.

Ohjelmissa vaaditaan yhteisesti laadukasta varhaiskasvatusta, mutta eri puolueilla on erilaisia konkreettisia esityksiä varhaiskasvatuksen laadun parantamiseksi. Siten sanapari ”laadukas varhaiskasvatus” ilman konkreettista määrittelyä ei tarjoavan mitään.

Puolueista eniten konkretiaa tarjoavat kristillisdemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät. Muilla puolueilla kirjaukset ovat enemmän tai vähemmän ylätasoisia ja ylimalkaisia.

Ohjelmista nousee esiin myös isoja ideologisia eroja erityisesti suhteessa varhaiskasvatuksen merkitykseen. Liberaalit puolueet (kokoomus, RKP, SDP, vasemmistoliitto, vihreät) korostavat varhaiskasvatuksen merkitystä, ja haluavat nostaa lasten osallistumisastetta varhaiskasvatukseen erilaisin kannustimin ja velvoittein. Konservatiiviset puolueet (keskusta, KD, perussuomalaiset) taas korostavat perheiden valinnanvapautta lastenhoidon suhteen, ja siten joko suoraan tai implisiittisesti väheksyvät varhaiskasvatuksen merkitystä.

Lisäksi puolueiden varhaiskasvatuslinjauksista löytyy täkyjä ja profiloitumisen kohteita omalle puolueväelle. Ne noudattavat melko pitkälti puolueiden perinteistä ja jopa stereotyyppistä ideologista taustaa:

Keskusta – lapsiperheille kotipalvelua

Kokoomus – yksityistä varhaiskasvatusta

Kristillisdemokraatit – yhteistyötä seurakuntien kanssa

Perussuomalaiset – erotellaan väestöä

RKP – opiskellaan ruotsia

SDP – harjoitellaan tunnetaitoja

Vasemmistoliitto – henkilöstölle koulutusta yhdenvertaisuudesta

Vihreät – lähiluontoa päiväkotilapsille

Lopuksi on todettava, että kuntapolitiikassa matka valtakunnallisista ohjelmista käytännön valtuusto- ja lautakuntatyöskentelyyn on pitkä. Vaikka puolueilla ylätasolla on jonkinlainen linjaus tai kanta, käytännössä kunnissa ja eri puolueilla on hyvin kirjavia käytäntöjä siihen, miten näitä konkreettisesti ajetaan. Jos varhaiskasvatus on itsellesi tärkeä teema, kannustaisin valtakunnallisten ohjelmien lisäksi selvittämään oman kuntasi ajankohtaisia varhaiskasvatuksen kysymyksiä ja päätöksiä sekä lukemaan kuluneen valtuustokauden keskusteluja, kommentteja ja aloitteita. Ehkä olisi hyvä idea käydä vielä torilla tai somessa kysymässä eri puolueiden ehdokkaiden ajatuksia ja kehittämisehdotuksia varhaiskasvatuksesta. Pidetään keskustelua yllä!

Kirjoittaja on varhaiskasvatuksen opiskelija